Kiista asumismuodosta miehen kanssa
Olemme asuneet nykyisessä talossa noin 7 vuotta, talo on kiva, lähellä pienen kaupungin keskustaa, mutta nyt kun lapset on aikuistuneet, aivan liian iso kahdelle.
En haluaisi tehdä enää niin paljon töitä, että oon aivan puhki töiden jälkeen enkä jaksa mitään muuta. Mutta käytännössä tämän talon kulut pakottavat minut siihen. Haluaisin muuttaa pienempään ja halvempaan asuntoon. Mies ei suostu, hän ei kuulemma voi asua muualla kuin omakotitalossa.
Olen miettinyt että mistä voisin saada lisää rahaa. Voisin hoitaa vaikka toisten eläimiä lomien ajan, ei käy, mies ei tykkää eläimistä.
Voisin vuokrata meidän pientä pihamökkiä airbnb:nä, ei käy, mies ei kuulemma halua vieraita pyörimään meidän nurkkiin.
Mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Mies ei myöskään suostu maksamaan enempää talon kuluista.
Kommentit (95)
Yleensä ihmiset voivat kasvaa erilleen, asia huomataan vasta kun lapset (=liima mikä piti yhdessä) lentää pois pesästä.
Toinen on ajatellut vaikka asunnon myyntiä ja matkustelua, toinen että ihanaa, vihdoinkin saa lasten huoneisiin harrastetilaa ja omille projekteille aikaa.
Jos homma toimii muuten AP:n suhteessa hyvin, kannattaa miettiä kompromissia. Mitä se mies siellä omakotitalossa tekee, MIKSI haluaa olla siellä?
Jos vaikka tykkää nikkaroida nurkkia, ehdota pientä kt-asuntoa tmv. ja vaatimatonta mökkiä mitä saa laittaa kuntoon. Jos harrastaa autoja, laske että pienemmästä asunnosta jäisi varaa talliosakkeeseen missä paremmat tilat toteuttaa autoharrastusta.
Jos kyse on "vain" hyvistä muistoista, kerro että osa muistoista voidaan 'siirtää' uuteen asuntoon, ja talosta vapautuvilla rahoilla voidaan luoda uusia muistoja (tyyliin lähteä porukalla Karibian risteilylle, laatuaikaa lasten kanssa vs. kerran,kuussa pikaisesti käyvät kahvilla...)
Eniten minua huolestutti lausahdus siitä, ettei ap:n mies tykkää eläimistä. Millainen ihminen ei tykkää viattomista eläimistä? Tätä en ole ikinä käsittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies hoitaa kyllä pihahommia kiitettävästi. Mutta sisäpuolen talosta hoidan pääasiassa minä.
Meinaatko, että jos asuisitte jossain kerrostalokolmiossa, niin mies imuroisi ja kuuraisi kylppäreitä?
Tuohon ongelmaan on helpompiakin ratkaisuja kuin asunnon vaihtaminen. Robotti-imuri ja minimalistinen sisustus. Heitä ulos ne kamat, jotka eivät mahtuisi siihen unelmiesi kolmioon. Jos vessoja tai kylppäreitä on useampi, niin vain yksi käyttöön, ja loput pois oman väen arkikäytöstä.
Ap:n suurin ongelma ei ole kotityöt, vaan se, että talon laina ja kulut (sähkölämmitys) ovat kalliit. Ap haluaisi osa-aikaiselle, mutta talon kulujen takia joutuu tekemään täyttä päivää.
Tai näin ainakin minä ymmärsin. Jos ongelma on kotityöt isossa talossa, niin silloin osan huoneista voi pitää vaikka tyhjinä.
Meillä oli alunperin puhe, että tämä on väliaikainen ratkaisu, kun pistettiin uusperhe pystyyn. Ei ole yhteisiä lapsia.
Mutta totta tuossa joku puhui, että ei ole helppo löytää edullisempaakaan asumismuotoa. Jos ei halua ihan kauhean remonttihässäkän keskelle muuttaa.
Tai ihan korpeen, mutta sitten taas maksaa se työmatkailu..
Ihan epätoivoista kun on suunnilleen burnoutin partaalla ja haluaisi jäädä vielä terveenä eläkkeelle, joskus 10v päästä, niin ei pysty yhtään työtahtia keventämään.
Ap
Vanhempani asuvat -70 luvun lopun 70 neliöisessä lähiökopperossa. Viimeisen 5 vuoden aikana on tullut putkiremontti, kattoremontti, ikkuna remontti, kylpyhuoneiden kosteuseristeiden uusiminen, laitettu kaikkiin parvekkeisiin lasit ja uusittu hissi. Kukaan ei kysy haluaako näitä, vaan ne vaan tehdään. Heillä on nyt n.2000e/kk yhtiölaina tehdyistä remonteista ja toki sitten muut maksut päälle. Ikää heillä on reilusti yli 80, että elämänsä loppuun tätä kituuttavat. Olen ehdottanut jo ajat sitten, että olisivat muuttaneet muualle, mutta sitä vastuttettiin jyrkästi sanomalla, että ei tässä iässä enää kestä niin isoja muutoksia. Eli halvalla sitä ei varmuudella pääse missään pienessäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota ero, saat puolet talosta.
25v tasaerälainalla ostettu. Velkaa on enemmän, kun talosta saa.
En halua millään tavalla aukoa päähäni - päinvastoin, kaikella kunnioituksella - mutta tämä tilanne ei silloin tule teille yllätyksenä vaan olette tämän asumismuodon ja rahoituksen siihen valitessanne kyllä tienneet, mitä olette tekemässä ja mihin sitouduitte.
Velkaa enemmän, kuin talosta saa? Näin monen vuoden asumisen ja lyhentelyn jälkeen?
Teidän kaltaiset ihmiset todella ylläpitää meidän maan taloutta, pankkien työpaikkoja ja voittoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen talo. Puoliksi on varat ja velat. Tienataan suunnilleen yhtä paljon, mutta minun olisi nyt mahdollista siirtyä osa-aikaiseksi, tehdä vaikka puolikasta työaikaa: mutta ei. Kai se täytyy vielä uudestaan nostaa kissa pöydälle ja yrittää löytää joku kompromissi.
Aika kuluu, tik tok, me kaikki vanhetaan, lapset lähti ja nyt olisi sitten sen oman elämisen aika ja siihen satsaaminen. Ja toinen jarruttaa noin. Ei hyvä.
Ukolle kunnon ultimaatumit ja määräaika miettimiselle, anna vaihtoehtoja, joku pitää valita. Jos ei onnistu, niin itseään on ajateltava, kun noin uuvuttavaa jo kaikki on. Realiteetit kehiin, tunteet sivuun. Olen aivan varma, että se uusi koti tulee olemaan ihan yhtä mieluisa, kunhan sille antaa mahdollisuuden vaan. Ei sitä ensimmäistä vastaantulevaa tarvitse ottaa, vaan katsella rauhassa.
Todennäköisesti tuossa mies jää omakotitaloon, ap lähtee vuokralle ja huomaa, että kas, kaikki onkin hankalampaa kuin ennen. Naapurit meteöi, rapussa on sotkuista, kerrostalossa ei saakaan lämpöä lisää tuosta vain jne. Mies elelee tyytyväisenä, lapset ja lapsenlapset vierailevat siellä lapsuudenkodissa ja ap:n luona piipahdetaan.
Miehen toiveet on yhtä tärkeitä kuin ap;n eikä miehen ole pakko suostua mihinkään kompromissiin. Molemmat saavat haluamansa, jos niin päättävät, mutta ap huomaa, että menetti jotain.
Käyttäjä7173 kirjoitti:
Eniten minua huolestutti lausahdus siitä, ettei ap:n mies tykkää eläimistä. Millainen ihminen ei tykkää viattomista eläimistä? Tätä en ole ikinä käsittänyt.
MInä en pidä eläimistä, niistä on hurjasti vaivaa ja ne ovat kuin taaperot eli vieraassa paikassa koko ajan vahdittavia. Lisäksi ne tekevät juuri sitä mitä haluavat, vaikka ne olisi koulutettu miten tottelevaisiksi (mikä muuten ei ikinä saisi olla eläimen kohtalo!). Eläimiä pitää ruokkia, ulkoiluttaa ja niiden jälkiä pitää siivota. Koska ap on jo valmiiksi ylirasittunut, niin haluaako hän oikeasti hoitaa eläimiä, jotka voivat haluta esim. ulos keskellä yötä? Tai jos eivät pääse, niin pissivät huoleti sohvalle.
7 vuotta on aika vähän, kun maksetaan taloa omaksi. Itse olen asunut 15 vuotta ensin toisessa rivarissa ja sitten 10 toisessa ja niistäkin poismuutto oli ihan kamalaa, kun ne olivat niin kodiksi tulleet. Istuisin alas miettimään (muita) vaihtoehtoja, koska muutto pois ei näytä olevan ajankohtainen. Voi mennä useampi vuosi, että mies kypsyy ajatukseen muuttaa siitä pois. Se voi vaatia ajatustyötä, eikä poismuutto ole kaikille yhtä helppoa kun on kotiutunut johonkin.
Onko mitään kuluja, mitä talossa voisi pienentää? Voiko lämmitystä säätä muutamassa vähemmän käytössä olevassa huoneessa pienelle? Voisiko oman jaksamisen takia niitä huoneita siivota harvemmin? Mieti myös miten voit keventää ja piristää omaa arkea. Elät itse muutoksen vaihetta kun lapset ovat poissa ja talossa on aikaisempaa enemmän tyhjää tilaa. Alkavat vaihdevuodet voivat lyödä mieltä matalaksi ja vanha ei enää kiinnosta ja huvita. Se ei kotia vaihtamalla parane, jos kyse on siitä. En väitä että on, mutta voi olla. Anna aikaa omille ajatuksille ja mieti mitä oikeasti haluat. Onko tämä väliaikaista vai meneekö tämä ohi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota ero, saat puolet talosta.
25v tasaerälainalla ostettu. Velkaa on enemmän, kun talosta saa.
En halua millään tavalla aukoa päähäni - päinvastoin, kaikella kunnioituksella - mutta tämä tilanne ei silloin tule teille yllätyksenä vaan olette tämän asumismuodon ja rahoituksen siihen valitessanne kyllä tienneet, mitä olette tekemässä ja mihin sitouduitte.
Velkaa enemmän, kuin talosta saa? Näin monen vuoden asumisen ja lyhentelyn jälkeen?
Teidän kaltaiset ihmiset todella ylläpitää meidän maan taloutta, pankkien työpaikkoja ja voittoja
En sitoutunut tuhoamaan taloutta koronalla ja sotimalla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli alunperin puhe, että tämä on väliaikainen ratkaisu, kun pistettiin uusperhe pystyyn. Ei ole yhteisiä lapsia.
Mutta totta tuossa joku puhui, että ei ole helppo löytää edullisempaakaan asumismuotoa. Jos ei halua ihan kauhean remonttihässäkän keskelle muuttaa.
Tai ihan korpeen, mutta sitten taas maksaa se työmatkailu..Ihan epätoivoista kun on suunnilleen burnoutin partaalla ja haluaisi jäädä vielä terveenä eläkkeelle, joskus 10v päästä, niin ei pysty yhtään työtahtia keventämään.
Ap
Jos saat sen osa-aikatyön, ota ihmeessä se ja vedä muut kulut minimiin. Toisaalta sulle jää enenmän vapaa-aikaa eli sulla on aikaa esimerkiksi tehdä edullisempia pataruokia hiljaa hauduttaen. Veemäisintä on näet jäädä työttömäksi noin kymmentä vuotta ennen eläkikää niin kuin mulle kävi yli 30 v työuran jälkeen. Kovin hajanaiseksi jäi loppuajan urat, koska ikärasismi. Onneksi olin saanut asuntolainani hoidettua pois ennen tuota ruljanssia. Laihtumaan en ole päässyt, kun olen koko ajan saanut hyvin syötyä:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli alunperin puhe, että tämä on väliaikainen ratkaisu, kun pistettiin uusperhe pystyyn. Ei ole yhteisiä lapsia.
Mutta totta tuossa joku puhui, että ei ole helppo löytää edullisempaakaan asumismuotoa. Jos ei halua ihan kauhean remonttihässäkän keskelle muuttaa.
Tai ihan korpeen, mutta sitten taas maksaa se työmatkailu..Ihan epätoivoista kun on suunnilleen burnoutin partaalla ja haluaisi jäädä vielä terveenä eläkkeelle, joskus 10v päästä, niin ei pysty yhtään työtahtia keventämään.
Ap
Jos saat sen osa-aikatyön, ota ihmeessä se ja vedä muut kulut minimiin. Toisaalta sulle jää enenmän vapaa-aikaa eli sulla on aikaa esimerkiksi tehdä edullisempia pataruokia hiljaa hauduttaen. Veemäisintä on näet jäädä työttömäksi noin kymmentä vuotta ennen eläkikää niin kuin mulle kävi yli 30 v työura
Elät suomalaista unelmaa eli syöt kaalia ja omistat* lautamökin!
*pankki omistaa
Mun mielestä se päättää, joka on tyytymätön tilanteeseen. Ap:lla on siis oikeus päättää perheen asumismuodosta ja miehen on se vaan hyväksyttävä.
Vierailija kirjoitti:
*pankki omistaa
Ei omista.
Vaikka asunto tai kiinteistö on rahoitettu pankkilainalla, omistussuhde EI OLE pankilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*pankki omistaa
Ei omista.
Vaikka asunto tai kiinteistö on rahoitettu pankkilainalla, omistussuhde EI OLE pankilla.
Niin kauan, ku siitä asunnosta on yksikin erä maksamatta, on pankilla oikeus ottaa talo itselleen ja ajaa asukkaat pihalle. Kyllä sen pankki omistaa, jos siitä on euroakaan lainaa.
Mun ystävä ratkaisi asian ottamalla miehestään eron. Talo myytiin, elatusmaksuista sovittiin ja muutettiin omiin asuntoihin vuokralle. Häsläsi vuoden verran kaikkien koksunokkaisten portsareiden ja muiden hulttioiden kanssa. Entinen mies hommas itselleen auton ja omistusasunnon keskustasta ja ystäväni palasi tämän kanssa yhteen. Nyt hänellä on maksutta käytössään keskusta-asunto, auto ja nöyräksi petetty mies jolla ei ole enää mitään omaa tahtoa eikä selkärankaa pitää puoliaan. 😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*pankki omistaa
Ei omista.
Vaikka asunto tai kiinteistö on rahoitettu pankkilainalla, omistussuhde EI OLE pankilla.
Osakekirja ja paperit on.
37: Ihan on liharuokia syöty. Rasvaisemmasta lihasta näet tulee maukkaampaa ruokaa kuin kuivista fileen känttyröistä. Kannattaa sinunkin opetella ruoanlaitto, niin opit edes jotakin. Asunto on mukavan tilava kerrostalokämppä, jonka yhtiössä isot remontit on jo tehty. Tällä alueella rivari on kaikista karmein asumismuoto, lähes kaikki ovat yleisten kävelyteiden varrella postimerkkipihoilla.
Tuon takia en koskaan enää suostu muuttamaan naisen kanssa saman katon alle. Koko ajan vaaditaan muutosta ja aina pitäisi tehdä niin kun nainen haluaa eikä naiselle koskaan mikään kelpaa. Ja kaikki vain sen takia kun nainen jälleen haluaa päästä helpommalla eikä halua nähdä vaivaa
No mieshän tässä nyt tyrannoi, ap:lla huono olo ja ihan hyvät syyt muuttaa. Miksi mies ei muka voisi asua pienemmässä talossa? Elämä ja tilanteet muuttuvat, ei nuorena voi tietää varmaksi millaista elämä on vanhempana, kun lapset muuttavat omilleen.
Onko se sitten hyvä, että mies saa tässä nyt kaiken periksi ja tilanne jatkuu ap:n kannalta kurjana ennallaan? Tuo hiertää avioliiton loppuun ja tulee ero, tai masennus.
Koti on siellä missä sydän on, tämä on vain asennekysymys. Ja kun mistään "satojen vuosien ja sukupolvien perinnetalosta tai miehen suvun maiden" myynnistähän ei nyt ole kyse. Ei nykyajan nuoretkaan kai enää mieti tai haikaile mitään "lapsuudenkotia", kuten joskus muinoin.