Miten ihmisillä riittää rahat? Olen keskituloinen ja hyvä kun asuntolainan saa maksettua
Käyttöön ei jää melkein mitään. Kaupassa kaikki hinnat nousseet.
Miten muilla?
Kommentit (219)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti minä olen jo siinä pisteessä, että en edes ruuasta voi enää tinkiä. Ostan juureksia ja perunoita alesta. Proteiinin saan kaikkein edullisimmasta pavuista, linsseistä ja herneistä. Kaalia käytän paljon.
En olisi voinut edes kuvitella mihin Suomi vajoaa.
Aiemmin olin ylpeä Suomesta ja hyvinvointivaltiosta, jossa jokaisella suomalaisella oli mahdollisuus hyvään elämään.
Te jotka hyväksytte ja nautitte muiden suomalaisten, oman kansan, kurjuudesta olette epäisänmaallisia ja pettureita.
Kuten tästäkin keskustelusta huomaat niin suurella osalla menee ihan hyvin edelleen joten turha puhua mistään "kansan" kurjuudesta.
Älä viitsi. Suomessa on köyhyyttä. Suomessa elää lapsiperheitä köyhyydessä. Se on kurjuutta ja ennen kaikkea se on häpeällistä
Tämä on totta. Suomalaisena hävettää mihin meidän hieno maamme on vajonnut.
Nro 181: "Nyt olet kyllä kujalla.
Lukiosta valmistuttuani vuonna -91 valtiolla oli velvollisuus osoittaa työpaikka 6 kk työttömyyden jälkeen.
Sain paikan heti päiväkotiin. Se palkka minimipalkka mitä sain oli suorastaan ruhtinaallinen. Sillä oli ostovoimaa.
Sain ensimmäisen lapseni -92. Silloin äitiyspäivärahalla pärjäsi todella hyvin. Siihen tuli vielä kuntalisä. Silläkin rahalla oli ostovoimaa. Ja säästöönkin jäi"
No en kyllä ole mitenkään kujalla. Mä pääsin ylioppilaaksi 1980 ja pääsin heti lukion jälkeen HYKS;iin sairaala-apulaiseksi. Ei tarvinnut olla työttömänä yhtään eikä kukaan sitä työpaikkaa järjestänyt vaan itse vaan meni kysymään töitä. 1986 sain esikoiseni ja kun palasin töihin sairaanhoitajaksi, verotuksessa oli vielä lapsivähennys ja yksinhuoltajavähennys. Lisäksi mm sairaskuluja sai vähentää verotuksessa. Veromuutoksen jälkeen... siis siitäkin huolimatta, että lapsilisä alkoi tulla joka kuukausi eikä 4 kertaa vuodessa kuten aiemmin, mun nettotuloni pienenivät. Bruttopalkkani piti nousta melko paljon ennenkuin nettotuloni olivat samalla tasolla kuin ennen verouudistusta. Kyllä tolla verouudistuksella oli aika iso vaikutus monen työssäkäyvän perheellisen verotukseen.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ostovoima oli kasarilla ja ysärillä parempi kuin nyt. Pääsääntöisesti työssäkäyvä ihminen pystyi maksamaan asumisensa ilman tukia, mutta työsuhteet olikin yleensä kokoaikaisia, ellei sitten erikseen työntekijä ollut halunnut osa-aikatyötä. Tosin siihen maailmanaikaan ei tarvittukaan monia sellaisia asioita, jotka nyt ovat lähes välttämättömiä (kuten kännykkä ja netti). Elektroniikkaakaan ei tarvinnut uusia muutaman vuoden välein vaan ne kestivät pidempään ja laitteisiin oli sekä varaosia että korjaajia. Mun isällä on edelleen lankapuhelin ja se laite on ostettu joskus 1970-luvulla. Toimii edelleen. Ylipäätään laitteiden oletettiin kestävän vähintään 10 vuotta ja sitten niiden ensimmäisten kulumavikojen jälkeen korjattuna vielä ainakin 5 vuotta. Nyt saa olla iloinen, jos kännykkä kestää 5 vuotta ja korjaamisesta on tehty niin kallista, että tulee melkein halvemmaksi ostaa uusi.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Nro 181: "Nyt olet kyllä kujalla.
Lukiosta valmistuttuani vuonna -91 valtiolla oli velvollisuus osoittaa työpaikka 6 kk työttömyyden jälkeen.
Sain paikan heti päiväkotiin. Se palkka minimipalkka mitä sain oli suorastaan ruhtinaallinen. Sillä oli ostovoimaa.
Sain ensimmäisen lapseni -92. Silloin äitiyspäivärahalla pärjäsi todella hyvin. Siihen tuli vielä kuntalisä. Silläkin rahalla oli ostovoimaa. Ja säästöönkin jäi"
No en kyllä ole mitenkään kujalla. Mä pääsin ylioppilaaksi 1980 ja pääsin heti lukion jälkeen HYKS;iin sairaala-apulaiseksi. Ei tarvinnut olla työttömänä yhtään eikä kukaan sitä työpaikkaa järjestänyt vaan itse vaan meni kysymään töitä. 1986 sain esikoiseni ja kun palasin töihin sairaanhoitajaksi, verotuksessa oli vielä lapsivähennys ja yksinhuoltajavähennys. Lisäksi mm sairaskuluja sai vähentää verotuksessa. Veromuutoksen jälkeen... siis siitäkin huolimatta, että lapsili
Juu. Mutta kyllä Suomi piti kansalaisistaan huolta.
Yritysmaailmaan tuo 90-luvun lama iski pahiten.
Oma isänikin, yrittäjä kertoi myöhemmin hikoilleensa öitä, kun isot yritykset kaatuivat. Hän sai kuitenkin suuren urakan lentoasemalta, joka pelasti tilanteen.
Toivoisin, että jokaisella suomalaisella olisi hyvä olla. Meillä on upea maa ja kansa.
Onhan tässä ajassa jotain todella häiritsevää.
Isänmaallinen ihminen toimii siten, että Suomen kansa voi hyvin.
Sen sijaan näämme ja kuulemme miten ministeritasolla virnuillen vilautellaan saksia ja huudellaan, että menkää töihin.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tässä ajassa jotain todella häiritsevää.
Isänmaallinen ihminen toimii siten, että Suomen kansa voi hyvin.
Sen sijaan näämme ja kuulemme miten ministeritasolla virnuillen vilautellaan saksia ja huudellaan, että menkää töihin.
Sijaisuutesi ei jatku, rahat on loppu. Menkää töihin silti 🤭.
Riittää hyvin, mietin kaksi kertaa mitä ostan.
Kyllä sun rahat riittäisi mutta kun olet velkavankeudessa. Oma valinta.
Palkkojen ostovoima on pudonnut viidessä vuodessa hirveän paljon. Se siinä vaikuttaa. Siksi alun perin ihan oikein mitoitetutkin lainat ovat nyt raskaita hoitaa, ja hyvin suunnitellut budjetitkaan eivät pidä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ovat perinnneet jotain 50-200k omaisuutta joka on auttanut heitä pahimman yli. Kukaan ei vaan halua myöntää vaan narsistisesti pönöttävät omaa egoa kerskumalla olevansa mukamas niin fiksuja onnistuneita rahan käyttäjiä. Pahimmat ovat täällä vauvalla.
Pitää niin paikkansa ja tätä alkaa näkyä jo 40v lähtien, viiskymppisten joukossa on paljon vanhempansa perineitä. Omaa asuntolainaa ja autolainaa saa kivasti lyhenneltyä pienemmäksi kun tilille tärähtää perintörahaa sata tonttua tai kaksi. Ei ihan heti tartte miettiä ostaako euron puurohiutalepaketti tänään vai vasta ensi viikolla. Mielellään tullaan neuvomaan rahakasan päällä istuen miten pitäisi elää tulojen mukaan ja kyllä se neuvojalta onnistuu.
Osa saa perintöä, osa ei. Omat vanhempani menettivät kaiken 90-luvun lamassa, eikä sieltä koskaan ns.nousseet. itse on tässä omaisuus ja rahat väännettävä, ilman vanhempien tukia. Omat tulot n.70k vuodessa, miehellä vähemmän. Pärjätään kyllä vaikka talolaina ja kustannusten nousu aimo siivun vie. Sijoitetaan ja säästetään tulevaisuutta varten, harrastetaan edullisesti. Kun johonkin panostetaan, se on matkailu ja ruokailu.
No eihän ne riitä. Kolmen lapsen vanhempana lasken pennoisia kaksi viikkoa ennen palkka päivää. Syödään kans monta päivää samaa ruokaa, tai lapset syö. Itse vähentänyt syömistä, että lapsille jää ruokaa. Suunnittelen viikon ruoat etukäteen, enkä osta mitään ylimääräistä.
Eihän ne varmaan riittäisikään ilman lisätuloja.
Asun miesystävän luona, oma asunto vuokralla.
2 makuuhuonetta alakerrassa airbnb käytössä. Toisen huoneen vuokra saadaan käteisenä ja tämä menee suoraan ruokaan. Toinen jää airbnb saldona ja käytämme sitä omissa matkoissa.
Olen saanut pitempään ja tulen vielä saamaan ensi vuonna lähinnä työkavereita kirppistavaraa. He tuovat sitä töihin ja siellä yhteen komeroon. Vaikka haetaan sieltä 1-2 krt viilkossa, on viime aikoina tullut paljon enemmän. Kollega tuli hakemaan yhtä huonekalua
lähialueelta ja toi samalla reissullabkomeron tyhjäksi. Paku oli puoliksi täynnä. Olen viikolla käynyt ne läpi, pakannut jne ja tänään viedään yli 80 banaanilaatikkoa kirppikselle.
Helppoa arkipuuhaa. Ei rahakasta, mutta eipä tule juuri mitääm ostettua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti minä olen jo siinä pisteessä, että en edes ruuasta voi enää tinkiä. Ostan juureksia ja perunoita alesta. Proteiinin saan kaikkein edullisimmasta pavuista, linsseistä ja herneistä. Kaalia käytän paljon.
En olisi voinut edes kuvitella mihin Suomi vajoaa.
Aiemmin olin ylpeä Suomesta ja hyvinvointivaltiosta, jossa jokaisella suomalaisella oli mahdollisuus hyvään elämään.
Te jotka hyväksytte ja nautitte muiden suomalaisten, oman kansan, kurjuudesta olette epäisänmaallisia ja pettureita.
Kuten tästäkin keskustelusta huomaat niin suurella osalla menee ihan hyvin edelleen joten turha puhua mistään "kansan" kurjuudesta.
Suurella osalla menee ihan hyvin? Suurella osalla ei mene hyvin.
Sos.turva pitääkin olla pienin mahdollinen,ei sen varassa ole tarkoitus elellä.Miten esim.Virossa ihmiset pärjää?Siellä on aina totuttu ottamaan vastuu omista asioista eikä ojenneta kättä valtion suuntaan.Keskieläke on 700 e esimerkiksi eikä kukaan ole nälkään kuollut vielä,samoin suurimmalla osalla palkat on pienet.
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti minä olen jo siinä pisteessä, että en edes ruuasta voi enää tinkiä. Ostan juureksia ja perunoita alesta. Proteiinin saan kaikkein edullisimmasta pavuista, linsseistä ja herneistä. Kaalia käytän paljon.
En olisi voinut edes kuvitella mihin Suomi vajoaa.
Aiemmin olin ylpeä Suomesta ja hyvinvointivaltiosta, jossa jokaisella suomalaisella oli mahdollisuus hyvään elämään.
Te jotka hyväksytte ja nautitte muiden suomalaisten, oman kansan, kurjuudesta olette epäisänmaallisia ja pettureita.
Totta. Nykyinen hallitus on täynnä maanpettureita. Isänmaallinen kansalainen pyrkii siihen, että oma kansa voi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin riittää kun ei ole lainaa eikä vuokraa.
Aika monella on asuntolainaa tai vuokra. Asuminen on iso kuluerä.
Velliperse Orpo ja mielenvikainen Purra maamme puikoissa.
Presidenttinä ADHD Hessu Hopo.
Miten ihmeessä tähän on tultu?
En tiedä, miten ppalkkasissa töissä olet, mutta itse vähän aikaan sitten valmistuneena iso asuntolaina yksin 225k 15v, säästöön jää 1500 eur/kk sen jälkeen.
Kannattaa hakea kunnon töitä.
Vierailija kirjoitti:
Olen keskituloinen ja vuokran jälkeen jää käyttöön 2000 euroa kuussa. Ei velkaa.
Et ole keskituloinen tai joku elättää sinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin riittää. Asuntolainan maksoimme jo 15 vuotta sitten pois. Tarviiko sitä niin vanhana asuntolainaa ottaa? Itse otin 22-vuotiaana.
Jotkut kouluttautuvat pidemmälle kuin amikset.
En ole amista käynyt. Olen yo. Opiskelin työn ohella.
Nyt olet kyllä kujalla.
Lukiosta valmistuttuani vuonna -91 valtiolla oli velvollisuus osoittaa työpaikka 6 kk työttömyyden jälkeen.
Sain paikan heti päiväkotiin. Se palkka minimipalkka mitä sain oli suorastaan ruhtinaallinen. Sillä oli ostovoimaa.
Sain ensimmäisen lapseni -92. Silloin äitiyspäivärahalla pärjäsi todella hyvin. Siihen tuli vielä kuntalisä. Silläkin rahalla oli ostovoimaa. Ja säästöönkin jäi.