Suvi saa sosiaalitukia yhteensä yli 4000 euroa kuukaudessa, ja hallituksen leikkauspolitiikka huolestuttaa häntä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herään taas huomisaamuna ennen viittä,  että pääsen raskaaseen ruumiilliseen työhön voidakseni kerryttää Suvin tukirahastoa. Vituttaa ankarasti,  minne verorahojani syydetään 

tiedätkö mitä: olisin helvetin onnellinen, jos minulla olisi niin paljon toimintakykyä, että voisin nousta viideltä ja mennä töihin.

Mene töihin sieltä kitisemästä!

etkö ymmärrä lukemaasi? Sanoin että ei ole toimintakykyä, joka tarkoittaa myös sitä, että ei ole työkykyä.

Sitten hankitaan kykyjä vastaava työpaikka. Aina voi vaikka istua jossain respassa tuiottamassa jos ei muuhun kykene.

Huoh, miten on noin vaikea ymmärtää? Ei ole minkäänlaista työkykyä, ei MINKÄÄNLAISTA.

Vierailija kirjoitti:

Työttömien tuet tulisi lakkauttaa kokonaan. Vi#u##aa lukea tällaisia

No mutta eikö sitä lettua pitänytkään kaikille levittää? Sussu on vaan levitänyt... nyt on esseen hedelmää elättinä.. minun lettu ei ole levinnyt ja saan tukia 500e kk siitä vuokrat niin jää noin 200e olen vaikeasti sairas. Ois pitänyt vaan lettua minunkin levitellä.

Vierailija kirjoitti:

Surullista luettavaa sekä tuo juttu että nämä kommentit täällä palstalla. 

Totta kyllä, että Suvi tarvitsisi apua, eikä pelkkää rahaa. Ja olisi tarvinnut sitä jo kauan sitten.

Mutta yhtä paljon apua tarvitsisi valtaosa tähän ketjuun kirjoittaneista. Jonkun olisi aika opettaa meille empatiaa, mutta kun se ei ole muodissa nykyään. Hirvittää ajatella, miten kylmyys ja itsekeskeisyys on vallannut asenteet näin totaalisesti. Tästä ei hyvää seuraa. 

En jaksa tuntea empatiaa Suvia kohtaan. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka oikeasti näkevät vaivaa oman elämänsä ja lastensa hyvinvoinnin eteen. Sitten on näitä itseaiheutettuja ongelmatapauksia, joissa kaikki sysätään yhteiskunnan kontolle ja murehditaan, jos rahaa ei tulekaan enää entiseen malliin.

Tuossa artikkelissa sanottiin, että kaikki lapset oli tehty ennen kuin ensimmäiselläkään oli diagnoosia. Ei siis kannattaisi tykittää niitä lapsia ihan sarjatulella, vaan kannattaisi jättää vähän hajurakoa. Joku 3-4 vuotta olisi lapsenkin kannalta hyvä, saisi olla rauhassa pikkuinen eikä tarvitsisi heti taaperona kilpailla äidin huomiosta vauvan kanssa.

Meidän lapsi sai ADHD-diagnoosin vasta 20-vuotiaana. Kaikilla ei ole niin hyvä tuuri, että ongelmat huomattaisiin ajoissa.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa artikkelissa sanottiin, että kaikki lapset oli tehty ennen kuin ensimmäiselläkään oli diagnoosia. Ei siis kannattaisi tykittää niitä lapsia ihan sarjatulella, vaan kannattaisi jättää vähän hajurakoa. Joku 3-4 vuotta olisi lapsenkin kannalta hyvä, saisi olla rauhassa pikkuinen eikä tarvitsisi heti taaperona kilpailla äidin huomiosta vauvan kanssa.

Meidän lapsi sai ADHD-diagnoosin vasta 20-vuotiaana. Kaikilla ei ole niin hyvä tuuri, että ongelmat huomattaisiin ajoissa.

Ensin länkytetään, että miksi ihmiset eivät tee lapsia ja sitten kun tekevät niin sekään ei kelpaa.

Olis ihan kamalaa olla tuollaisen perheen lapsi. Ihmisillä ei tunnu olevan mitään itsekritiikkiä, kun lapsia vaan tehdään. Pikkuisen voisi miettiä jo etukäteen, että mitkä on resurssit, jos kaikki ei mene kuten Strömssöössä.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ADHD ja autismi, enkä missään nimessä lisääntyisi. Se olisi vastuutonta.

Sinänsä ymmärrän kantasi. Itse tein kaksi lasta, joista toisella on ADHD. Sain oman diagnoosini vasta aikuisiällä, joten vaikea oli ennustaa, mitä käy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista luettavaa sekä tuo juttu että nämä kommentit täällä palstalla. 

Totta kyllä, että Suvi tarvitsisi apua, eikä pelkkää rahaa. Ja olisi tarvinnut sitä jo kauan sitten.

Mutta yhtä paljon apua tarvitsisi valtaosa tähän ketjuun kirjoittaneista. Jonkun olisi aika opettaa meille empatiaa, mutta kun se ei ole muodissa nykyään. Hirvittää ajatella, miten kylmyys ja itsekeskeisyys on vallannut asenteet näin totaalisesti. Tästä ei hyvää seuraa. 

Kyllä ne empatiat nopeasti loppuu kun palkasta revitään 30%+ tuollaisten hyysäämiseen. 

Mihin Suvin pitäisi lapset laittaa? Missä heidän pitäisi asua? 

Luuletteko te että 4000 e jää Suville itselleen? Tiedättekö kuinka paljon lapsiin menee rahaa kun yksin hankkii kaiken? Jos Suvi asuisi yksin saisi sen normaalin tuen minkä muutkin yksinasuvat. Se 4000 muodostuu tuista mikä 4 lapsen elättäminen vaatii!  Täällä letun levittäjä kommentoija voisi kokeilla miltä tuntuu huolehtia yksin 4 lapsesta, kaikesta yksin,vaikka kuukauden? Voi levitä muukin kuin se lettu.

Onhan se vähän irvokasta, että aikuiset ihmiset tässä keskustelussa suosittelee lapsia hirttämään itsensä ja puhuu heistä käytöshäiriöisinä ja yhteiskunnan pohjasakkana. Ikään kuin näillä kirjoittelijoilla ei olisi käytöksen tai mielenterveyden häiriötä. Itsereflektiokyky puuttuu osalta täysin.

Aatelkaa, olen 2 yh ja käyn töissä. Saan lapsilisää korotettuna n 380 e kk ja lisäksi elatustukea lasten isältä 600 e kk. Eli yhteensä melkein 1000 e kk!!! Ja mulla palkka n 3000 e nettona. 

Pitäisikö leikata sitä elatustukea minkä hyvätuloinen isä maksaa vapaaehtoisesti vai lapsilisää? Saitteko te kommentoivat sitä lapsena? 

Suvin ei olis ehkä pitänyt lisääntyä kuin kiimainen jänis.

Onko lasten isän maksama elatustuki sosiaalitukea tai lapsilisä? Miksi ne oli laskettu jutussa mukaan? Eivätkö hyvätuloiset saa lapsilisää tai eikö hyvätuloisille maksa toinen vanhempi elatustukea? 

Ehdotan että Suvin lasten isän maksamaa elatustukea leikataan. Samoin Suvin asuntolainan koron tulisi olla isompi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista luettavaa sekä tuo juttu että nämä kommentit täällä palstalla. 

Totta kyllä, että Suvi tarvitsisi apua, eikä pelkkää rahaa. Ja olisi tarvinnut sitä jo kauan sitten.

Mutta yhtä paljon apua tarvitsisi valtaosa tähän ketjuun kirjoittaneista. Jonkun olisi aika opettaa meille empatiaa, mutta kun se ei ole muodissa nykyään. Hirvittää ajatella, miten kylmyys ja itsekeskeisyys on vallannut asenteet näin totaalisesti. Tästä ei hyvää seuraa. 

En jaksa tuntea empatiaa Suvia kohtaan. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka oikeasti näkevät vaivaa oman elämänsä ja lastensa hyvinvoinnin eteen. Sitten on näitä itseaiheutettuja ongelmatapauksia, joissa kaikki sysätään yhteiskunnan kontolle ja murehditaan, jos rahaa ei tulekaan enää entiseen malliin.

Voisihan joku ajatella, että sinäkin olet itseaiheuttanut empatiakyvyttömyytesi? Maailma kun on pullollaan kirjallisuutta ja nykyään netti täynnä materiaalia sen harjoittamiseen. Et ole sitten viitsinyt ja jaksanut nähdä vaivaa sen eteen. Miksi sitten sinunkaan kohdallasi pitäisi tuntea empatiaa, kun sinä esimerkiksi sairastut?

Vierailija kirjoitti:

Ennen ei tuollaisia erityislapsia edes ollut. Ensin laitettiin tarkkikselle, sitten apukouluun, sitten Keravan nuorisovankilaan ja sitten kivitaloon.

Eli oli. Elämänpolku oli karumpi. Kun ei vielä ollut tietoa ja ymmärrystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttömien tuet tulisi lakkauttaa kokonaan. Vi#u##aa lukea tällaisia

No mutta eikö sitä lettua pitänytkään kaikille levittää? Sussu on vaan levitänyt... nyt on esseen hedelmää elättinä.. minun lettu ei ole levinnyt ja saan tukia 500e kk siitä vuokrat niin jää noin 200e olen vaikeasti sairas. Ois pitänyt vaan lettua minunkin levitellä.

Niin he saavat tukia saman kuin sinä. Huomasitko että perheessä on 5 jäsentä? Jos lasketaan se 400 e x 5 se on 2000 e, lapsilisiä saavat yli tonnin samoin elatustukia. Lapsilisää sait lapsena mutta elatustukea et nyt varmaan ssa? 

Sanotaan että 5 lasta on muutenkin iso määrä vaikka ei olisikaan erkkareita. Pitäs aina muistaa, että tekee vaan niin monta kuin kykenee elättämään. 

Vierailija kirjoitti:

Huomattavaa on myös se, että näistä lapsista ei tule veronmaksajia, kaikista ainakaan. Masennus seuraa nepsy-ongelmia ja sitten ahdistutaan kotona ja komeroidutaan pelien ääreen. 

Ei kaikilla ole sama polku kuin sinulla.

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan että 5 lasta on muutenkin iso määrä vaikka ei olisikaan erkkareita. Pitäs aina muistaa, että tekee vaan niin monta kuin kykenee elättämään. 

Mitäs sitten, kun ne lapset on jo tehtynä? Pitääkö empatian loppua kuin seinään? Vai miten meinasit korjata asian?