Kadun koiran hankintaa
Otsikossa jo asia tulikin. Jaksaminen on loppu.
Minulla on aina ollut koiria, mutta nyt jotenkin on jaksaminen vähissä ekaa kertaa. Koira tuntuu riesalta, pakolliselta pahalta. On nuori ja innokas, helposti koulutettava ja siinä ei sinällään mitään vikaa ole, päinvastoin on tosi kiva vaikka vielä vaatii pitkäjänteistä koulutusta. Ennen koulutus ja yhteiset lenkit antoivat onnistumisen kokemuksia ja olivat nimenomaan jaksamista lisääviä tekijöitä arjessa. Nyt lasken tyyliin että enää kaksi kertaa tänään pitää mennä ulos tuon otuksen kanssa.
Omaa pihaa ei esimerkiksi ole, mikä hieman helpottaisi ulkoiluissa. Vanhempani ovat niin iäkkäitä, etteivät pärjää koiran kanssa ja lapset taas alle teini-ikäisiä, joten eivät voi isohkon koiran kanssa auttaa vielä muutamaan vuoteen, eikä siis tarkoitus ole että koira olisi lasten vastuulla.
Koiraa hoidetaan edelleen kuten ennenkin ja se on yhä rakas, mutta nyt juuri sen omistaminen ei tunnu tuovan mitään hyvää :(
Kommentit (31)
Jos olet jo ottanut vastuun, sinun on huolehdittava ja tehtävä kaikki tarvittava.
Se koira ei ole sun ongelma vaan sun nykyinen terveydentila. Tsekkaa mikä sulla on vikana nyt ensin.
Ehkä tämä on pysähdyksen paikka. Jotain täytyy nyt muuttua, se sama "näin on aina ollut" ei toimi enää. Josset saa apua koiran kanssa, luovu siitä. Sekin on rohkeaa tehdä uusia ratkaisuja ja kohdata tosiasiat.
Välillä kyllä väsyttää tuo jatkuva ulkoiluttaminen. Itse ratkaisin niin että muutin maalle ja aitasin pihan. Kaksi pitkää kävelyä. Aamulla oli kivaa vaan päästää pihalle ja yöllä, jos oli tarve. Vasta kun toinen koirani kuoli vanhuuttaan, muutin kaupungin keskustaan. Kaikillehan tämä ei onnistu tietenkään. Maksullista ulkoilutusapua suosittelen minäkin. 4H:lla dogsittereitä.
Osa koirista juoksee hihnassa niityllä, pitkää hihnaa. Lelua. Joskus niissä menee polku.
Olet aika laiska paska ihmiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kannattanu jo miettiä ennen koiran hankkimista, että jaksaako ulkoiluttaa. Oma vika, mitäs hankitte koiran. Tuskin kukaan pakotti
Tiuskija löytyi palstalle.
Käytin isoa koiraamme lenkeillä jo alle teini-ikäisenä.
Oli outo eläin, koska ei koskaan temppuillut mulle lenkeillä ennen kuin olin huomattavasti vanhempi. Ei myöskään koskaan temppuillut silloin, kun olin huonolla mielellä.
facebookissa on ainakin joku koirakummit ryhmä, ei ole omakohtaista kokemusta, mutta sieltä voi hakea koiralle ns. kummia jonka luona kävisi välillä hoidossa. Olettaisin että kummeina olisi ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta omaa koiraa voi ottaa, mutta viettävät välillä mielellään aikaa koiran kanssa. Toki näissä fb-ryhmissä on aina riskinä tietyt kahelit, mutta eiköhän siellä ole ihan fiksuakin sakkia.
Ongelma ei ole koirasi vaan sinä. Olet liian uupunut. Masennusta? Hoida itsesi kuntoon. Siinä koirakin auttaa.
Käy kilpirauhaskokeissa. Pidät varmaan edelleen koirista, joten ei sen koiran pitäisi tuntua riesalta ja pakolliselta pahalta, jos väsymyksesi liittyy ihan johonkin muuhun.