Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.

-Entä jos puhujien pelkojen ja itkemisen syynä onkin se, että hekin syvällä sisimmässään tietävät, että vl-usko esimerkiksi eksklusiivisuudessaan ja erittäin kielteisessä ehkäisyyn suhtautumisessaan on moraalisesti hyvin kyseenalainen.

Varmasti monenlaisia epäilyksiä on. 

Itse tunnen hyvin (verisukulaisia) monia puhujia. Kun he kertovat omista kiusauksistaan ja ajatuksista puheen alla, ei kyllä kukaan ole tuollaista maininnut. Yleensä pelko koskee sitä oman heikkouden ja sopimattomuuden tunnetta. Se on arkuutta pyhän edessä, terveen nöyrää suhtautumista siihen, että toimii Jumalan sanansaattajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saara-Äidin virallinen syntilista löytyi muualta netistä. Miksi tälläisiä listoja löytyy jos niissä ei ole mitään totuuden perää? Osa näistä on oikeastikin syntiä raamatussa mutta paljon on myös ihmisten omia lisäyksiä.

"Älä omista TV-laitetta, Älä ole muodin orja, Älä meikkaa, Älä laita korvakoruja, Älä ota lävistyksiä, Älä ota tatuointeja, Älä pidä "jumalatonta" partaa, Älä käytä värjääviä piilolinssejä, Älä pukeudu säädyttömästi, Älä värjää hiuksia, Älä mies pidä pitkää tukkaa, Älä pelaa rahapelejä, Älä kuuntele kevyttä musiikkia, Älä kuuntele muuta kuin uskoa vahvistavaa musiikkia, Älä lue uskoa heikentävää kirjallisuutta, Älä katso elokuvia, Älä osallistu luottamustoimiin jos se sotii siionia vastaan, Älä kerro ulkopuolisille mitään epäkohtia liikkeestäsi, Älä kysy mihin säännöt perustuvat -ÄLÄ EPÄILE-, Älä epäile seurakunta

Mikä kohta tuossa listassa ei pidä paikkaansa? Jos se kerran ei pidä? 

"Tehtävä julistaa  evankeliumia koskee kaikkia uskovaisia". 

Niin joo. Paitsi ei naisia. Make it make sense. 

Vierailija kirjoitti:

"Tehtävä julistaa  evankeliumia koskee kaikkia uskovaisia". 

Niin joo. Paitsi ei naisia. Make it make sense. 

Se, saako nainen puhua, riippuu tilaisuuden nimestä. Jos tapahtuman nimi on esim pyhäkoulu niin siellä nainen saa puhua ja julistaa. Ja tietenkin nainen voi julistaa esim leikkipuistossa keskustellessaan muiden vanhempien kanssa.

Poistan joutavat, pilkkaavat ja pelkät ehdonvallan asiat. Jätän jäljelle ne, jotka ovat minusta hyviä ja uskoa suojaavia ohjeita. Oikeastaan suoraan Raamatusta.

Älä anna laittajalle sijaa, Älä istu siellä missä pilkkaajat istuvat, Älä ole tottelematon seurakunnalle, Älä eroa puolisostasi, Älä tee mitään mikä voisi pahentaa joitain veljiä tai sisaria. Älä tee mitään seksuaalisia tekoja ennen avioliittoa. Älä nosta mitään asiaa uskomisen esteeksi, Älä kieltäydy ilman hyväksyttävää syytä Jumalan Valtakunnan työstä Uskovainen tyytyy siihen minkä on Luojalta saanut.

Olisin joskus halunnut laittaa korvakorut ja laitoin nuortenillassa kysymyslaatikkoon onko ne syntiä. Puhuja sanoi että ei kun kyse on ehdonvallan asiasta mutta "emme halua" ottaa niitä. Eihän kyse ole enää ehdonvallan asiasta jos ei anneta valtaa päättää itse ja jos joku mies joka ei halua sanoo minunkin puolesta "emme halua". Minä halusin. Jos uhkaa puhuttelu ja jopa toiset sanoo kieltäneeni uskon, joka ei pidä paikkansa.

Ehdonvallan asiat on saaneet liian ison arvon vl-yhteisössä kun ne on korotettu oikean uskon merkiksi.

Musta on mielenkiintoista, että naispappeuskieltoa perustellaan vaikkapa opetuslasten miespuolisuudella, tai siis näiden 12 oppilaan, Jeesuksella oli muitakin oppilaita. No niin, mutta siis kukaan ei muista sanoa tai pahempi, ei ehkä tiedä, että perimätiedon mukaan kaikki opetuslapset yhtä lukuunottamatta kokivat järkyttävän kidustuskuoleman. Olisko siis mahdollista, että naisia säästettiin tältä? Tässä siis vaan yksi näkökulma, näitä on lukuisia muitakin kun tutkii mitä tietoa on saatavilla ja mitä kaikkia vaihtoehtoja se avaa. Mutta ihmiset haluaa jääräpäisesti pitää kiinni kerran opitusta asiasta, ehkä se sitten on vaan niin pelottavaa, että pitäisi muuttaa maailmankuvaa. Olisi suotavaa, että jokainen opillisia asioita tutkiva pyrkisi rehellisyyteen. Se tarkoittaa tiedon etsimistä ja eri vaihtoehtojen miettimistä. 

Vl-opissa epäilykset käsitetään systemaattisesti sielunvihollisen kuiskutteluksi, olipa asia mikä hyvänsä. Tämä estää _kaiken_ sisäisen kritiikin. Jokainen valvoo itseään (ja muita). Onhan se kieltämättä erittäin tehokas keino pitää vl-oppi "puhtaana" ja voimissaan. Sitten vasta kun yleinen mielipide muuttuu jonkun asian suhteen, uskaltaa yksilötkin vapauttaa itsensä ajattelemaan eri tavoin. Kuuliaisuus seurakunnalle on oikeastaan tärkeämpää kuin kuuliaisuus sanalle, koska seurakunta menee todistettavasti ajoittain vikaan ja silti sitä ei saa kyseenalaistaa. Siis seurakunnan tulkintaa Raamatusta ei saa kyseenalaistaa, vasta vuosikymmeniä myöhemmin kyetään myöntämään, että "silloin mentiin harhaan".

Varmaan suurin osa kristityistä tulkitsee Raamattua niin, ettei naisen julistaminen ole Jumalan tahto. Tässä niitä kohtia, joista tulkintaa tehdään:

Perinteisen tulkinnan mukaan Jumala on asettanut luomisjärjestyksen, jossa miehelle on annettu vastuu hengellisestä johtajuudesta. Tätä järjestystä tulee noudattaa myös seurakunnan virassa.

1. Timoteuksen kirjeessä 2:1214 apostoli Paavali kirjoittaa:

Minä en salli, että nainen opettaa eikä hallitse miestä, vaan olkoon hiljainen. Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva.

Tässä Paavali perustelee opetuskieltoa juuri luomisjärjestyksellä eikä aikakauden kulttuurilla, mikä tekee ohjeesta hänen mukaansa yleispätevän.

1. Korinttolaiskirjeessä 14:3435 Paavali toistaa saman ajatuksen:

Vaimot vaietkoot seurakunnissa sillä sopimatonta on, että nainen puhuu seurakunnassa.

Tämä tukee käsitystä siitä, että naiset eivät voi toimia opettajina tai saarnaajina julkisissa seurakunnan kokouksissa, joissa opetetaan koko seurakuntaa, erityisesti miehiä.

1. Timoteuksen kirjeessä 3:17 ja Tituksen kirjeessä 1:69, joissa kuvataan seurakunnan paimenen (piispan tai vanhimman) kelpoisuusvaatimukset, todetaan, että hänen tulee olla yhden vaimon mies. Tämä on tulkittu niin, että seurakunnan johtajavirka on tarkoitettu vain miehille.

1. Korinttolaiskirje 11:3 ilmaisee hengellisen järjestyksen:

Mutta minä tahdon, että te tiedätte, että Kristuksen pää on Jumala, ja miehen pää on Kristus, ja naisen pää on mies.

-ei vl, mutta en pysty kannattamaan naispappeutta

-Olisi suotavaa, että jokainen opillisia asioita tutkiva pyrkisi rehellisyyteen. Se tarkoittaa tiedon etsimistä ja eri vaihtoehtojen miettimistä. 

Tästä olen samaa mieltä. Haluan kuitenkin tarkentaa, että pitäydytään Raamatun sisällössä:

Kristitty ei etsi vaihtoehtoisia totuuksia, vaan pysyy Raamatussa.

Hän kuitenkin tutkii ja koettelee, jotta ymmärtäisi Jumalan Sanan oikein.

Totuuden etsiminen ei siis ole toisten lähteiden tutkimista, vaan uskollisuutta sille, mitä Jumala on jo ilmoittanut.

Pysykää sanassa, niin te olette todella minun opetuslapsiani.

(Joh. 8:31)

Vierailija kirjoitti:

Varmaan suurin osa kristityistä tulkitsee Raamattua niin, ettei naisen julistaminen ole Jumalan tahto. Tässä niitä kohtia, joista tulkintaa tehdään:

Perinteisen tulkinnan mukaan Jumala on asettanut luomisjärjestyksen, jossa miehelle on annettu vastuu hengellisestä johtajuudesta. Tätä järjestystä tulee noudattaa myös seurakunnan virassa.

1. Timoteuksen kirjeessä 2:1214 apostoli Paavali kirjoittaa:

Minä en salli, että nainen opettaa eikä hallitse miestä, vaan olkoon hiljainen. Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva.

Tässä Paavali perustelee opetuskieltoa juuri luomisjärjestyksellä eikä aikakauden kulttuurilla, mikä tekee ohjeesta hänen mukaansa yleispätevän.

1. Korinttolaiskirjeessä 14:3435 Paavali toistaa saman ajatuksen:

Vaimot vaietkoot seurakunnissa sillä sopimatonta on, että nainen puhuu seurakunnassa.

Tämä tukee käsitystä siitä, että naiset eivät voi toimia ope

Kykenetkö ollenkaan tiedostamaan sitä kulttuuri-historiallista kontekstia, jossa raamattu on syntynyt?  Kykenetkö näkemään inhimillisen kädenjäljen jumalallisen ilmoituksen lisäksi? Suosittelen. 

Vierailija kirjoitti:

-Olisi suotavaa, että jokainen opillisia asioita tutkiva pyrkisi rehellisyyteen. Se tarkoittaa tiedon etsimistä ja eri vaihtoehtojen miettimistä. 

Tästä olen samaa mieltä. Haluan kuitenkin tarkentaa, että pitäydytään Raamatun sisällössä:

Kristitty ei etsi vaihtoehtoisia totuuksia, vaan pysyy Raamatussa.

Hän kuitenkin tutkii ja koettelee, jotta ymmärtäisi Jumalan Sanan oikein.

Totuuden etsiminen ei siis ole toisten lähteiden tutkimista, vaan uskollisuutta sille, mitä Jumala on jo ilmoittanut.

Pysykää sanassa, niin te olette todella minun opetuslapsiani.

(Joh. 8:31)

Kirkkojen välittämä traditio ja perimätieto on ihan yhtä lailla tärkeää. Lisäksi historian tunteminen on välttämätöntä, jos katsotaan asioita tarkemmin. 

Kyllä, tiedän että Raamattu on kirjoitettu eri aikoina ja kulttuureissa, mutta uskon silti, että Jumala on ohjannut sen syntymistä. Hän käytti ihmisiä välikappaleinaan, mutta sanoma on silti Hänen omaa ilmoitustaan.

Minä luotan siihen, että Jumala on pitänyt huolen Sanastaan.

Itse olen kokenut, että Jumalan Sana on elävä ja puhuttelee minua tavalla, jota mikään muu kirja ei tee. Siksi haluan luottaa siihen ja uskoa. Tämähän on _uskon_ asia.

Mihin puhujia tarvitaan kun jokainen osaa raamattua lukea?

Tulkintaa, aina tulkintaa. Kannattaa se ainakin myöntää. Totuus on eri asia kuin tulkinta totuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Mihin puhujia tarvitaan kun jokainen osaa raamattua lukea?

Tähän on helppo vastata: Raamattu opettaa, että vaikka jokainen voi lukea Jumalan sanaa, sen ymmärtämiseen ja soveltamiseen tarvitaan opettajia (puhujia).

Niin kuin on kirjoitettu: Kuinka minä voisin ymmärtää, jos ei kukaan minua opasta? (Apt. 8:31) ja Hän antoi toiset opettajiksi ja paimeniksi, Kristuksen ruumiin rakentamiseksi (Ef. 4:1112).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin puhujia tarvitaan kun jokainen osaa raamattua lukea?

Tähän on helppo vastata: Raamattu opettaa, että vaikka jokainen voi lukea Jumalan sanaa, sen ymmärtämiseen ja soveltamiseen tarvitaan opettajia (puhujia).

Niin kuin on kirjoitettu: Kuinka minä voisin ymmärtää, jos ei kukaan minua opasta? (Apt. 8:31) ja Hän antoi toiset opettajiksi ja paimeniksi, Kristuksen ruumiin rakentamiseksi (Ef. 4:1112).

 

Moni vl-teologinainen osaisi opettaa paremmin kuin moni maallikkomies. Mutta mitäpä asiasta kiistelemään, jokainen saa toki pysyä poterossaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin puhujia tarvitaan kun jokainen osaa raamattua lukea?

Tähän on helppo vastata: Raamattu opettaa, että vaikka jokainen voi lukea Jumalan sanaa, sen ymmärtämiseen ja soveltamiseen tarvitaan opettajia (puhujia).

Niin kuin on kirjoitettu: Kuinka minä voisin ymmärtää, jos ei kukaan minua opasta? (Apt. 8:31) ja Hän antoi toiset opettajiksi ja paimeniksi, Kristuksen ruumiin rakentamiseksi (Ef. 4:1112).

 

Moni vl-teologinainen osaisi opettaa paremmin kuin moni maallikkomies. Mutta mitäpä asiasta kiistelemään, jokainen saa toki pysyä poterossaan. 

 

Tarkoitat varmaan että jokainen saa pysyä Raamatussaan <3

Uskovaiset naisteologit ovat tärkeässä roolissa mm. opettajina rippikouluissa. Ainoastaan koko seurakunnan edessä opettaminen on se, jonka Raamattu kieltää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin puhujia tarvitaan kun jokainen osaa raamattua lukea?

Tähän on helppo vastata: Raamattu opettaa, että vaikka jokainen voi lukea Jumalan sanaa, sen ymmärtämiseen ja soveltamiseen tarvitaan opettajia (puhujia).

Niin kuin on kirjoitettu: Kuinka minä voisin ymmärtää, jos ei kukaan minua opasta? (Apt. 8:31) ja Hän antoi toiset opettajiksi ja paimeniksi, Kristuksen ruumiin rakentamiseksi (Ef. 4:1112).

 

Moni vl-teologinainen osaisi opettaa paremmin kuin moni maallikkomies. Mutta mitäpä asiasta kiistelemään, jokainen saa toki pysyä poterossaan. 

 

Tarkoitat varmaan että jokainen saa pysyä Raamatussaan <3

Uskovaiset naisteologit ovat tärkeässä roolissa mm. opettajina rippikouluissa. Ai

Miten se naisen opetus sitten muuttuu sen mukaan, kuka on kuulemassa? Joillekin vain on sietämätön ajatus, että nainen on osaava ja häntä pitäisi kuunnella. 

-Miten se naisen opetus sitten muuttuu sen mukaan, kuka on kuulemassa? 

En usko että mitenkään. Jostain syystä Jumala on vain tahtonut niin. Minä tyydyn siihen.