Kiista asumismuodosta miehen kanssa

Vierailija kirjoitti:

Yhteinen talo. Puoliksi on varat ja velat. Tienataan suunnilleen yhtä paljon, mutta minun olisi nyt mahdollista siirtyä osa-aikaiseksi, tehdä vaikka puolikasta työaikaa: mutta ei. Kai se täytyy vielä uudestaan nostaa kissa pöydälle ja yrittää löytää joku kompromissi.

Se ei ole kompromissi että vaadit miestä tekemään niin kuin sinä haluat. Se on vain itsekkyyttä sinun osalta

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä se päättää, joka on tyytymätön tilanteeseen. Ap:lla on siis oikeus päättää perheen asumismuodosta ja miehen on se vaan hyväksyttävä.

Ei, ap voi päättää vain oman asumismuotonsa ja mies päättää sitten, haluaako hän luopua omasta onnestaan. Ap sitten hyväksyy sen päätöksen, jonka mies tekee ja jos mies päättää jäädä, on edessä ero ja ap:n tähänastisen kertoman mukaan hänelle aika lailla akuutti köyhyys osa-aikatöissä, mies jatkaa elämäänsä omakotitalossa. Osituksessa ei katsota ostohintaa, silloin katsotaan nykyarvoa ja jos talon arvo on laskenut, ap on se, joka menettää, kun mies lunastaa häneltä osuuden.

Elämä olisi kamalaa, jos tilanteeseen tyytymättömän päähänpistojen mukaan joutuisi muuttamaan paikasta toiseen vain siksi, että toinen on burn out eikä halua tehdä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

*pankki omistaa

Ei omista. 

Vaikka asunto tai kiinteistö on rahoitettu pankkilainalla, omistussuhde EI OLE pankilla.

 

Osakekirja ja paperit on.

MInulla on osakekirja ainakin tuolla kaapissa, eikä pankilla mitään papereita ole. Ja asuntoa vasten on lainaa. Mitä se pankki mitättömillä papereilla tekisi?

Hart yhteisomistuksen purun ja muutat omaan kämppään josta maksat sen verran kun jaksat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

*pankki omistaa

Ei omista. 

Vaikka asunto tai kiinteistö on rahoitettu pankkilainalla, omistussuhde EI OLE pankilla.

Niin kauan, ku siitä asunnosta on yksikin erä maksamatta, on pankilla oikeus ottaa talo itselleen ja ajaa asukkaat pihalle. Kyllä sen pankki omistaa, jos siitä on euroakaan lainaa. 

 

 

Mistä ihmeestä tuon sadun keksit. Pankki ei omista taloa, vaikka pankki antaisi lainaa talonostoon. Pankki ei hae lainhuutoa kiinteistöön, joka on lainan vakuutena, joten miten pankki osoittaa omistuksensa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ne jättimäiset kulut ovat? 

Itse nimittäin asun yksin 110 neliöisessä asunnossa ja ei tämä mitään kallista ole, enkä ikinä vaihtaisi mihinkään pieneen koirankoppiin. 

Asun yksin 150 neliön ok-talossa enkä mihinkään ikinä muuta. Pihaa ei sen kummemmin ole kun on iso kasvimaa ja vähän puutarhaa sekä jättiterassi kivellä laatoitettu, aidattu. Kerran viikossa käy siivooja 4 tuntia. Kulut ovat vähäiset mielestäni. Lämmitän osittain puilla ja sähkölasku on n. 40 e/kk. En sitten tiedä mitä kuluja ap:llä on ok-talossa. Itselläni joka tapauksessa huomattavasti vähemmän mitä useilla kerrostalon vastiketta maksavilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

*pankki omistaa

Ei omista. 

Vaikka asunto tai kiinteistö on rahoitettu pankkilainalla, omistussuhde EI OLE pankilla.

 

Osakekirja ja paperit on.

Miksi oletat, että se omistaa, jolla on osakekirjat ja kolme ruutuvihkoa eli paperit? Sillä on merkitystä, mitä niissä papereissa on eikä sillä, kenellä ne ovat.

Mies ei sitä, mies ei tätä. Tyypillistä naisen ulinaa. Jätä mies rauhaan, ja ole tyytyväinen, että on omakotitalo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

*pankki omistaa

Ei omista. 

Vaikka asunto tai kiinteistö on rahoitettu pankkilainalla, omistussuhde EI OLE pankilla.

Niin kauan, ku siitä asunnosta on yksikin erä maksamatta, on pankilla oikeus ottaa talo itselleen ja ajaa asukkaat pihalle. Kyllä sen pankki omistaa, jos siitä on euroakaan lainaa. 

 

 

Ei ole tuollaista oikeutta pankilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Delegoi sitten miehelle ne kaikki työt, mitä et halua tai jaksa itse, niin eiköhän mieli ala muuttua. Tai eläkää kahta elämää, jos ei yhteinen päätöksenteko ole mahdollista, itsekkään tyrannin kanssa. Mä ainakin alkaisin vain kämppikseksi, miksi vain toinen saisi päättää yhteisistä asioista. Päätä sinä omasta elämästäsi.

Miksi mies on automaattisesti se itsekäs tyranni, jos tykkää omakotitaloasumisesta? Usein se "elämäni talo" on paljon muutakin - paikka, jossa on ne tärkeimmät muistot, lasten kanssa vietetty aika ja joulut, ja jossa kuvittelee hoivaavansa aikanaan lapsenlapsiaan. Itse en missään nimessä luopuisi rakkaasta talostamme, jos ei olisi aivan pakko esim. oman kunnon takia. Oliko ap:lla ja miehellä ajatuksena omakotitaloon muuttaessa, että tämä on vain väliaikaista, vai oliko oletuksena loppuelämän koti, josta toinen on irtisanoutumassa?

Tiet

Johan AP sanoi, että oma kunto ei enää kestä ja hänen pitää sovittaa menot työajan lyhentämisen mukaan. Jos mies ei tätä ymmärrä, niin on kyllä tyranni. AP:n pitäisi nyt sitten vain vääntää miehelle rautalangasta eri vaihtoehdot eli esim. joko mies maksaa enemmän asunnosta tai muuttavat yhdessä halvempaan tai rouva muuttaa yksin halvempaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä se päättää, joka on tyytymätön tilanteeseen. Ap:lla on siis oikeus päättää perheen asumismuodosta ja miehen on se vaan hyväksyttävä.

Ei, ap voi päättää vain oman asumismuotonsa ja mies päättää sitten, haluaako hän luopua omasta onnestaan. Ap sitten hyväksyy sen päätöksen, jonka mies tekee ja jos mies päättää jäädä, on edessä ero ja ap:n tähänastisen kertoman mukaan hänelle aika lailla akuutti köyhyys osa-aikatöissä, mies jatkaa elämäänsä omakotitalossa. Osituksessa ei katsota ostohintaa, silloin katsotaan nykyarvoa ja jos talon arvo on laskenut, ap on se, joka menettää, kun mies lunastaa häneltä osuuden.

Elämä olisi kamalaa, jos tilanteeseen tyytymättömän päähänpistojen mukaan joutuisi muuttamaan paikasta toiseen vain siksi, että toinen on burn out eikä halua tehdä töitä.

Kuulostaa hirveältä ihmiseltä

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä se päättää, joka on tyytymätön tilanteeseen. Ap:lla on siis oikeus päättää perheen asumismuodosta ja miehen on se vaan hyväksyttävä.

Sinulla on oudot ajatelmat avioliitosta. Toisella oikeus ja toisen vaan hyväksyttävä. Ei meillä tuollaista ole ja yli 30 vuotta ollaan yhdessä menty. Kompromisseja pitää tehdä myös silloin tällöin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä se päättää, joka on tyytymätön tilanteeseen. Ap:lla on siis oikeus päättää perheen asumismuodosta ja miehen on se vaan hyväksyttävä.

Ei, ap voi päättää vain oman asumismuotonsa ja mies päättää sitten, haluaako hän luopua omasta onnestaan. Ap sitten hyväksyy sen päätöksen, jonka mies tekee ja jos mies päättää jäädä, on edessä ero ja ap:n tähänastisen kertoman mukaan hänelle aika lailla akuutti köyhyys osa-aikatöissä, mies jatkaa elämäänsä omakotitalossa. Osituksessa ei katsota ostohintaa, silloin katsotaan nykyarvoa ja jos talon arvo on laskenut, ap on se, joka menettää, kun mies lunastaa häneltä osuuden.

Elämä olisi kamalaa, jos tilanteeseen tyytymättömän päähänpistojen mukaan joutuisi muuttamaan paikasta toiseen vain siksi, että toinen on burn out eikä halua tehdä töitä.<

Varmasti olen kamala, jos mielestäni miehellä on oikeus asua ja elää siinä kodissa, jonka hän kodikseen kokee eikä ole pakko lähteä ap:n matkassa kunnan vuokrataloon. Osa-aikatöissä kun ei tienaa sen vertaa, että olisi varaa maksaa edes kaksiosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteinen talo. Puoliksi on varat ja velat. Tienataan suunnilleen yhtä paljon, mutta minun olisi nyt mahdollista siirtyä osa-aikaiseksi, tehdä vaikka puolikasta työaikaa: mutta ei. Kai se täytyy vielä uudestaan nostaa kissa pöydälle ja yrittää löytää joku kompromissi.

Se ei ole kompromissi että vaadit miestä tekemään niin kuin sinä haluat. Se on vain itsekkyyttä sinun osalta

Olihan ap yrittänyt löytää kompromisseja, eläinten hoidot jne tienaamistavat. Nyt haluaa vielä yrittää lisää. Aiemmat ehdotukset eivät miehelle kelvanneet. 

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7173 kirjoitti:

Eniten minua huolestutti lausahdus siitä, ettei ap:n mies tykkää eläimistä. Millainen ihminen ei tykkää viattomista eläimistä? Tätä en ole ikinä käsittänyt.

MInä en pidä eläimistä, niistä on hurjasti vaivaa ja ne ovat kuin taaperot eli vieraassa paikassa koko ajan vahdittavia. Lisäksi ne tekevät juuri sitä mitä haluavat, vaikka ne olisi koulutettu miten tottelevaisiksi (mikä muuten ei ikinä saisi olla eläimen kohtalo!). Eläimiä pitää ruokkia, ulkoiluttaa ja niiden jälkiä pitää siivota. Koska ap on jo valmiiksi ylirasittunut, niin haluaako hän oikeasti hoitaa eläimiä, jotka voivat haluta esim. ulos keskellä yötä? Tai jos eivät pääse, niin pissivät huoleti sohvalle.

Voisin hoitaa jos pääsisi pois töiden oravanpyörästä. Eläimet näen iloa tuovana asiana.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä se päättää, joka on tyytymätön tilanteeseen. Ap:lla on siis oikeus päättää perheen asumismuodosta ja miehen on se vaan hyväksyttävä.

Ei, ap voi päättää vain oman asumismuotonsa ja mies päättää sitten, haluaako hän luopua omasta onnestaan. Ap sitten hyväksyy sen päätöksen, jonka mies tekee ja jos mies päättää jäädä, on edessä ero ja ap:n tähänastisen kertoman mukaan hänelle aika lailla akuutti köyhyys osa-aikatöissä, mies jatkaa elämäänsä omakotitalossa. Osituksessa ei katsota ostohintaa, silloin katsotaan nykyarvoa ja jos talon arvo on laskenut, ap on se, joka menettää, kun mies lunastaa häneltä osuuden.

Elämä olisi kamalaa, jos tilanteeseen tyytymättömän päähänpistojen mukaan joutuisi muuttamaan paikasta toiseen vain siksi, että toinen on burn out eikä halua tehdä töitä.

Talon arvo ei ole laskenut, eikä miehelle yksin olisi siihen varaa, kuten ei minullakaan.

Ap

Tee miehelle selväksi, että aiot eron tullessa nyhtää häneltä joka ainoan sentin minkä vaan irti saat, eikä hänellä sen jälkeen ole varaa enää mihinkään omistusasuntoon. Lisäksi kannattaa jo ennakoivasti tehdä lasuja miehestä, jotta saat etumatkaa huoltajuus- ja elatusoikeudenkäynteihin. Voimia sisko 💪🏻

Vierailija kirjoitti:

Mies hoitaa kyllä pihahommia kiitettävästi. Mutta sisäpuolen talosta hoidan pääasiassa minä. 

Hoidat vain keittiön olohuoneen ja makkarin. Alat myös myydä kirpparilla talon tavaroita, että ne hoitamattomana huoneet jää suht tyhjiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Talon arvo ei ole laskenut, eikä miehelle yksin olisi siihen varaa, kuten ei minullakaan.

 -talon arvo ei laskenut

-7 vuotta maksettu.

- velkaa enemmän kuin mitä talosta saa (talon arvo)

Nyt ei kyllä ole kaikki parametrit kohdillaan.

Mutta kiitän kaikkia kommenteista, tosiaan on kolme vaihtoehtoa, joko mies maksaa enemmän talon kuluista, tai muutetaan yhdessä halvempaan tai minä muutan yksin halvempaan.

En toki haluaisi miestä tästäkään hätää, mutta fakta on se että ei hänen palkallakaan tämän talon lyhennyksiä kovin maksella. 

 

Hän haluaa vaan helppoutta, ja sitä tavallaan minäkin. Jos olisi enemmän rahaa jäisin mielellään tähän, muuttaminen on kauheaa. En vaan keksi mitä tekisin että sitä rahaa jostain siunaantuisi, olin nuorena liikaa opiskelemassa ja hoitovapaalla kun olisi pitänyt tehdä rahaa.