Miksi mieheni haluaa olla kanssani vaikka hän ei keksi yhtään mitään puhuttavaa minulle?
En ymmärrä häntä. Hän ei keksi koskaan yhtään mitään puhuttavaa minulle. Kun yritän puhua hänelle mistä vain (vaikka päivän tapahtumista, säästä, uutisista, hänen harrastuksista tms) hän ei keksi mitään vastattavaa minulle eikä siksi yleensä vastaa kuin yhdellä sanalla ja keskustelu tyrehtyy siihen. Hän ei itse aloita oikeastaan koskaan puhumaan minulle mistään, sen verran kyllä että sanoo minne menee kun lähtee jonnekin, mutta siinäpä se. Eli meidän välillä on lähinnä hiljaisuutta. Olen kyllästynyt tähän ja olen kertonut ajattelevani eroa kun hän ei edes keksi puhuttavaa kanssani. Mutta hänpä ei halua erota vaan sanoo uskovansa, että meillä on hyvä yhteinen tulevaisuus. Osaisiko joku selittää mitä tällainen ihminen oikein ajattelee? Eikö häntä häiritse hiljaisuus ja vierauden tuntu välillämme? Kysyn täältä, kun ei hänen kanssa keskustelua saa aikaiseksi.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Hänestä on kiva olla hiljaa kanssasi. Osa miehistä on tälläisiä. Jos tuntuu että et jaksa, ota ero.
Ei kai hiljaa oleminen nyt kenellekään voi riittää yhdessä olon syyksi? Meidän välillä on pitkän hiljaisuuden vuoksi minusta enää vierauden tuntu. Voiko hän muka kokea tilanteemme ihan eri tavalla kuin minä? Ap
Sano että olet lähdössä tansseihin, joko avaisi suunsa ?
Onko hän joskus ollut puheliaampi?
Vierailija kirjoitti:
Sano että olet lähdössä tansseihin, joko avaisi suunsa ?
Kyllähän hän minulle aina jotain parilla sanalla vastaa. Vaikka että aijaa, otatko auton, no hei hei. Tai muuta vastaavaa. Ei hän mykkäkoulua pidä vaan avaa kyllä suunsa. Mutta mitään keskustelua ei synny. Ap
Miehelle riittää, jos on katto päänpäällä, saa piparia, ruokaa ja kaljaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko hän joskus ollut puheliaampi?
Tietenkin. Suhteemme ensimmäiset viisi vuotta. Tällöin puhuimme paljonkin, molemmat. Ap
"Mieheni", onko teillä siis pitempiaikainen vakituinen parisuhde? Miksi olet pariutunut tuppisuun kanssa, jos sellainen ei sinua miellytä?
Ei kaikki kaipaa puhetta juurikaan. Itse olen ääri-introvertti nainen, ja minusta on mitä ihaninta olla hiljaa yhdessä. En jaksaisi kovin usein mitään puheenhöpötystä, enkä kaipaa sitä juurikaan. Vain silloin, kun joku käytännön asia täytyy sopia tai keskustella. Muuten ollaan lähinnä hiljaa.
"Meidän välillä on pitkän hiljaisuuden vuoksi minusta enää vierauden tuntu. Voiko hän muka kokea tilanteemme ihan eri tavalla kuin minä? "
Voi kokea täysin eri tavalla. Hänestä voi tuntua, että on mukava ja lämmin tunne olla lähekkäin hiljaa.
Kyllä toinen voi olla tyytyväinen hiljaisuudessa.
Ehkä miehestäsi on kiva kuulla sinun puhuvan mutta ei vain keksi mitään puhuttavaa (ujo tai vaikka joku trauma menneisyydessä). Puhuuko miehen vanhemmat paljon toisilleen.
Toisaalta mies voi kokea että se riittää että on joku jonka kanssa jakaa kotityöt, kulut, sänky jne. Eli hän ei kaipaa enempää.
Vierailija kirjoitti:
Miehelle riittää, jos on katto päänpäällä, saa piparia, ruokaa ja kaljaa.
Haluaako piparin kanssa sinihomejuustoa?
Vierailija kirjoitti:
Miehelle riittää, jos on katto päänpäällä, saa piparia, ruokaa ja kaljaa.
Kaljansa hän joutuu itse ostamaan kaupasta (ei tosin ota kuin joskus saunakaljan). Piparia ei enää saa, koska minua ei kiinnosta fyysinen läheisyys enää kun mitään henkistä läheisyyttä ei enää ole ja tuntuu ihan vieraalta vain. Ruoanlaitot hoidamme puoliksi. Ap
Vierailija kirjoitti:
"Mieheni", onko teillä siis pitempiaikainen vakituinen parisuhde? Miksi olet pariutunut tuppisuun kanssa, jos sellainen ei sinua miellytä?
Naimisissa olemme olleet pari vuotta. Ei hän ensimmäiset vuoden mikään tuppisuu ollut. Nykyään on. Ap
Huolto pelaa ja pimppaa aina kun haluaa. Mitäpä sitä mies muuta.
Vierailija kirjoitti:
Huolto pelaa ja pimppaa aina kun haluaa. Mitäpä sitä mies muuta.
Jos luit kommenttini yllä niin tällaistahan meillä ei ole. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hänestä on kiva olla hiljaa kanssasi. Osa miehistä on tälläisiä. Jos tuntuu että et jaksa, ota ero.
Ei ole kyllä normaalia tuollainen. Puhekyvytön tunnevammainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mieheni", onko teillä siis pitempiaikainen vakituinen parisuhde? Miksi olet pariutunut tuppisuun kanssa, jos sellainen ei sinua miellytä?
Naimisissa olemme olleet pari vuotta. Ei hän ensimmäiset vuoden mikään tuppisuu ollut. Nykyään on. Ap
Te olette varmaan vaan jo puhuneet ne puhuttavat läpi. Tiedätte jo, mitä toinen mistäkin asiasta ajattelee, mitä toivoo, mitä pelkää. Introvertimmat ihmisetkin haluavat selvittää näitä asioita suhteen alussa, mutta sitten kun on jo kunnolla tutustuttu, eivät enää välttämättä kaipaa puhetta kuin sen verran mikä arjen hoitamiseen tarvitaan.
Jutteleminen ei enää kiinnosta. Hänen on kuitenkin helpompi olla sinun kanssasi kuin hankkiutua sinusta eroon.
Vähään tyytyväinen mies. Se on niin kovin raskasta muuttaa kaikki ja hommata uusi nainen.
Hänestä on kiva olla hiljaa kanssasi. Osa miehistä on tälläisiä. Jos tuntuu että et jaksa, ota ero.