Nyt on sitten myönnettävä, että olen ollut totaalisen väärässä 2-vuotiaan virikkeiden tarpeesta
Voi ei! Inhottaa olla väärässä!
Olen aina ennen ollut sitä mieltä, että pienet lapset eivät tarvitse mitään ihme virikkeitä, ainakaan ennen kolmea ikävuotta. Olen ajatellut, että meidän kiltti ja rauhallinen poika ei kaipaa muuta kuin turvallisen kodin, rakastavat vanhemmat, säännöllisen päivärytmin, kavereita, mielekästä puuhaa kotona äidin kanssa (askartelu, lukeminen, leikit ulkona sekä sisällä). Mutta mitä vielä, väärässä olin.
Saimme kerhopaikan päiväkodin kerhosta ja lapsemme on aivan haltioissaan oltuaan siellä nyt 4 kertaa (2krt/vko 2,5h/krt). Tänäänkin oli niin onnellinen ja iloinen kun esitteli minulle mitä oli siellä yhdessä muiden kanssa askarrellut. Huokaisi kotimatkalla, että olisipa joka päivä kerhopäivä.
Anteeksi kaikki, joille olen täälläkin vastannut, että virikelapsia ei pitäisi päiväkotiin ottaa. Näin se kolahti taas omaan nilkkaan....
Kommentit (62)
Itse kuulin asiasta muskarikaverin äidiltä. Hakemuksen jätin heti, kun poika täytti 2 v. ja paikka onneksi saatiin. Ei tosin lähimmästä mahdollisesta päiväkodista vaan n. 5 km päästä.
Kerhot ovat päiväkotien yhteydessä ja meidän pojan kerhossa on 2-4 vuotiaita. Isommille eli 4-5 vuotiaille on omat ryhmänsä. Täällä kerhot ovat tarkoitettu kotihoidossa oleville lapsille. Lause, joka hakemuskaavakkeessa ihmetytti minua suuresti, sillä harvemmin päiväkodissa oleva lapsi kerhoilee =)
Ja ainakin meidän perheen kokemuksella (kerhoa nyt käytynä hurjat 2 viikkoa) suosittelen!
ap
ps. meidän poika hokee myös lausetta: Ei tule kuuloonkaan kuuna valkeena. Lausetta taidetaan viljellä meillä paljon, koska on sen ottanut käyttöön. Ja sanoo sen vielä niin ihanasti ns. oikeaan kohtaan.
ja varmasti viihtyisikin kerhossa, täytyisikin ilmoittaa se jonnekin kerhoon.
tuollaista parin tunnin kerhoa. Emme ole koskaan kotona askarrelleet. Lasten sakset ostin viikko sitten ja perjaatteessa tykkään askarrella, mutta mitä ihmettä mä tuon ikäisen kanssa osaisin tehdä. Lisäksi lapsi selkeästi nauttii muiden lasten seurasta, vaikka ei vielä osaa kunnolla leikkiä.
Lisäksi ko. lapsemme ei vielä puhu kuin omaa kieltänsä, mutta varmasti ei jäisi kerhosta hakijalle epäselväksi onko siellä ollut kivaa.
taitavat provon huutelijat olla marttyyri kotiäitejä
missä kunnassa/kaupungissa " kerhosi" on.
http: //www. tampere. fi/ perhepalvelut/ paivahoito/ leikkitoiminta/ kerhot. html
Tampereella on tosi huonosti kaikkia kunnallisia palveluita noin yleensä eli on niitä päiväkodin kerhoja oltava muuallakin Suomessa.
ei ole tarjolla mitään kerhoja alle 3-vuotiaille. Ja täällä nyt ainakin säästetään, jos missä!
Seurakuntien kerhoihin 3-vuotiaat pääsevät Hesassa kahtena aamuna, muuten ovat vasta 4-vuotiaille.
Oi miksi, oi miksi aina lapsien asioissa säästetään?
Ainoa kerho on srk:n lapsikerhot, jota on alkaen 3-vuotiaille yksi tunti kerran viikossa. Nyt meidän poika 4-vuotias ja kerhoa on peräti kaksi tuntia kerrallaan (kerran viikossa tietysti).
tuttuni lapsi selittää ummet ja lammet suu vaahdossa ja ikää 2v 4kk
...koska on niin arka. Vaikka lapsiperhetuttuja on paljon ja kontaktia muihin lapsiin ollut vauvasta lähtien, poikamme suorastaan pelkää parin tuttavaperheen taaperoita. Tönivät ja tuuppivat ja vievät lelut...
tuleva koulukiusattu... opettakaa se pitämään puolensa, ettei tarvi lopun elämää olla vähän väliä alakynnessä. nimim. been there, done that
...ehkäpä ne kaverit ovat syy, miksi viihtyy niin hyvin? Mutta olen sitä mieltä, että kotona on noin pienen paikka, kerhoon voi tottakai välillä viedä. Ainahan lapsi tahtoisi vaan tehdä kaikkea kivaa, mutta pitääkö kaikessa kuunnella..? Esim. karkkia ruoaksi.
Ehkäpä kotona ei sittenkään ollut tarpeeksi virikkeitä; pelkkä sisällä nyhjöttäminen kun ei riitä, vaan pitää (hui) uskaltautua uloskin välillä. Veitkö lasta esim. luontoretkille, perhekahviloihin tms.? Epäilen...
Näin se menee ja riippuu lapsista tykkäävätkö kerhoista vai ei.
Tuohon päivän käsitteeseen niin kyllä meillä 2,5-vuotiaasta on osittain tajuttu tuollainen. Lapsi toivottaa minulle aamuisin hoitoonjäädessä " hyvää työpäivää" (se voi toki olla vain sana eikä merkitys, mutta kyllä hän ymmärtää, että olen " pitkään pois" ) ja kyselee kotona onko tänään hoitopäivä jne. Kaikki mikä on tapahtunut aikaisemmin on tapahtunut lapsen mielestä eilen mutta tajuaa siis että eilen on jotakin mikä on ollut aiemmin. Kyselee myös mikä päivä tänään on. Ja yksi aikakäsitys vielä: kun herää yöunilta tai päiväunilta, on aina aamu =)
Mutta kuopukseni puhui jo alle 1,5-vuotiaana 3-4 sanan lauseilla. Lapset voivat kehittyä todella eri tahdissa.
Olen ollut päiväkodeissa töissä ja nähnyt, että kielellinen kehitys voi mennä hurjan eri tavalla eri lapsilla.
Oma lapseni on pph:lla, ja olen huomannut että jo kaksivuotias osaa olla hädissään ja pettynyt jos joku hoitolapsista ei tulekaan sairauden tms. takia hoitoon sinä päivänä.
Hyvää huomenta!
Huh huh. Pointtini taisi mennä aika monelta ohi. No ei se mitään, sainhan asiani kerrottua. Kinaamaan en ola.
Ja sinulle joka epäili, etten käy edes ulkona lapsen kanssa, en voi kuin hymyillä. Lue aloitukseni uudestaan. Ja kyllä; olemme käyneet myös perhekerhoissa (srk) sekä muskarissa. Lapsiperhetuttuja on paljon, mikä myöskin selviää avauksestani.
Miten opettaa kiltti ja rauhallinen lapsi pärjäämään ja olemaan pelkäämättä sellaisia lapsia, jotka tönivät ja tuuppivat sekä riipivät lelut kädestä? Älä vaan sano että lyömällä takaisin. Se tie on lyhyt ja ankea, enkä aio lastani väkivaltaiseksi kasvattaa.
Keskustelin kerhon ohjaajan kanssa ja hänen mielestään kerho on sopiva paikka ns. reipastua, koska jossain vaiheessa alkaa myös se päiväkotiura ja viimeistään esikoulussa. Tämä on pehmeä lasku ja mukava tapa opetella ryhmässä toimimista ilman äitiä myös ohjaajan mielestä.
ap
Pitää lähteä aamutoimiin. Tänään on muskari ja sieltä menemme tuttavillemme leikkimaan. Niin kova pakkanen, ettei ulos viitsi aamupäivällä mennä. Iltapäivällä mummin luokse. Ihan vaan tiedoksi, ettei monet luule minun vetäneeni hernettä nenään jos en vastaa kysymyksiin =)
Minusta tuo alle 3v lapsi ei tarvitse virikkeitä on vain tyjä matra jota hoetaan (kyllä olen lukenut vaikka mitä kotihoitoa puoltavia tutkimuksia, mutta silti). Itsekin hoidan lapseni kotona, kunnes nuorimmainen on 3v. Mutta kyllä vanhemmasta lapsesta huoasi jo 2v lähtien kuinka paljo lapsi iloitsi aina liikuntakerhossa käymisestä ja muidenkin ihmisten tapaamisesta.
Nyt vanhempi 3v6kk lapsi käy kerhoa kahdesti viikossa ja anon vuoden kuluttua kerhopaikkaa myös silloin 2v6kk ikäisellekin lapselle. Kerhopaikan saaminen tuon ikäiselle on epävarmaa ja muistaakseni Lahdessa alle 3v saavat käydä kerhossa vain 1x viikko, jos paikan saa.
" Olisipa joka päivä kerhopäivä!" . Edes aikuinen ei _puhu_ noin.
sitä, että on viisaampi kuin ennen!
Hyvä ap, että myönnät ajatelleesi väärin. En ole sitä mieltä, että lasta pitäisi täysipäiväisesti päiväkodissa pitää, mutta ikäisensä seura tekee aina lapselle hyvää, etenkin kun se tapahtuu ilman oman äidin valvovaa silmää, silloin lapsi käyttäytyy eri tavalla! Keskittyy paremmin siihen mitä joku toinen sanoo, kun ei tarvitse äidilleen " näyttää" mitään!
Ja muille vastaajille: miksei ap:n kaksivuotias sanoisi noin? Meidän tyttömme alkoi puhumaan 10,5 kk ikäisenä ja täyttä pölötystä tuli 1,5v iässä.
Vajaa kolmevuotiaana päiväkodissa oli liikutuksesta itkeä tirauttanut kun toiset lauloivat onnittelulaulun nimipäivän kunniaksi.
Lapset ovat erilaisia ja jotkut kehittyvät nopeammin ja oppivat empatiakyvyn.
Meillä luetaan paljon ja katsotaan lastenohjelmat yhdessä ja keskustellaan siitä miksi joku tekee mitä tekee ja mitä tuntee ja miksi.
Anteeksi, kun kiillotan omaa sädettäni, mutta pidän sellaista lasta vähän tyhmänä, joka ei mitään empatiaa ja muuta AITOA tunnetta alle 3 vuotiaana näytä...