Oonko mä luuseri kun asun yksiössä eikä ole säästöjä ja ikää 34?
Kommentit (57)
Kerran tutustuin 39-vuotiaaseen keskitloiseen lapsettoman mieheen, joka asui vanhassa kaupungin vuokrayksiössä, jossa kalusteet näyttivät vanhoilta ja siltä, kuin ne olisi tuotu sinne Facebookin roskalava -ryhmästä. Jos asuu kaupungissa, jossa asunnot eivät ole mahdottoman kalliita, niin minun mielestäni on hieman outoa, jos nelikymppisellä keskituloisilla ihmisellä ei ole jo omistusasuntoa
Osta itsetunto niin ei tarvitse murehtia niin paljon muiden mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko tehny mitään elämässä?
Olen käynyt graafisen alan perustutkinto ja ollut parissa työpaikassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tehny mitään elämässä?
Olen käynyt graafisen alan perustutkinto ja ollut parissa työpaikassa
Eli et. Alan kallistumaan siihen luuseriuteen.
Tee jotain. Ota vaikka fillari ja lähde Espanjaan. Mikä sua muka pidättelee?
Et ole luuseri.
Suomessa on harjoitettu niin ihmiskielteistä politiikkaa vuosikymmenet, että ihmisillä on aika mahdotonta päästä ns. vihreälle oksalle.
Jos omistat hyvät puhelahjat, pyri eduskuntaan.
Vuosipalkka on noin 100 000 euroa. Yhden kauden aikana tienaat lähes puoli miljoonaa.
Lisäksi muut etuudet.
Helppo työ, ei tartte kuin puhua ja myötäillä
Saa lintsata niin paljon kuin kykenee esim. täysistunnoista.
Maailman helpoimpia tapoja rikastua.
Jos sen sijaan
tällainen tyyppi ei välitä kansastaan, se on todellista luuserointia.
Ei kestä moraalisesti päivänvaloa.
34-vuotiaat harvoin on miljonäärejä. Moni myös alkaa tossa iässä vasta aikuistua, joten voi olla ettei ole säästöjäkään vielä ehtinyt kertyä.
Tosin sijoittamisen aloittaa nykyään moni jo nuorena.
En itse kutsuisi luuseriksi 34-vuotiasta yksiössä asuvaa säästötöntä. Hieno asia että tiedostat tilanteen, ehkäpä teet asialle jotain että saat niitä säästöjä ja mietit hieman asumiskuvioita.
Muuten perhe on helpompi perustaa tilavaan asuntoon. Ehkäpä sitten kumppanin kanssa katsotte yhteisen suuremman asunnon.
Mutta niitä säästöjä on hyvä olla ihan vaikka sinkkunakin, elämä hieman helpottuu jos ei elä kädestä suuhun rahan suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tehny mitään elämässä?
Olen käynyt graafisen alan perustutkinto ja ollut parissa työpaikassa
Eli et. Alan kallistumaan siihen luuseriuteen.
Tee jotain. Ota vaikka fillari ja lähde Espanjaan. Mikä sua muka pidättelee?
Elii matkustelu tekee "ei luuseriksi?....
Vierailija kirjoitti:
34-vuotiaat harvoin on miljonäärejä. Moni myös alkaa tossa iässä vasta aikuistua, joten voi olla ettei ole säästöjäkään vielä ehtinyt kertyä.
Tosin sijoittamisen aloittaa nykyään moni jo nuorena.
En itse kutsuisi luuseriksi 34-vuotiasta yksiössä asuvaa säästötöntä. Hieno asia että tiedostat tilanteen, ehkäpä teet asialle jotain että saat niitä säästöjä ja mietit hieman asumiskuvioita.
Muuten perhe on helpompi perustaa tilavaan asuntoon. Ehkäpä sitten kumppanin kanssa katsotte yhteisen suuremman asunnon.
Mutta niitä säästöjä on hyvä olla ihan vaikka sinkkunakin, elämä hieman helpottuu jos ei elä kädestä suuhun rahan suhteen.
Haluaisin kyllä säästää ja asua isommassa asunnossa, mutta en tunnu saavan edes töitä. Edellisen työpaikan te-toimisto tarjosi mulle sen ja se oli palkkatuella.
Eräs 34v isotuloinen sinkku mies sanoi minulle, että hän ei vielä uskalla ostaa asuntoa, jos hän sitten kuitenkin tapaa jonkun naisen, niin saa hänen kanssaan ostaa yhteisen asunnon. Ajattelin, että vaikka hän ostaisi sen asunnon, niin voihan senkin myydä pois.
Joku kymppitonnin rötiskö pystyynkuolleessa maalaiskylässä ei kyllä ole mikään menestyksen mittari sinänsä.
LouLou kirjoitti:
Kerran tutustuin 39-vuotiaaseen keskitloiseen lapsettoman mieheen, joka asui vanhassa kaupungin vuokrayksiössä, jossa kalusteet näyttivät vanhoilta ja siltä, kuin ne olisi tuotu sinne Facebookin roskalava -ryhmästä. Jos asuu kaupungissa, jossa asunnot eivät ole mahdottoman kalliita, niin minun mielestäni on hieman outoa, jos nelikymppisellä keskituloisilla ihmisellä ei ole jo omistusasuntoa
Miksi tutustuit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tehny mitään elämässä?
Olen käynyt graafisen alan perustutkinto ja ollut parissa työpaikassa
Eli et. Alan kallistumaan siihen luuseriuteen.
Tee jotain. Ota vaikka fillari ja lähde Espanjaan. Mikä sua muka pidättelee?
Elii matkustelu tekee "ei luuseriksi?....
Jos polkaset fillarilla Espanjaan olet nykyiseen verrattuna takuulla vähemmän luuseri reissun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Joku kymppitonnin rötiskö pystyynkuolleessa maalaiskylässä ei kyllä ole mikään menestyksen mittari sinänsä.
Ei niin, mutta sekin on paljon enemmän kuin vuokralla asuvalla Kelan rotalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tehny mitään elämässä?
Olen käynyt graafisen alan perustutkinto ja ollut parissa työpaikassa
Hienoa. Jatka uralla etenemistä tai kouluttaudu lisää. Ei yksiössä asuminen ole paha juttu, sillä säästää pitkän pennin. Ja aloita säästäminen nyt. Itse aloitin yli 50 vuotiaana ja on aika muhkeat säästöt 10 vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Joku kymppitonnin rötiskö pystyynkuolleessa maalaiskylässä ei kyllä ole mikään menestyksen mittari sinänsä.
No ei. Se on lähinnä painajainen.
Mikäli et ole tuilla elävä elämäntapatyötön, niin et ole luuseri. Ei oman asunnon hankinta ole mikään ehdottomuus. Ja jottei kukaan loukkaannu, niin en tarkoittanut työttömiä, jotka yrittävät löytää töitä tai esim. sairauseläkkeellä olevia. Säästää ehtii kyllä myöhemminkin, jos tällä hetkellä jokin muu asia on elämässä tärkeämpää.
Et. Olet ihan tavallinen tallaaja.