Inhoan olla kodin projektipäällikkö
Mies on varsinkin lasten syntymän jälkeen muuttunut perässävedettäväksi. Ollaan jotenkin päädytty tilanteeseen, jossa minä huolehdin kaikesta ja jaan hommia miehelle. Jos en pyydä tekemään, mies ei oma-aloitteisesti tee mitään. Miestä ärsyttää komentelu, mutta en suostu vastaamaan kaikesta.
Joudun huolehtimaan kaikista lasten varustehankinnoista, huolehtimaan sopivat tavarat mukaan, kotityöt, laskujen maksun, auton huollot, ruokaostokset, lasten synttärit ja lista jatkuu. Tänä vuonna kotonamme ilmeni korjaustarpeita, ja kilpailutin, budjetoin ja suunnittelin remontit sekä hoidin pankkilainan. Miehen aloitteesta emme koskaan käy kahdestaan missään, minä joudun päättämään mitä tehdään ja hankkimaan lapsille hoitajan. Jouduin pyytämään veljeni avuksi ulkotöihin, koska mies ei saanut aikaiseksi. Olin kuluneen vuoden aikana yhden viikonlopun poissa kotoa ja koti oli kuin pommin jäljiltä kotiin palatessa.
Mies ei tunnu mitenkään arvostavan minun työpanostani. Hän kehtaa vielä valittaa, jos ostoksilla menee liian kauan. Samainen mies pyörittää töissä isoja projekteja ja oli oikein aktiivinen ennen lapsia. Kotona ei suju. Ärsyttää, ihan kuin olisi yksi lapsi lisää.
Kommentit (813)
Teille ei kelpaa se miehen tekeminen.
Siinä se syy on. Mies ei tietäänkään tee asioita kuten sinä tekisit. Jos mies tekee niin kuitenkin kuljet perässä ja vaadit ja nalkutat työn jäljestä.
Vierailija kirjoitti:
Miestä ei tunnu häiritsevän sotku tai mikään muukaan. Saan odottaa maailman tappiin asti, että jotain tapahtuisi. Päiväkodista ja koulusta valitetaan puuttuvista varusteista minulle, ei koskaan miehelle. Meillä ei ole taloyhtiötä, joka huolehtisi kodin remonteista, joten jos jotain hajoaa, se pitää hoitaa omatoimisesti. En oikeasti ymmärrä.
Ap
Sama juttu. Minä hoidan, ja myös minulle ilmoitetaan jos jotain on unohtunut. Minuun otetaan yhteyttä jopa asioissa, jotka mies on ihan itsenäisesti jollekin luvannut hoitaa ja jättänyt sikseen. Kotiin saattaa yhtäkkiä ilmestyä joku tyyppi, jonka kanssa mies on sopinut jotakin, mutta ei muistakaan olla itse paikalla. Tämä on yhtä ****anan sotkujen selvittämistä, samalla kun toinen näyttää surffailevan huolettomana eteenpäin. Ei kun ai niin, hänellä on ilmeisesti niin paljon vaativampi työ, ettei lisäksi ehdi mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa laskea rimaa ja olla välittämättä kaaoksesta. Ei siihen kuole. Välttämättömät ruoanlaitot, pyykit, koulujutut tms täytyy tietysti hoitaa. Muuten opettele ottamaan löysin rantein. Ryhdy sellaiseksi hupsuksi hippiäidiksi, joka vain nauraa elämälle. Mieskin yllättyy.
Mutta miksi ne välttämättömät kotityöt kuuluisivat vain toiselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vastuiden kasvaessa pitäisi palkankin lisääntyä.
Miten palkka liittyy tähän asiaan?
Voi olla liian kaukaa haettua ymmärtää.
Kodinhoitoa ei osteta rahalla omalta puolisolta, ellei vastaavasti tämä voi samalla vähentää palkkatöitä. Suomessa on tapana jakaa kulut tasan, sääli, jos et ole omassa parisuhteessasi päässyt kokemaan tätä.
Vierailija kirjoitti:
Teille ei kelpaa se miehen tekeminen.
Siinä se syy on. Mies ei tietäänkään tee asioita kuten sinä tekisit. Jos mies tekee niin kuitenkin kuljet perässä ja vaadit ja nalkutat työn jäljestä.
Mies ei tee mitään, joten työn jäljestä ei voi valittaa.
Ap
Koulusta ja päiväkodista muuten otetaan aina ensin yhteyttä äitiin. Sitä ei saa millään muutettua.
Yritin jakaa miehelle vastuualueeksi kaikki koulujutut. Ei onnistunut. Koulusta otettiin kuitenkin aina ensin yhteyttä minuun. Vain jos en vastannut puhelimeen, soittivat lasten isälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa laskea rimaa ja olla välittämättä kaaoksesta. Ei siihen kuole. Välttämättömät ruoanlaitot, pyykit, koulujutut tms täytyy tietysti hoitaa. Muuten opettele ottamaan löysin rantein. Ryhdy sellaiseksi hupsuksi hippiäidiksi, joka vain nauraa elämälle. Mieskin yllättyy.
Mutta miksi ne välttämättömät kotityöt kuuluisivat vain toiselle?
Ainakaan omalle miehelle ei ole olemassa välttämättömiä kotitöitä. Hän ei kertakaikkiaan näe niitä niin. Hänelle on olemassa työaika ja vapaa-aika, ja se vapaa-aika on kirjaimellisesti juuri sitä.
Ja kun olette keskustelleet asiasta mitä mies sanoo? Miten perustelee ettei hoida mitään? Eikö hävetä kun veljesti tulee hommiin? Vapaamatkustaa, koska luottaa siihen, että sä hoidat. Olet tehnyt virheen, kun olet ottanut itsellesi kaiken hoidettavaksi ja ajatellut, että kaikki hommat on lähtökohtaisesti sun. Nyt mies on tottunut hyvään, kun ei tarvitse mitään tehdä. Sano nyt vielä, että harrastaa ja tekee omia juttuja töiden jälkeen ja sä et tee koskaan mitään ja jos tulee sanomista niin ei keskustele.
Kannattaa miettiä minkälaista parisuhteen ja perheen mallia annatte lapsille. Olisko ok jos lasten puolisot käyttäytyisi kuin lasten isä?
Vierailija kirjoitti:
Kun aloin tapailemaan nykyistä miestäni, niin olin onneni kukkuloilla kun sain kumppanikseni vihdoinkin aktiivisen toisen aikuisen.
Kolme vuotta sain siitä nauttia, nyt olemme olleet yhdessä neljö vuotta ja viimeisen vuoden ajan olen ihmetellyt, mitä ihmettä tapahtui. Hiljalleen kaikki aktiivisuus on hivuttautunut minun niskaani.
Olen puhunut asiasta, itkenytkin että jos edes joskus hän ottaisi jostain asiasta vetovastuun kuten suhteen alkuvuosina. Hän lupasi hyvittelyksi viedä minut syömään, koska mainitsin että emme ole aikoihin käyneet ulkona niin, että hän hoitaisi järjestelyt.
Lopputulos: jouduin silti valitsemaan ravintolan itse, hän sentään varasi pöydän kun vaadin häntä tekemään edes sen.
Emme asu yhdessä, emmekä todellakaan muuta yhteen!
Nyt hän mainitsi että haluaisi pitää kavereilleen pikkujoulut ja ilmaisi että odottaa minun "auttavan" joka pitää sisällään että MI
Miksi olet tuollaisen vätyksen kanssa. Minun ei tekisi mieli edes panna tuollaisen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minä menin tuossa tilanteessa säännöllisesti lakkoon.
Mietit jonkun kivan kylpylän tai lomakohteen ja jos saat töistä vapaata niin käyt huilaamassa, yksin tai kaverien kanssa.
Ja kotona odottaa kaaos kun tulet takaisin, ja synkkä murjottaa muutamaksi kuukaudeksi. Ei onnistunut. Ero auttoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teille ei kelpaa se miehen tekeminen.
Siinä se syy on. Mies ei tietäänkään tee asioita kuten sinä tekisit. Jos mies tekee niin kuitenkin kuljet perässä ja vaadit ja nalkutat työn jäljestä.
Mies ei tee mitään, joten työn jäljestä ei voi valittaa.
Ap
Niin enää. Nalkutitko niin paljon, että hän luovutti ja lopetti?
Vierailija kirjoitti:
Koulusta ja päiväkodista muuten otetaan aina ensin yhteyttä äitiin. Sitä ei saa millään muutettua.
Yritin jakaa miehelle vastuualueeksi kaikki koulujutut. Ei onnistunut. Koulusta otettiin kuitenkin aina ensin yhteyttä minuun. Vain jos en vastannut puhelimeen, soittivat lasten isälle.
Wilmatunnukset vain isälle. Näin se meillä hoitui hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa laskea rimaa ja olla välittämättä kaaoksesta. Ei siihen kuole. Välttämättömät ruoanlaitot, pyykit, koulujutut tms täytyy tietysti hoitaa. Muuten opettele ottamaan löysin rantein. Ryhdy sellaiseksi hupsuksi hippiäidiksi, joka vain nauraa elämälle. Mieskin yllättyy.
Mutta miksi ne välttämättömät kotityöt kuuluisivat vain toiselle?
Ainakaan omalle miehelle ei ole olemassa välttämättömiä kotitöitä. Hän ei kertakaikkiaan näe niitä niin. Hänelle on olemassa työaika ja vapaa-aika, ja se vapaa-aika on kirjaimellisesti juuri sitä.
On sitten kun vaimo jättää ne tekemättä. Tuskin työssäkäyvä mies kovin kauaa jaksaa kulkea likaisissa vaatteissa ja syödä ruokaansa sormin tai kertakäyttöastioista.
Onko miehellä toinen nainen jonka kanssa sättäilee vai mitä se tekee kotona?
Jätät sen miehen rauhaan vähäksi aikaa ja lopetat tuon maanisen hössötyksen. Ja kehtaatkin tulla palstalle ulisemaan ja vinkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuka vaihtaa autoon renkaat ja tekee raskaimmat työt?
Jos ap hoitaa auton huollotkin (siis auton saamisen sinne huoltoon ja ajan varaamisen, oletan), niin todennäköisesti renkaatkin vaihtaa liike. Ja remppaan oli ap kilpailuttanut ja hankkinut rahoituksen, että sen voi ulkoistaa, ulkotöihin ap oli pyytänyt veljeään avuksi.
Kannattaisi välillä lukea se viesti, jota kommentoi.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa laskea rimaa ja olla välittämättä kaaoksesta. Ei siihen kuole. Välttämättömät ruoanlaitot, pyykit, koulujutut tms täytyy tietysti hoitaa. Muuten opettele ottamaan löysin rantein. Ryhdy sellaiseksi hupsuksi hippiäidiksi, joka vain nauraa elämälle. Mieskin yllättyy.
Tämä on oikeasti ainoa ratkaisu jos et halua erota. Minäkin yritin aluksi pitää kotia järjestyksessä mutta jossakin vaiheessa nostin kädet pystyyn ja totesin että jos minä olen ainoa jota kodin järjestys kiinnostaa niin antaa olla. Meillä on varmaan järjestys seuraavan kerran kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa jos silloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja kun olette keskustelleet asiasta mitä mies sanoo? Miten perustelee ettei hoida mitään? Eikö hävetä kun veljesti tulee hommiin? Vapaamatkustaa, koska luottaa siihen, että sä hoidat. Olet tehnyt virheen, kun olet ottanut itsellesi kaiken hoidettavaksi ja ajatellut, että kaikki hommat on lähtökohtaisesti sun. Nyt mies on tottunut hyvään, kun ei tarvitse mitään tehdä. Sano nyt vielä, että harrastaa ja tekee omia juttuja töiden jälkeen ja sä et tee koskaan mitään ja jos tulee sanomista niin ei keskustele.
Kannattaa miettiä minkälaista parisuhteen ja perheen mallia annatte lapsille. Olisko ok jos lasten puolisot käyttäytyisi kuin lasten isä?
Tuo on varmasti ihan totta, että olen itse paikkaillut liikaa toisen tekemisiä. Mutta tunnollisemman syyllistäminen ei välttämättä ole se hedelmällisin ratkaisu. Kun on riittävän kuormittunut, muutoksen yrittäminenkin tuntuu ylivoimaiselta.
Keskusteluissa miehen argumentteja ovat esim. "missä välissä muka", "en ole ehtinyt", "niin että minä en saisi yhtään levätä", "-joku muihin ihmisiin tai olosuhteisiin liittyvä syy-"
Jos pyydän jonkun muun tekemään, häntä ei tosiaan hävetä lainkaan. Tuntuu, että jollain kierolla tavalla tuntee itsensä entistäkin tärkeämmäksi, kun joku muukin kuin minä käy hoitamassa asioita, mitä hän ei "ehdi".
- eri
Vierailija kirjoitti:
Ja kun olette keskustelleet asiasta mitä mies sanoo? Miten perustelee ettei hoida mitään? Eikö hävetä kun veljesti tulee hommiin? Vapaamatkustaa, koska luottaa siihen, että sä hoidat. Olet tehnyt virheen, kun olet ottanut itsellesi kaiken hoidettavaksi ja ajatellut, että kaikki hommat on lähtökohtaisesti sun. Nyt mies on tottunut hyvään, kun ei tarvitse mitään tehdä. Sano nyt vielä, että harrastaa ja tekee omia juttuja töiden jälkeen ja sä et tee koskaan mitään ja jos tulee sanomista niin ei keskustele.
Kannattaa miettiä minkälaista parisuhteen ja perheen mallia annatte lapsille. Olisko ok jos lasten puolisot käyttäytyisi kuin lasten isä?
Perustelee saamattomuutta työstressillä, joka on kuulemma helpottamassa aina asian x tai y jälkeen. Mutta sama syy vuodesta toiseen. Minäkin käyn kokopäivätöissä ja olen stressaantunut. Palkkajankkaajalle tiedoksi, että maksamme kulut puoliksi, tai minä usein enemmän, kun en jaksa alkaa jakamaan jokaista ostosta. Miehen työn jälki on ihan ok, jos ja kun hän joskus jotain siivoaa.
Ap
Kannattaa laskea rimaa ja olla välittämättä kaaoksesta. Ei siihen kuole. Välttämättömät ruoanlaitot, pyykit, koulujutut tms täytyy tietysti hoitaa. Muuten opettele ottamaan löysin rantein. Ryhdy sellaiseksi hupsuksi hippiäidiksi, joka vain nauraa elämälle. Mieskin yllättyy.