Lue keskustelun säännöt.
Miehen ja sukunsa rajattomuus ja joulun vietto
02.12.2024 |
Olen ihan käsittämättömässä tilanteessa. Meillä on molemmilla ollut aika rankka syksy töiden sun muun puolesta ja ajateltiin, että ei vietetä joulua sen kummemmin vaan ollaan vaan kotona ja vihdoin rentoudutaan kaksin. Lapsetkin ovat toisilla vanhemmillaan, eli heidänkään takiaan ei tarvitse oikeastaan mitään enää pyhinä järjestää.
Meillä on iso talo ja miehen sukua on ollut meillä monesti viettämässä joulua porukalla ja osa varmaankin haluaisi nytkin niin. Mies ei kuitenkaan uskalla sanoa sukulaisilleen, että tänä vuonna haluaisimme viettää joulua ihan vain kaksin. Tämän vuoksi mies yrittää nyt lähes väkisin saada minua lähtemään kanssaan jouluviikoksi pois kotoamme mihin tahansa, ettei tarvitse kestitä sukulaisia eikä toisaalta sanoa heille että tällä kertaa ei sovi.
Mielestäni tämä on aivan käsittämätön kuvio. Saimme tästä jo riidan aikaiseksi, sillä minun mielestäni on täysin kestämätöntä, että en saa tossukkamiehen vuoksi olla kotonani rauhassa vaan sukulaiset voivat ilmeisesti käytännössä tulla kotiini miten haluavat. Mies taas on sitä mieltä, että tilanne ei ole niin yksinkertainen että sukulaisille voisi vain sanoa ei. Miehen sukulaisten kanssa on ennenkin toki ollut sellaista, että ovat vain paukanneet paikalle lyhyellä varoitusajalla sen kummemmin sopimatta ja tyhjin käsin, mutta ovat kuitenkin sen verran järki-ihmisiä, että aivan varmasti ymmärtäisivät ja keksisivät jouluksi muuta, kun näinkin hyvissä ajoin etukäteen kertoisi mikä tilanne on.
Mitä ihmettä teen? Mielestäni on ihan periaatekysymys, että mies itse hoitaa tällaiset asiat sukulaisilleen, eli en aio puuttua ja alkaa soitella ympäriinsä selittäen tilannetta. Alan kallistua siihen, että mies menköön yksinään reissuun jos haluaa ja itse jään kotiin lataamaan akkuja. Jos miehen sukulaiset tulevat, avaan oven kylpytakissa noutopizzan kanssa, eivätköhän palaa sinne mistä tulivatkin.
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä aloituksen kuvauksessa on rajaton suku? Ainoa rajaton tuossa tarinassa on miehesi, ap.
Tämä ei kuulosta rajattomuudelta, vaan kulttuurieroilta:
Miehen sukulaisten kanssa on ennenkin toki ollut sellaista, että ovat vain paukanneet paikalle lyhyellä varoitusajalla sen kummemmin sopimatta ja tyhjin käsin, mutta ovat kuitenkin sen verran järki-ihmisiä, että aivan varmasti ymmärtäisivät ja keksisivät jouluksi muuta, kun näinkin hyvissä ajoin etukäteen kertoisi mikä tilanne on.
Sinä, ap, olet tässä se joka on kasvanut erilaisessa kulttuurissa. Haluaisit miehesi kommunikoivan omat tapasi miehen suvulle, mutta hän selkeästi elää tuossa samassa tapakulttuurissa kuin sukunsa.
Vaikuttaa siltä, että mies on rajaton ja haluaisi toimivan kuten suvussaan on tapana. Hän ei uskalla kertoa tätä sinulle ap, venkoilu johtuu siitä. Ei siitä, että hän haluaisi elää
Mielestäni osoittaa aikamoista rajattomuutta saapua yökylään viikoksi ja käytännössä vain ilmoittaa tuntia ennen tai vain saapua viettämään joulua toisten luo ennalta sopimatta kuten ap on tuossa suvussa kertonut tehtävän.
Ei se ole rajattomuutta, jos se on suvun tapa joka suuntaan. Rajattomuutta on se, jos ei enää tykkää suvun tavasta ja ei uskalla avata suutaan. Aikuinen mies. Rajattomuutta olisi se, jos kiellon jälkeen muut jatkaisivat kyläilyä myös ap:n perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat, että asiat menevät niin kuin sinä tahdot ei auta kuin ottaa itse yhteyttä. Miehesi kanssa tilanne on nyt jumissa, eikä etene mitenkään.
Tai voitko harkita kompromissia, että jos miehesi kuitenkin haluaisi nähdä sukuansa (ei kehtaa sanoa sinulle sitä, koska tuntee sinut ja ehdottomuutesi tässä asiassa) miehesi käy heidän luonaan joulukierroksella ennen joulua? Tai menet mukaan ja samalla kerrotte, että raskaan syksyn jälkeen ette jaksa tehdä muuta kuin levätä kaksin.
Liika tiukkuus voi kostautua sinulle tulevina vuosina. Karman laki seuraa etenkin jouluperinteiden kiertämisessä,jolloin diplomatia muita kohtaan voi olla hyvä ratkaisu saada se haluamansa joulu. Ystävällinen selitys usein riittää. Asiat eivät muutu muutoin.Mies ei halua nähdä sukuansa. Hänestä tämä ajatus alun perin lähti, että vietetään joulu kahdestaan, minä olisin
Mies toivoo, että sinä järjestät teillä joulun kahdestaan? Ja nyt kiltisti istut Vauva-palstalla ratkomassa ongelmaa?
Näissä on erilaisia tapoja. Mun äiti oli aivan ihmeissään, kun kerroin etten mene edes sisaruksilleni kylään kutsumatta. Hän on tottunut sellaiseen tapaan, jossa perhe on perhettä myös aikuistuttuaan ja kyläily yllättäen on normaalia, myös yökyläily. Aina ovet auki perheelle ja se on läheisyyden merkki.
Äiti pitää minua kylmänä ja etäisenä, minä taas pidän hänen systeemiään pelottavana. Mitä jos olen alasti sotkuisassa kodissa kun ovikello soi ja koko suku oven takana? Tai vaikka itkemässä murheitani? Tai rentouttavassa kylvyssä pitkästä aikaa kun vihdoin lapset miehen kanssa menossa?
Onko paikalla ketään sellaista, joka pelmahtaa sukulaisille jouluksi kutsumatta? Näkisin mielelläni hänen mielipiteensä siitä, että miten tällainen käytös on normaalia. Eikö tule mieleen kysyä etukäteen, että miten olette ajatelleet viettää joulua tänä vuonna?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä aloituksen kuvauksessa on rajaton suku? Ainoa rajaton tuossa tarinassa on miehesi, ap.
Tämä ei kuulosta rajattomuudelta, vaan kulttuurieroilta:
Miehen sukulaisten kanssa on ennenkin toki ollut sellaista, että ovat vain paukanneet paikalle lyhyellä varoitusajalla sen kummemmin sopimatta ja tyhjin käsin, mutta ovat kuitenkin sen verran järki-ihmisiä, että aivan varmasti ymmärtäisivät ja keksisivät jouluksi muuta, kun näinkin hyvissä ajoin etukäteen kertoisi mikä tilanne on.
Sinä, ap, olet tässä se joka on kasvanut erilaisessa kulttuurissa. Haluaisit miehesi kommunikoivan omat tapasi miehen suvulle, mutta hän selkeästi elää tuossa samassa tapakulttuurissa kuin sukunsa.
Vaikuttaa siltä, että mies on rajaton ja haluaisi toimivan kuten suvussaan on tapana. Hän ei uskalla kertoa tätä sinulle ap, venkoilu
Se ei ole tapa joka suuntaan. Se on tapa ainoastaan meille tultaessa. Esimerkiksi miehen vanhempien kanssa nuo sisarukset sopivat hyvissä ajoin, mutta sekä vanhemmilla että sisaruksilla on ajatusmaailmana se, että meille voi milloin vain tulla kun isoon taloon kyllä mahtuu. Tästä on myös pariin otteeseen vuosien varrella keskusteltu ilman tulosta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta sinä AP olet saanut ihmeellisiä neuvoja täällä. Ikäänkuin naisen pitäisi vaan sopeutua tähän tai hoitaa itse asia. Minusta sinun pitää tehdä just niin kuin itse ehdotit eli mies menköön yksinään reissuun jos haluaa. Eihän sun ole pakko avata ovea, jos joku tulee jouluna koputtelemaan. Tai sanot, että olet vaikka kipeä. Ei ole sun vastuulla tämä.
Onkohan tämä jotenkin sukupolvikysymys. Kun nykyään tuntuu olevan hirveän tarkkaa se, että ei vaan joudu kommunikoimaan puolison sukulaisten kanssa. Kyllä minä aikoinaan tarvittaessa saatoin sopia myös miehen sukulaisten kanssa vierailuista yms. Eikä se nyt ollut mikään ongelma, soiteltiin ja viestiteltiin myös muuten. Tuo *ei ole sun vastuulla* on todella outo asenne, ainakin jos on vähänkään pidemmästä parisuhteesta kyse.
Mulle miehen suku on jäänyt etäiseksi. Sisarukset asuu ihan muualla ja nähdään yleensä kesällä kerran. Mies ei itse ole mitenkään sukukeskeinen, eikä ole sen kummemmin halukas viettämään aikaa yhdessä, eikä sen puoleen niistä sisaruksistakaan koskaan mitään kuulu. Omassa suvussani tämä on päinvastoin ja kun käytännössä lomat ja pyhät ovat ainoita aikoja nähdä omia sukulaisiani, niin järjestän aikaa heille. Jos mies nyt yhtäkkiä alkais järkkäämään joulua tai jotain muuta tapaamista sisaruksilleen ja vanhemmilleen, niin olisin kyllä mukana. Mutta kyllä, ajattelen juuri noin, että ei ole mun vastuulla. Vaatisi varmaan "emäntämäisempää" persoonaa, että viitsisi ylläpitää suhteet myös miehen puolesta miehen sukuun. Itse olen hiljainen ja omissa oloissa/ omalla porukalla viihtyvä ja tyytyväisempi mitä vähemmän ihmissuhteita on hoidettavana. Omat läheiset riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat, että asiat menevät niin kuin sinä tahdot ei auta kuin ottaa itse yhteyttä. Miehesi kanssa tilanne on nyt jumissa, eikä etene mitenkään.
Tai voitko harkita kompromissia, että jos miehesi kuitenkin haluaisi nähdä sukuansa (ei kehtaa sanoa sinulle sitä, koska tuntee sinut ja ehdottomuutesi tässä asiassa) miehesi käy heidän luonaan joulukierroksella ennen joulua? Tai menet mukaan ja samalla kerrotte, että raskaan syksyn jälkeen ette jaksa tehdä muuta kuin levätä kaksin.
Liika tiukkuus voi kostautua sinulle tulevina vuosina. Karman laki seuraa etenkin jouluperinteiden kiertämisessä,jolloin diplomatia muita kohtaan voi olla hyvä ratkaisu saada se haluamansa joulu. Ystävällinen selitys usein riittää. Asiat eivät muutu muutoin.Mies ei halua nähdä sukuansa. Hänestä tämä ajatus alun perin lähti, ett
Koko ajatuksena oli, että varsinaista joulua ei järjestetä, vaan vietetään joulunaika kuin mikä tahansa vapaa. Kumpikaan meistä ei ole mikään jouluihminen, mutta yleensä lasten vuoksi kunnon joulu on järjestetty. Nyt on ensimmäistä kertaa tilanne että kaikki lapset ovat toisaalla, joten omannäköiseen viettämiseen on sauma.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No musta on turha jäädä kotiin roikkumaan jos ne sukulaiset kuitenkin pamahtaa paikalle ja mä haluaisin ottaa rennosti.
Menisin hotelliin jonnekkin lappiin ja en ilmottaisi mitään. Siinähän pamahtavat paikalle.
Ei kai ovea ole mikään pakko avata, vaikka tulisivatkin.
"Totta, mut äiti soitteli isäni kälyjen kanssa usienkin, ja rupattelivat kuulumisiaa kuin parhaat ystävät. Nykyään on tuo asenne, että suku on jotenkin ihan kauhea. Muistuttaisin, että itsekin olette sukulaisia, siis hirveitä ihmisiä, joita ei haluta tavata!! Niin metsä v..."
Isäsi kälyt ovat äitisi siskoja. Äitisi soitteli siis siskojensa kanssa useinkin, mitäs ihmeellistä siinä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soitto vain, että ette vietä tänä jouluna sukujoulua. Ei siinä sen kummempaa. Ihmisillä on huono tapa olettaa toisten suhtautumista. Rehellisesti vain kertoo mitä suunnitelmia.
Mielestäni tämä olisi ainoa oikea toimintatapa. Enkä edes usko, että kukaan loukkaantuisi tai pahastuisi. Se ei kuitenkaan ihan periaatteesta ole minun tehtäväni. Mies on ollut tähänkin asti asian tiimoilta itse yhteydessä sukulaisiinsa, hoitakoon tilanteen loppuun.
Ap
Periaatteestako teillä on kaikki kiinni? Jos et halua sukujoulua, hoidat itse homman ja selität miehen sukulaisille, että tänä jouluna teillä ei ole minkäänlaista vastaanottoa, ettekä aio liikkua kotoa mihinkään, koska syksy on ollut niin raskas. Jos pitäydyt periaatteessasi, miehesi ei uskalla sanoa omille sukulaisilleen mitään, ja teillä on talo täynnä porukkaa. Käsittääkseni nämä ovat vaihtoehdot. Rauhallisesti ja tiukasti kertomalla faktat kukaan tuskin väkisinkään teille änkeää, jos ette päästä sisään.
Vierailija kirjoitti:
Jos tapaaminen myöhemmin joulun pyhien jälkeen kuitenkin teille sopisi hyvin, eikö voisi lähteä tästä? Eli sen sijaan, että viestin sisältö olisi, että ette halua tavata jouluna, pääviesti olisi, että ehdottaisitte tapaamista johonkin tiettyyn muuhun päivään. Toki voi olla tarpeen lisätä, että joulun pyhät eivät valitettavasti sovi.
Just näin. Voi ehdottaa tapaamista siihen hetkeen, kun itselleen tuntuu, että siinä hetkessä on jo saanut levättyä ja olisi kiva tavata muitakin. Jos tapaamista tai kotiin tulemista ehdotetaan jouluksi, niin vastaa vain, että se ei nyt sovi. Ja vänkääjille voi sanoa, että aioitte nyt rauhoittua kahdestaan kun on tilaisuus, se on jo teidän kesken sovittu.
Ei kannata mennä tuollaisia emme halua tavata teitä jouluna viestejä lähettämään, vaan tottakai halutaan nähdä (mutta meille sopivana ajankohtana, joka olisi. . . ). Ei mene sukset ristiin sukulaisten kanssa eikä tarvitse kieltäytyä näkemästä. Myös ennen joulua joululounas porukalla (muualla kuin kotona) on hyvä idea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin yritti äitini. Oli viimeinen loma-ajankohta kuin hänelle päiviä ilmoitin kun hän soittaa iloisena tilanneensa junaliput luokseni! Enkä todellakaan edes kutsunut, olin aivan puhkipoikki töistäni ja olin jo syyslomalle suunnitellut omia harrastuksiani ja rauhaa niin äitini mielestä minun olisi pitänyt monta päivää viihdyttää häntä kotonani eikä mennä omiin menoihini! Ei tullut kauppoja!
Joo, meilläkin miehen veljen perhe asuu noin neljän tunnin ajomatkan päässä. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun ovat soittaneet, että ovat tunnin päästä perillä kaupungissamme ja menossa miehen äidin luo viikoksi ja kaikki viisihenkisestä perheestä eivät mahdu äidin kaksioon, voisiko osa tulla meille kun asutaan ihan lähekkäin ja meillä on tilaa. En ole omassa lähipiirissäni koskaan törmännyt tällaiseen. Miestäkin tämä risoo, mutta ei uskalla koskaan sanoa mitään.
Meidänkin perheessä oletetaan, että yösija järjestyy aina, mutta kyllä sellaiset silti etukäteen sovitaan.
"Koko ajatuksena oli, että varsinaista joulua ei järjestetä, vaan vietetään joulunaika kuin mikä tahansa vapaa. Kumpikaan meistä ei ole mikään jouluihminen, mutta yleensä lasten vuoksi kunnon joulu on järjestetty. Nyt on ensimmäistä kertaa tilanne että kaikki lapset ovat toisaalla, joten omannäköiseen viettämiseen on sauma."
Vaikka itse pidän kotijouluista, niin kyllä minä tuossa tilanteessa lähtisin jonnekin ihan muualle. En ottaisi sitä riskiä, että meille änkeäisi kutsumattomia vieraita. Kun te ette edes välitä joulusta, niin mikä vika pienessä rentoutumislomassa on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos autat miestäsi kirjoittamaan sinne sisaruswhatsappiin viestin, että vietätte joulua tänä vuonna kahdestaan rentoutuen ja akkuja lataillen.
Oma sukuni on sellaista, että tuollaisen viestin saatuaan pamahtaisivat paikalle satavarmasti. Rentoutumaan ja akkuja lataamaan, meidän kanssa.
Vaikka niille huutaisi kurkku suorana, että ei saa tulla, niin silti tulevat. Kun onhan se nyt niiiiin kiva nähdä. "Saat sinäkin vähän rentoutua, kun kuulostit stressaantuneelta."
Ai kamala :D. Olen pahoillani. Saatan oikein kuvitella kun tällainen avustajajoukko pelmahtaa paikalle ns. auttamaan. Saa passata ja keksiä porukalle ohjelmaa koko joulunpyhät. Ja pitää olla vielä kiitollinen, että he saapuivat auttamaan jaksamisessa. Ai että, on niin rentoutunut olo ja akut ladattu tämän jälkeen.
Mites, jos yhtenä vuonna toteaisi ilahtuneena, että juu jos saan rentoutua niin mikäs siinä :)
Ja kotona odottaisi perus arkisotkut, ekana näyttäisi mistä löytyy siivousvälineet, ja ohjeistaisi jouluruokien ainesten löytyvän lähimmästä kaupasta, reseptien netistä.
Sitten kellahtaisi sohvalle rentoutumaan konvehteja ja hyvän elokuvan pariin.
Minulla on sama periaate, etten hoida asioita miehen suvun suuntaan, vaan jätän sen hänen tehtäväkseen. Ap:n tilanteessa kuitenkin poikkeaisin tavoistani ja lähettäisin vaikka WA-/tekstiviestin kaikille, että haluamme olla jouluna rauhassa, pysykää poissa kiitos.
Jos sukulaiset siitä huolimatta tulisivat ovelle, en avaisi.
Kenenkään ei kuulu lähteä kotoaan tai edes valehdella olevansa poissa rajattomien sukulaisten takia, vaan heille tehdään selväksi, ettei ovelle voi noin vain tupsahtaa. Jollei siitä, jonka sukulaisista on kyse, ole rajoja vetämään, toisen on pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No musta on turha jäädä kotiin roikkumaan jos ne sukulaiset kuitenkin pamahtaa paikalle ja mä haluaisin ottaa rennosti.
Menisin hotelliin jonnekkin lappiin ja en ilmottaisi mitään. Siinähän pamahtavat paikalle.
Ei kai ovea ole mikään pakko avata, vaikka tulisivatkin.
Itsestäni ainakin tietäisin, etten pystyisi täysin rentoutumaan, jos olisi se mahdollisuus, että yhtäkkiä oven takana kuitenkin kolkutellaan. Maaseudulla ei oviakaan lukita päivällä, koska koko ajan tullaan ja mennään. Välillä puuhastellaan ulkona ja verstaalla, välillä taas sisällä. Lasketaan kissaa ja koiraa ulos ja sisälle. Jos on muita kotieläimiä, niin käydään niitä katsomassa/ hoitamassa. Kannetaan polttopuita jne.
Kyllä ottaisi päähän, että sukulaisten rajattomuuden pelossa ovi pitäisi lukita. Kyräillä piilossa, jos sitten kuitenkin tulevat, vaikka on sanottu, että tänä jouluna ei saa tulla.
Nämä tällaiset "ei kai ovea ole pakko avata" - kommentit tulee varmaan kaupunkilaisilta, jotka oikeasti voivat piiloutua kotiinsa ja mistään ei voi päätellä, että ovatko oikeasti paikalla vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No musta on turha jäädä kotiin roikkumaan jos ne sukulaiset kuitenkin pamahtaa paikalle ja mä haluaisin ottaa rennosti.
Menisin hotelliin jonnekkin lappiin ja en ilmottaisi mitään. Siinähän pamahtavat paikalle.
Ei kai ovea ole mikään pakko avata, vaikka tulisivatkin.
Itsestäni ainakin tietäisin, etten pystyisi täysin rentoutumaan, jos olisi se mahdollisuus, että yhtäkkiä oven takana kuitenkin kolkutellaan. Maaseudulla ei oviakaan lukita päivällä, koska koko ajan tullaan ja mennään. Välillä puuhastellaan ulkona ja verstaalla, välillä taas sisällä. Lasketaan kissaa ja koiraa ulos ja sisälle. Jos on muita kotieläimiä, niin käydään niitä katsomassa/ hoitamassa. Kannetaan polttopuita jne.
Kyllä ottaisi päähän, että sukulaisten rajattomuuden pelossa ovi pit
Sen kerran kun olisi jouluna vastassa arkinen koti ilman kuusia ja muita härpäkkeitä, ja itse olisin tyyliin tuvassa leikkaamassa varpaankynsiäni, niin luulisi innokkaampienkin jouluvierailijoiden ymmärtävän ettei täältä ole kovin suurta joulujuhlaa löytymässä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta sinä AP olet saanut ihmeellisiä neuvoja täällä. Ikäänkuin naisen pitäisi vaan sopeutua tähän tai hoitaa itse asia. Minusta sinun pitää tehdä just niin kuin itse ehdotit eli mies menköön yksinään reissuun jos haluaa. Eihän sun ole pakko avata ovea, jos joku tulee jouluna koputtelemaan. Tai sanot, että olet vaikka kipeä. Ei ole sun vastuulla tämä.
Onkohan tämä jotenkin sukupolvikysymys. Kun nykyään tuntuu olevan hirveän tarkkaa se, että ei vaan joudu kommunikoimaan puolison sukulaisten kanssa. Kyllä minä aikoinaan tarvittaessa saatoin sopia myös miehen sukulaisten kanssa vierailuista yms. Eikä se nyt ollut mikään ongelma, soiteltiin ja viestiteltiin myös muuten. Tuo *ei ole sun vastuulla* on todella outo asenne, ainakin jos on vähänkään pidemmästä parisuhteesta kyse.
Äitini ei tullut aikoinaan isän suvun kanssa toimeen yhtään. Eli ei se hyvin juttuun tuleminen ole ollut mikään automaatti.
Asumme itse 300-500 km päässä lähisuvusta ja hoidamme kumpikin yhteydenpidon itse omiin sukuihimme. Eli ei mitään suvun naiset hoitaa yhteydenpidon. Silti tulemme ihan hyvin toimeen keskenämme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos autat miestäsi kirjoittamaan sinne sisaruswhatsappiin viestin, että vietätte joulua tänä vuonna kahdestaan rentoutuen ja akkuja lataillen.
Oma sukuni on sellaista, että tuollaisen viestin saatuaan pamahtaisivat paikalle satavarmasti. Rentoutumaan ja akkuja lataamaan, meidän kanssa.
Vaikka niille huutaisi kurkku suorana, että ei saa tulla, niin silti tulevat. Kun onhan se nyt niiiiin kiva nähdä. "Saat sinäkin vähän rentoutua, kun kuulostit stressaantuneelta."
Ai kamala :D. Olen pahoillani. Saatan oikein kuvitella kun tällainen avustajajoukko pelmahtaa paikalle ns. auttamaan. Saa passata ja keksiä porukalle ohjelmaa koko joulunpyhät. Ja pitää olla vielä kiitollinen, että he saapuivat auttamaan jaksamisessa. Ai että, on niin rentoutunut olo ja akut ladattu tämän jälkeen.
Tuon jälkeen osaa arvostaa taas sitä arkea ja työstressiä 🤣 😑
Ai kamala :D. Olen pahoillani. Saatan oikein kuvitella kun tällainen avustajajoukko pelmahtaa paikalle ns. auttamaan. Saa passata ja keksiä porukalle ohjelmaa koko joulunpyhät. Ja pitää olla vielä kiitollinen, että he saapuivat auttamaan jaksamisessa. Ai että, on niin rentoutunut olo ja akut ladattu tämän jälkeen.