Itsenäisyyspäivän paraati ja onneton tahtimarssi

Vielä 60-70 luvuilla sotilaat osasivat marssia, sulavaliikkeisiä verrattuna nykyisiin pönöttäjiin. Sen havainnon olen tehnyt muutamana vuonna, miten näyttää maailman kömpelöimmän armeijan marssimiselta.

Reserviporukat ja päällystö olivat melkoisia paksukaisia. Oli varusmiehissäkin jonkin verran aika tuhteja poikia.

Jos suurin ongelma Suomen armeijassa on onneton marssitahti, niin ei huolen häivää! Nykyisessä sodankäynnissä oikealla marssitahdilla on aika mitätön merkitys verrattuna muinaisiin aikoihin. Parempi näin kuin jossakin Pohjois-Koreassa, jossa on tärkeintä nostaa jalkaa ja kättä oikeassa tahdissa ja oikealle korkeudelle.

Vierailija kirjoitti:

Alokasaikana ja aliupseerikoulun alussa sulkeisia vedettiin jatkuvalla syötöllä teoreettisen lepoajan päälle. Mutta kyllä liikkui joukkokin kuin kone ja toimi yhtenä osastona. Ja vaikka se ei ole nykytrendin mukaista sanoa niin väitän että sillä oli iso merkitys myös maastossa. Poika kun oli armeijassa niin ei niillä ole sulkeisia kuulemma ollut enää juuri lainkaan. Muutenkin näytti valapäivänä aika heppoiselta ja aralta se meno, mutta en toki tiedä miten muuten meni. Kovasti kehutaan että nykypäivän varusmiehet vetää sotilaalliset hommat paremmin, mutta rohkenen kyllä epäillä että eivät vedä ainakaan jalkaväen osalta. Tietty kovuus puuttuu. Mutta olenkin vanha ukko joten minun horinoillani ei ole mitään väliä.

Mitä jos panostettaisiin varusmieskoulutuksessa sissikoulutukseen ja siihen, että sotilas osaa tarvittaessa pärjätä yksinäänkin? Tuollaiset "marssitaan joukossa yhdellä jalalla" ovat mennyttä maailmaa ja johtavat sodassa vain tolkuttomiin miehistötappioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vielä 60-70 luvuilla sotilaat osasivat marssia, sulavaliikkeisiä verrattuna nykyisiin pönöttäjiin. Sen havainnon olen tehnyt muutamana vuonna, miten näyttää maailman kömpelöimmän armeijan marssimiselta.

No ulotetaan asevelvollisuus viimein naisiin ja katsotaan, miten sirosti paraateissa sitten sipsutellaan.

Vierailija kirjoitti:

Alokasaikana ja aliupseerikoulun alussa sulkeisia vedettiin jatkuvalla syötöllä teoreettisen lepoajan päälle. Mutta kyllä liikkui joukkokin kuin kone ja toimi yhtenä osastona. Ja vaikka se ei ole nykytrendin mukaista sanoa niin väitän että sillä oli iso merkitys myös maastossa. Poika kun oli armeijassa niin ei niillä ole sulkeisia kuulemma ollut enää juuri lainkaan. Muutenkin näytti valapäivänä aika heppoiselta ja aralta se meno, mutta en toki tiedä miten muuten meni. Kovasti kehutaan että nykypäivän varusmiehet vetää sotilaalliset hommat paremmin, mutta rohkenen kyllä epäillä että eivät vedä ainakaan jalkaväen osalta. Tietty kovuus puuttuu. Mutta olenkin vanha ukko joten minun horinoillani ei ole mitään väliä.

Ei tahtimarssilla ole mitään merkitystä sotataitojen kannalta mutta onhan se komeampaa katsottavaa kuin löntystely. Metsässä ei ole mitään yhtä aikaa liikkuvaa joukkoa vaan siellä sotilaan on taas ampua vihollista vaikka näköyhteys johtajaan olisi poikki.

Vierailija kirjoitti:

Reserviporukat ja päällystö olivat melkoisia paksukaisia. Oli varusmiehissäkin jonkin verran aika tuhteja poikia.

Mutta reserviläiset selvisivät paraatista siihen tottumattomien hevosten kanssa.