Luetellaan sinkkuuden hyviä puolia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse tapella kotitöistä, rahasta, ajasta, mistään.

Niin kun tekee 100% kaiken itse, maksaa 100% kaiken itse, eikö olisi vähän helpompaa, kun kotityöt ja kulut olisi vain 50% per henkilö?

Parasta on kun saa olla 100% rauhassa. Töistä ja rahasta viis.

No nyt on paras kommentti ja täysin asian ytimessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähemmän emotionaalista stressiä, kun ei tarvitse koko ajan ajatella, mitä toinen minusta ajattelee.

Ei tarvitse ottaa toista huomioon kaikissa ajatuksissani. Suhteessa ollessa nekin asiat, joista nautin yksin (esim. elokuvat ja musiikki) tuntuivat jotenkin laimeammilta, kun ajattelin aina hänen tunteitaan ja mielipiteitään (ja ehkä myös sitä, miten sen suhteen olisi pitänyt olla kaikista tärkein ja tunteikkain asia elämässäni nyt kun sellainen kerran on). En tiedä onko muillakin näin. Minun pitää saada olla yksin omassa päässäni :D

Ei kai terveessä parisuhteessa tuollaista ole? 

Ei se oikeastaan suhteen laatuun liity, mieleni vaan tekee noin. Se ottaa vaan niin paljon "tilaa" päässäni kun elämässäni on romanttinen kumppani. Haluan myös kokea useimmat syvällisemmät tunteet yksin ja rauhassa.

Miessinkkuna lisäisin sen että naisia ei kannata päästää liian läheisiksi kavereiksi tai alkaa tulemaan parisuhdemaisia kuvioita.

Ei tarvitse levitellä haarojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksiä saa silloin kun sitä haluaa, eikä tartte kinuta.

Tässähän puhuttiin sinkkuuden hyvistä puolista? Seksiähän ei silloin saa juuri koskaan, eikä mistään?

Eikä haittaa yhtään koska itse tarvitsen molemminpuolisen tunnesiteen jotta halut herää eli sinkkuna ei tee mielikään. Hyvässä parisuhteessa sitten tekee senkin edestä eikä sekään ole kokemukseni mukaan välttämättä hyvä asia etenkään pidemmän päälle. Tosin tuossa vaiheessa se hyvä parisuhdekin alkaa olla entinen eli halukkuuden tuoma ongelmakin poistuu ihan itsestään.

eri

Ilta- ja viikonloppusuunnitelmat toteutuu kun kumppani ei ole kehittämässä tikusta riitaa jotta pääsee luistelemaan esim yhteisestä leffaillasta tai muuten vaan peru vartin varoitusajalla.

Sinkkuuden ja irtosuhteiden hyvät puolet ovat väliaikaisia ja päättyvät heti kun naisilla tissit rupsahtaa ja miehellä ei seiso. Sen jälkeen sinkkuudesta ei ole kuin haittaa. Sitoutuminen avioliittoon taas on ikuista ja sen hyödyt jatkuvat pitkälle parhaimmillaan elämän loppuun asti. Joo, parisuhde rajoittaa elämää, mutta otan mieluummin sen pienen pahan kuin yksinäisyyden.

Ei ole pelkoa, että mies päättäisi päiväni. Välillä mietin miten ihanaa olisikaan olla parisuhteessa, kunnes sosiaalisesta mediasta, uutisista tai katsot rikosdokumentteja ja vastaan tulee artikkeleita kuinka mies t****i tyttöystävänsä tai vaimonsa syystä tai toisesta, ja mietin, että tosiaan, voit olla puolisosi kanssa vuosikausia yhdessä, saada lapsia ja olla onnellinen ja elämä hymyilee ja kaikki on hyvin, ja silti miehesi voi suunnitella kauheuksia varallesi ja myös lapsillesi mitä ei voi koskaan uskoa tapahtuvan. 

Mitä enemmän katsoin myös rikosdokumentteja tai luin uutisia, sitä enemmän ymmärsin, että kukaan niistä naisista ei koskaan voinut kuvitella millaisia kauheuksia heidän miehensä, jota rakastivat ja pitivät hyvänä isänä lapsilleen suunnittelivat. 

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuuden ja irtosuhteiden hyvät puolet ovat väliaikaisia ja päättyvät heti kun naisilla tissit rupsahtaa ja miehellä ei seiso. Sen jälkeen sinkkuudesta ei ole kuin haittaa. Sitoutuminen avioliittoon taas on ikuista ja sen hyödyt jatkuvat pitkälle parhaimmillaan elämän loppuun asti. Joo, parisuhde rajoittaa elämää, mutta otan mieluummin sen pienen pahan kuin yksinäisyyden.

Ei naiset nykyään kärvistele hirveissä avioliitoissa miesten kanssa elämänsä loppuun asti. Ei edes sinun hyödyksesi, Pertti :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähemmän emotionaalista stressiä, kun ei tarvitse koko ajan ajatella, mitä toinen minusta ajattelee.

Ei tarvitse ottaa toista huomioon kaikissa ajatuksissani. Suhteessa ollessa nekin asiat, joista nautin yksin (esim. elokuvat ja musiikki) tuntuivat jotenkin laimeammilta, kun ajattelin aina hänen tunteitaan ja mielipiteitään (ja ehkä myös sitä, miten sen suhteen olisi pitänyt olla kaikista tärkein ja tunteikkain asia elämässäni nyt kun sellainen kerran on). En tiedä onko muillakin näin. Minun pitää saada olla yksin omassa päässäni :D

Ei kai terveessä parisuhteessa tuollaista ole? 

Ei se oikeastaan suhteen laatuun liity, mieleni vaan tekee noin. Se ottaa vaan niin paljon "tilaa" päässäni kun elämässäni on romanttinen kumppani. Haluan myös kokea useimmat syvällisemmät tunteet yksin ja rauhassa.

Olen samaa mieltä. Yksin on helppo fiilistellä asioita, eikä niitä voi latistaa kukaan muu. Itse olen pitkän suhteen jälkeen yrittänyt tapailla muutaman kerran uusia tyyppejä, mutta aina elämästä on tullut raskaampaa ja hankalampaa. Sinkkuna elämä on kevyempää, eikä ahdista.

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuuden ja irtosuhteiden hyvät puolet ovat väliaikaisia ja päättyvät heti kun naisilla tissit rupsahtaa ja miehellä ei seiso. Sen jälkeen sinkkuudesta ei ole kuin haittaa. Sitoutuminen avioliittoon taas on ikuista ja sen hyödyt jatkuvat pitkälle parhaimmillaan elämän loppuun asti. Joo, parisuhde rajoittaa elämää, mutta otan mieluummin sen pienen pahan kuin yksinäisyyden.

Voiko olla yksinäinen, jos on työ, harrastuksia ja edes joku kaveri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuuden ja irtosuhteiden hyvät puolet ovat väliaikaisia ja päättyvät heti kun naisilla tissit rupsahtaa ja miehellä ei seiso. Sen jälkeen sinkkuudesta ei ole kuin haittaa. Sitoutuminen avioliittoon taas on ikuista ja sen hyödyt jatkuvat pitkälle parhaimmillaan elämän loppuun asti. Joo, parisuhde rajoittaa elämää, mutta otan mieluummin sen pienen pahan kuin yksinäisyyden.

Ei naiset nykyään kärvistele hirveissä avioliitoissa miesten kanssa elämänsä loppuun asti. Ei edes sinun hyödyksesi, Pertti :)

Määrittele hirveä avioliitto? Jos tarkoitat väkivaltaa niin se on hirveää ja sellaisessa suhteessa pysyminen on sairasta. Jos taas tarkoitat pieniä riitoja silloin tällöin ja intohimon katoamista niin parempi opetella kommunikoimaan. Nykyään erotaan liian herkästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei käytä taloudellisesti hyväkseen.

Mutta ei myöskään elätä, ei vie shoppailemaan, ei anna upeaan autoon avaimia, ei vie ihaniin paikkoihin syömään, ei vie matkoille, jne....

Tirsk. Olen ollut joka parisuhteessa parempituloinen. Vien itse itseni shoppailemaan, ajan uudehkolla velattomalla autolla, käyn syömässä, matkoilla jne. On ihanaa, kun voi hemmotella itseään. 

Mutta vastauksena kysymykseen: vapaus ja mielenrauha. En vaihtaisi pois mistään hinnasta. N48

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei käytä taloudellisesti hyväkseen.

paitsi, jos käyt töissä, niin suuri osa palkastasi menee satojentuhansien sossunpummien elättämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuuden ja irtosuhteiden hyvät puolet ovat väliaikaisia ja päättyvät heti kun naisilla tissit rupsahtaa ja miehellä ei seiso. Sen jälkeen sinkkuudesta ei ole kuin haittaa. Sitoutuminen avioliittoon taas on ikuista ja sen hyödyt jatkuvat pitkälle parhaimmillaan elämän loppuun asti. Joo, parisuhde rajoittaa elämää, mutta otan mieluummin sen pienen pahan kuin yksinäisyyden.

Voiko olla yksinäinen, jos on työ, harrastuksia ja edes joku kaveri?

Kysy asiaa sitten vanhainkodissa kun kukaan ei sinusta välitä, harrastuksia ei voi enää harrastaa ja kaverit ovat kuolleita. Puoliso, hänen kanssaan kasvatetut lapset ja lapsen lapset ovat kutakuinkin pysyvä ratkaisu yksinäisyyden ongelmaan. Mitä luulet miksi ihmiset tuntevat niin paljon yksinäisyyttä?

En ole naisena juuri kuullut naisilta mitään hyvää heidän parisuhteistaan, tuntuu vaan olevan kovaa työtä ja aina jokin asia toisessa ärsyttää/huolettaa/on raskasta muuten. Miehet vaikuttavat olevan aikamoinen riippakivi, ja useat ovat ala-arvosia ihmisiä ihan oikeastikin. Olen onnellinen, että tuollainen ei kuulu omaan elämääni.

Jos itse olen hankala tai huono olemaan ihmisten kanssa jne, niin ainakaan en sinkkuna kuormita sillä ketään noin paljon ja pode jatkuvasti huonoa omaatuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuuden ja irtosuhteiden hyvät puolet ovat väliaikaisia ja päättyvät heti kun naisilla tissit rupsahtaa ja miehellä ei seiso. Sen jälkeen sinkkuudesta ei ole kuin haittaa. Sitoutuminen avioliittoon taas on ikuista ja sen hyödyt jatkuvat pitkälle parhaimmillaan elämän loppuun asti. Joo, parisuhde rajoittaa elämää, mutta otan mieluummin sen pienen pahan kuin yksinäisyyden.

Voiko olla yksinäinen, jos on työ, harrastuksia ja edes joku kaveri?

Kysy asiaa sitten vanhainkodissa kun kukaan ei sinusta välitä, harrastuksia ei voi enää harrastaa ja kaverit ovat kuolleita. Puoliso, hänen kanssaan kasvatetut lapset ja lapsen lapset ovat kutakuinkin pysyvä ratkaisu yksinäisyyden ongelmaan. Mitä luulet miksi ihmiset tuntevat niin paljon yksinäisyyttä?

Niin vanhana vanhainkodissa ei ole enää kauaa elämää jäljellä ja siellä lienee kohtalotovereita samassa tilanteessa. Elämä eletään ennen sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuuden ja irtosuhteiden hyvät puolet ovat väliaikaisia ja päättyvät heti kun naisilla tissit rupsahtaa ja miehellä ei seiso. Sen jälkeen sinkkuudesta ei ole kuin haittaa. Sitoutuminen avioliittoon taas on ikuista ja sen hyödyt jatkuvat pitkälle parhaimmillaan elämän loppuun asti. Joo, parisuhde rajoittaa elämää, mutta otan mieluummin sen pienen pahan kuin yksinäisyyden.

Voiko olla yksinäinen, jos on työ, harrastuksia ja edes joku kaveri?

Kysy asiaa sitten vanhainkodissa kun kukaan ei sinusta välitä, harrastuksia ei voi enää harrastaa ja kaverit ovat kuolleita. Puoliso, hänen kanssaan kasvatetut lapset ja lapsen lapset ovat kutakuinkin pysyvä ratkaisu yksinäisyyden ongelmaan. Mitä luulet miksi ihmiset tuntevat niin paljon yksinäisyyttä?

Lapset asuvat perheinensä 500 km päässä ja tulevat käymään jouluna sekä juhannuksena yht. 2 krt/v. Puoliso on vaihtanut hiippakuntaa sen jälkeen kun hoidit häntä 10 v omaishoitajana itsesi uuvuttaen. Muistisairaana puolisosta ei ollut seuraa vaan työtä.Tavallinen tarina Suomessa.

Tiedoksi: myös vanhana voi ystävystyä, harrastaa jopa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuuden ja irtosuhteiden hyvät puolet ovat väliaikaisia ja päättyvät heti kun naisilla tissit rupsahtaa ja miehellä ei seiso. Sen jälkeen sinkkuudesta ei ole kuin haittaa. Sitoutuminen avioliittoon taas on ikuista ja sen hyödyt jatkuvat pitkälle parhaimmillaan elämän loppuun asti. Joo, parisuhde rajoittaa elämää, mutta otan mieluummin sen pienen pahan kuin yksinäisyyden.

Ei naiset nykyään kärvistele hirveissä avioliitoissa miesten kanssa elämänsä loppuun asti. Ei edes sinun hyödyksesi, Pertti :)

Määrittele hirveä avioliitto? Jos tarkoitat väkivaltaa niin se on hirveää ja sellaisessa suhteessa pysyminen on sairasta. Jos taas tarkoitat pieniä riitoja silloin tällöin ja intohimon katoamista niin parempi opetella kommunikoimaan. Nykyään erotaan liian herkästi.

Tarkoitan avioliittoa sellaisen ihmisen kanssa, joka ajattelee niinkuin tuo, jolle kommentoin. Että naisen arvo laskee tissien mukana ja naimisiin meno tarkoittaa, että nainen on loppuelämäksi pyydystetty ja hänestä saa hyötyä (=seksiä) kuten haluaa.

"Niin vanhana vanhainkodissa ei ole enää kauaa elämää jäljellä ja siellä lienee kohtalotovereita samassa tilanteessa. Elämä eletään ennen sitä."

Sinkkuna bilettämiseen ja ympäriinsä paneskeluun kyllästyy viimeistään 30 tienoilla. Sen jälkeen vielä pitäisi 50 vuotta elää aikalqilla yksin kun kavereilla on jo työt, perheet ja vaimot eikä aikaa toissijaisille suhteille ole.