Pörssisähkö
Onko ihan mielekästä, kun kerrostalossa asuvat ikäihmiset 85v -> seuraavat sähkön hintaa; eivät uskalla tai raaski pitää kalliin sähkön aikana pitää kotonaan valoja päällä, eivät tee ruokaa eivätkä katso televisiota.
Miehen äiti sitten vaan istuu pimeässä tekemättä mitään ja odottaa sähkön hinnan alenemista jotta uskaltaa sytyttää asuntoonsa valot tai lämmittää ruokaa mikrossa tai pestä pyykkiä.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lattiaan ei voi juuri varata "ylimääräistä" lämpöä. Koska lämpö ei jää siihen laattaan, vaan siirtyy huoneilmaan. Huoneilman lämpötila siis nousee yli sen minkä halutaan.
Lattialämmön hallittavuuden takia laattoja ei myöskään valeta ylipaksuiksi, että huonelämpötiloja on helpompi hallita sään mukaan.
Meillä paksu valu ja siellä lämmityskaapelit, sekä vesikiertoiset putket. Kyllä siihen varautuu aika paljon lämpöä kun massaa on ja tupla paksut eristeet valun alla.
Voidaan lämmittää puulla tai sähköllä.
Mitä tämä hyödyttää? Minun käsitykseni mukaan ei mitään. Jos se hyödyttäisi jotain niin silloin huonelämpötila heittelisi. Heittelisi sitä enemmän, mitä taloudellisempaa olisi.
Mikä on varaava lattialämmitys?
Lattialämmitys voidaan toteuttaa varaavana tai suorana. Varaavassa lattialämmityksessä eristetyn, tavanomaista paksumman betonilaatan sisään sijoitetaan yösähköllä lämmitettävät kaapelit. Ne lämmittävät öiseen aikaan betonia, joka sitoo lämmön ja luovuttaa sitä päivän kuluessa huonetilaan.
Miten lattialämpöä edes hallitaan?
Voiko lattian varata halvalla sähköllä normaalia lämpimämmäksi? Jollain termostaatilla? Jos näin voi tehdä niin ei se lämpö siihen laattaan jää, vaan siirtyy huoneilmaan ja sitten hikoillaan ja sen jälkeen ollaan normaalilämmössä ja sen jälkeen palellaan, ennen uutta halpaa yösähkölatausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä kokoiseen lämminvesivaraajaan saa ajettua 55kWh?
En tiedä, mutta tasaisesti lämmittäen ei veisi kuin murto-osan tuosta energian määrästä.
Voi herrajestassentään näitä oman elämänsä epäonnistuneimpia sketsihahmoja :D
Perusteleppa. Laita vaikka laskukaava jota olen sulta ennenkin penännyt. Saahan sitä mutulla pumpata siihen vesisäiliöön energiaa ihan niin paljon kuin lystää.
Q = m * c * dt
Mihin luulet sen vesisäiliöön pumpatun energian menevän?
Eli edelleenkään sulla ei ole hajuakaan säästätkö vai et.
Toisella meistä ei ole ja se en ole minä.
Onko halvempi lämmittää kämppä 1 snt/kWh hinnalla vai 10 snt/kWh hinnalla?
Vierailija kirjoitti:
Miten lattialämpöä edes hallitaan?
Voiko lattian varata halvalla sähköllä normaalia lämpimämmäksi? Jollain termostaatilla? Jos näin voi tehdä niin ei se lämpö siihen laattaan jää, vaan siirtyy huoneilmaan ja sitten hikoillaan ja sen jälkeen ollaan normaalilämmössä ja sen jälkeen palellaan, ennen uutta halpaa yösähkölatausta.
Ja kulutetaan enemmän energiaa kuin tasaisesti lämmittäen.
Tuo pörssin järkevyys riippuu paljon asunnosta ja asumis tyylistä, kerrostalo /rivari kaukolämmössä ihan sama mikä soppari vuosi erot joitain euroja.
Omakotitalot sitten ihan oma lukunsa minkä ikäinen mikä lämmitysmuoto paljonko automatiikkaa lisäksi laskelmiin kannatta ottaa vaan lämmityskauden sähkön hinta, on ihan sama vaikka kesällä sähkö on ilmaista kun sitä ei juuri kulu.
"Onko halvempi lämmittää kämppä 1 snt/kWh hinnalla vai 10 snt/kWh hinnalla?"
Mietipä vielä vähän. Montako vuotta sulle pitää kertoa fysiikan lainalaisuuksia ennenkuin tajuat edes perusteet?
Vierailija kirjoitti:
Tuo pörssin järkevyys riippuu paljon asunnosta ja asumis tyylistä, kerrostalo /rivari kaukolämmössä ihan sama mikä soppari vuosi erot joitain euroja.
Omakotitalot sitten ihan oma lukunsa minkä ikäinen mikä lämmitysmuoto paljonko automatiikkaa lisäksi laskelmiin kannatta ottaa vaan lämmityskauden sähkön hinta, on ihan sama vaikka kesällä sähkö on ilmaista kun sitä ei juuri kulu.
Kyllä meillä ainakin kesällä menee paljon sähköä kun jäähdytetään isoa taloa kahdella pumpulla ja ladataan kahta sähköautoa.
Vierailija kirjoitti:
Miten lattialämpöä edes hallitaan?
Voiko lattian varata halvalla sähköllä normaalia lämpimämmäksi? Jollain termostaatilla? Jos näin voi tehdä niin ei se lämpö siihen laattaan jää, vaan siirtyy huoneilmaan ja sitten hikoillaan ja sen jälkeen ollaan normaalilämmössä ja sen jälkeen palellaan, ennen uutta halpaa yösähkölatausta.
Meillä varaavassa lattialämmityksessä lisäksi 1500l puskurivaraaja.
Vierailija kirjoitti:
"Onko halvempi lämmittää kämppä 1 snt/kWh hinnalla vai 10 snt/kWh hinnalla?"
Mietipä vielä vähän. Montako vuotta sulle pitää kertoa fysiikan lainalaisuuksia ennenkuin tajuat edes perusteet?
Sinähän tässä et ymmärrä hevonhuilua koko asiasta.
-Ihmiset kysyvät myös
Mikä on varaava lattialämmitys?
Lattialämmitys voidaan toteuttaa varaavana tai suorana. Varaavassa lattialämmityksessä eristetyn, tavanomaista paksumman betonilaatan sisään sijoitetaan yösähköllä lämmitettävät kaapelit. Ne lämmittävät öiseen aikaan betonia, joka sitoo lämmön ja luovuttaa sitä päivän kuluessa huonetilaan.-
Tähän pitää lisätä se että tämän laatan lämmön luovutusta ei voida hallita. Lämpö siirtyy huoneilmaan halusi tai ei.
Vesivaraava ei näin tee, vaan lämmin vesi on hyvin eristetyssä tilassa, josta se lämpö otetaan hallitusti käyttöön ja huonelämpö pysyy koko ajan tasaisen lämpimänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Onko halvempi lämmittää kämppä 1 snt/kWh hinnalla vai 10 snt/kWh hinnalla?"
Mietipä vielä vähän. Montako vuotta sulle pitää kertoa fysiikan lainalaisuuksia ennenkuin tajuat edes perusteet?
Sinähän tässä et ymmärrä hevonhuilua koko asiasta.
Juujuu. Enpä tietenkään. Aivan sama tosiaan lämmitetäänkö laatta joka päivä kylmästä kuumaksi vai pidetäänkö siinä tasainen lämpö ympäri vuorokauden. Taas.
Tää mansikaksilämmittäjä ei taida muuta tehdä kun mölistä vesivaraajastaan täällä. Meriitti tosin sekin, päästä palstahulluksi.
Vierailija kirjoitti:
Tää mansikaksilämmittäjä ei taida muuta tehdä kun mölistä vesivaraajastaan täällä. Meriitti tosin sekin, päästä palstahulluksi.
Aikas monella suomessakin lämmivesivaraajat menee mansikaksi lämmityskaudella. Sun kerrostaloyksiössä ei taida mansikoita näkyä kesälläkään kun kela ei maksa niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää mansikaksilämmittäjä ei taida muuta tehdä kun mölistä vesivaraajastaan täällä. Meriitti tosin sekin, päästä palstahulluksi.
Aikas monella suomessakin lämmivesivaraajat menee mansikaksi lämmityskaudella. Sun kerrostaloyksiössä ei taida mansikoita näkyä kesälläkään kun kela ei maksa niitä.
Laitapa nyt vaan se laskemisen lopputulos mitä säästät tai et ja lopeta mölinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää mansikaksilämmittäjä ei taida muuta tehdä kun mölistä vesivaraajastaan täällä. Meriitti tosin sekin, päästä palstahulluksi.
Aikas monella suomessakin lämmivesivaraajat menee mansikaksi lämmityskaudella. Sun kerrostaloyksiössä ei taida mansikoita näkyä kesälläkään kun kela ei maksa niitä.
Laitapa nyt vaan se laskemisen lopputulos mitä säästät tai et ja lopeta mölinä.
Minkä laskemisen? Sähköstä maksetaan noin 4.5-5c/kWh vuositasolla. Sitäkö tarkoitit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää mansikaksilämmittäjä ei taida muuta tehdä kun mölistä vesivaraajastaan täällä. Meriitti tosin sekin, päästä palstahulluksi.
Aikas monella suomessakin lämmivesivaraajat menee mansikaksi lämmityskaudella. Sun kerrostaloyksiössä ei taida mansikoita näkyä kesälläkään kun kela ei maksa niitä.
😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää mansikaksilämmittäjä ei taida muuta tehdä kun mölistä vesivaraajastaan täällä. Meriitti tosin sekin, päästä palstahulluksi.
Aikas monella suomessakin lämmivesivaraajat menee mansikaksi lämmityskaudella. Sun kerrostaloyksiössä ei taida mansikoita näkyä kesälläkään kun kela ei maksa niitä.
Laitapa nyt vaan se laskemisen lopputulos mitä säästät tai et ja lopeta mölinä.
Minkä laskemisen? Sähköstä maksetaan noin 4.5-5c/kWh vuositasolla. Sitäkö tarkoitit?
😂
Jos ajatellaan että mitä kannattaa tehdä. Esim. varaavan sähkölämmityksen suhteen. Pitäisi tietää sähkön päivän sisäisen hinnan vaihtelu. Tästä voi sanoa, että tämä hinnan vaihtelu pienenee koko ajan. Esim. viiden vuoden päästä hinnanvaihtelu voi olla jo huomattavan pientä.
Äkkipäätä voisi ajatella, että sähkön hintaa vastaan voisi pelata vain jollakin ulkopuolisella energialla. Polttopuilla tai turpeella esim.
kylläpä määräaikaisia ahistaa oma tyhmyytensä keksivät jos mitäkin verukkeita. tua siirto mukaan osoittaa heidän vähä älyisyytensä.
Eli edelleenkään sulla ei ole hajuakaan säästätkö vai et.