Naapurin lapsiperheessä karjuttu taas koko päivä
Karjuttu, huudettu kurkku suorana, juostu (hirveä jyske), pelattu sisällä, hakattu seiniä. Välillä karjuu vanhemmatkin. Tätäkö pidetään nykyään normaalina elämänä kerrostalossa?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Meillä kiva, kun kolme villiä poikaa ja yksi vähemmän villi (toistaiseksi, koska niin pieni) tyttö saadaan viimein yöunille, niin kiva heräillä yöllä naapureista kuuluviin vauvan ja taaperon itkuihin sekä aikaisin aamusta koiran haukuntaan tai siihen, kun naapuri torkuttaa värisevää puhelintaan p.i.t.k.ä.ä.n. Mutta minkäs teet, kerrostalossa asumisen iloja suuntaan ja toiseen.
Se torkuttava naapuri on varmaan superväsynyt kun ei pysty nukkumaan päivällä eikä yöllä kerrostalon kirkuvien lasten takia.
Mä soittaisin ovikelloa ja kysyisin miksi lapset eivät kuluta energiaa ulkona.
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun pitää kuunnella ulkomaalaisten äpärien rääyntää?
Minä en näitä roskia tänne halunnut, päättäjät ne toivat ja itse asuvat alueilla, jonne näillä biojätteillä ei ole mitään asiaa?
Miten tämä näin voi mennä?
Mene jonkun toisen ketjuun valittamaan siitä. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koputa merkiksi patteriin? Toiminut meillä. Heti rauhoittuu meno. Voi olla, etteivät vaan tajua välillä, että meno kuuluu naapuriin.
Miten voi olla tajuamatta että mäiskiminen ja kirkuminen kuuluu naapuriin?
Luulee, että on niin hyvä äänieristys, jos kerran naapureista ei kuulu heille mitään.
Mikä siinä muuten on että nykyään lapset ja nuoret kirkuu ihan tosi paljon? Ei ennen sellaista ollut vaikka ääntä lähtikin.
Meidän yläkerrassa sama meno; teinipoika tappelee äitinsä kanssa sekä illalla, yöllä että aamulla, aiheena yleensä kouluun meno. Poika myös ilmeisesti pelaa paljon ja aina ei mene ihan putkeen, kun huutaa ja kiroaa, usein yöllä. Perheen ala-asteikäinen tyttö ei ilmeisesti osaa puhua, ylipäänsä kaikki kommunikointi koko perheessä käydään huutaen, tyttö on kaikista äänekkäin, tuntuu huutavan aina hereillä ollessaan. Heillä on myös koira, joka haukkuu ja ulisee yksin ollessaan, usein monta tuntia putkeen. Jokainen perheenjäsen on kanta-astuja, kenelläkään ei pysy tavarat käsissä, etenkään öisin. Huonekaluja siirrellään öisin ympäri asuntoa jne jne. Isännöitsijä toimitti kaikkiin asuntoihin tiedotteen järjestyssäännöistä, mutta sekään ei ole rauhoittanut tilannetta, sama meno jatkuu illasta ja yöstä toiseen.
Ihan sama juttu. Ja vieläpä alakerrassa. En ole tajunnut, että alakerrasta voi kuulua äänet tuolla tavalla. Hirveää huutoa, itkua, mölyämistä ja koristelua koko päivä. Ihmettelen, että eikö ne todella käy ikinä lasten kanssa ulkona, kun tota jatkuu koko päivän.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä muuten on että nykyään lapset ja nuoret kirkuu ihan tosi paljon? Ei ennen sellaista ollut vaikka ääntä lähtikin.
Hyvä kysymys. Voisko se ja muu levottomuus korreloida sen kanssa että kaikki rajat on hävinneet? Nämä naapurin alle kouluikäiset muksut juoksevat vieläkin ympäri kämppää ja kirkuvat. Minä olin samassa iässä jo nukkumassa.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatus mennyt päin peetä pitkän aikaa. Ennen eivät lapset huutaneet ja paiskoneet tavaroita, kun oli kuri ja vanhempien kunnioitus.
Ennen vanhaan lapset sai näkyä muttei kuulua. Itekin tuon ajan kasvatti eikä mitään traumoja jääny.
Muuttais rivariin muita häiritsemästä
Vierailija kirjoitti:
Meillä kiva, kun kolme villiä poikaa ja yksi vähemmän villi (toistaiseksi, koska niin pieni) tyttö saadaan viimein yöunille, niin kiva heräillä yöllä naapureista kuuluviin vauvan ja taaperon itkuihin sekä aikaisin aamusta koiran haukuntaan tai siihen, kun naapuri torkuttaa värisevää puhelintaan p.i.t.k.ä.ä.n. Mutta minkäs teet, kerrostalossa asumisen iloja suuntaan ja toiseen.
Että teidän rauhaa pitäisi kunnioittaa vaikka te ette kunnioita muita? Tiesitteko ettei päivisinkään ole ok koko ajan päästää häiritsevää meteliä?
ps. Opeta edes tyttö hiljaiseksi
Meidän rapussa ei haittaa juhlivat nuoret tai muusikkonaapuri, vaan juuri nuo kiljuvat ja rääkyvät pikkulapset. Viikonloppuaamuisin aikaisin alkaa kiljuminen ja tömistely joka jatkuu iltaan asti. Ilmeisesti lapset ovat liian pieniä ulkoilemaan keskenään ja vanhempia ei kiinnosta mennä ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatus mennyt päin peetä pitkän aikaa. Ennen eivät lapset huutaneet ja paiskoneet tavaroita, kun oli kuri ja vanhempien kunnioitus.
Ennen vanhaan lapset sai näkyä muttei kuulua. Itekin tuon ajan kasvatti eikä mitään traumoja jääny.
Ei se tosiaan mikään perustarve ollut. Ei siitä ikinä edes tarvinnut kenenkään huomauttaa. Tuntematon ilmiö. Sitten se ilmaistiin noin, että kun lapset saa näkyä muttei kuulua, niin johan kaikki alkoi kannustaa kakaroitaan huutamaan. Lasten kanssa puhuminen ja heidän kuuleminen on kuitenkin ihan eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Meidän rapussa ei haittaa juhlivat nuoret tai muusikkonaapuri, vaan juuri nuo kiljuvat ja rääkyvät pikkulapset. Viikonloppuaamuisin aikaisin alkaa kiljuminen ja tömistely joka jatkuu iltaan asti. Ilmeisesti lapset ovat liian pieniä ulkoilemaan keskenään ja vanhempia ei kiinnosta mennä ulos.
(Normaalit) aikuiset ei jaksa eikä pysty tehdä mitään häiritsevää toimintaa koko aikaa mutta lapset voi juosta ja kirkua koko hereillä oloajan jos niitä ei kielletä ja väsyneenä meno vielä pahenee ja sitä kestää vuosia.
Huijattu olo. Tästä ei tietenkään kerrottu asuntonäytössä ja eikä perhe tietenkään ollut sen aikana kotona. Mikään ei viitannut lapsiperheen läsnäoloon. Muutin vasta ja nyt on pakko asua tässä jonkin aikaa.
tee huoli-ilmoitus sossuun ja häiriöilmoitus isännöitsijälle, jonka yhteydessä kerrot, että olet tehnyt myös huoli-ilmoituksen sossuun
Kuuluvat edelleen olevan ylhäällä. Tuntuu tosi erikoiselta että päiväkoti-ikäiset saa valvoa näin myöhään.
Vierailija kirjoitti:
Kuuluvat edelleen olevan ylhäällä. Tuntuu tosi erikoiselta että päiväkoti-ikäiset saa valvoa näin myöhään.
Kaverivanhemmuus. Ei rajoja.
Sinä mulkku joka alapeukutit tätä, katso peiliin. Sinä olet todennäköisesti samanlainen ongelma asuinympäristössäsi.