Mikä on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua?
Tavalliselle ihmiselle, ei mitään ultraraakuksia, sotajuttuja tms.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käy niin kuin Schumacherille. Tunnistat ympärillä olevat ihmiset,ja ehkä ymmärrät asiat ja puheen, mutta et pysty puhumaan, liikkumaan..
Ei se taida tajuta yhtään mitään,mistään.
Milloin oot käynyt kylässä?
Vierailija kirjoitti:
Mizusaru_Catnap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoosi leima, dg terveydenhuollosta ilman, että on siitä sairaudesta oikeasti kyse. Silloin ei tietenkään mikään lääke edes ole toimiva. Loppuelämän ajan se leima vaikuttaisi todennäköisesti sotealojen kanssa tekemisiin joutuessa (ja ehkä muidenkin tahojen?) eli ei välttämättä tulisi enää oikein kuulluksi missään tai juuri missään. (Toki onhan olemassa sanonta: hullukaan ei tieltä eksy )
Jep. Jos joku 'erehtyy' dissosioimaan eli käyttämään mielikuvitusta trauman yli selviämiseksi niin se helposti leimataan psykoosiksi. Psykoottinen ihminen EI KOSKAAN tajua omaa tilaansa eli hänet passitetaan pakkohoitoon toisten puolesta, dissosioiva kylläkin joten kuten tajuaa.
Takaumat, flashback:stä kyllä tajuaa niiden olevan traumoista johtuvaa. Onko ne sitten aina dissosiaatiota vai
Ne ovat dissosioivia oireita käsittääkseni. Psykoosit ovat pikemminkin päinvastoin jotain uutta kuin takaumaa. Oikeat skitsofreenikot ovat hyvin harvinaisia sillä edes itselläni ei riitä älykkyysosamäärä sellaiseen luovuuteen mitä skitsofreenikot tuottavat.
Sellanen onnettomuus jossa jäis vihannekseks. Eli käytännössä makais sängyssä ja laitteet ylläpitäis elintoimintoja.
Eläminen täysin yksin ilman kenenkään läheisen rakkautta. Ainoa asia, mitä en kertakaikkiaan kestäisi.
Vierailija kirjoitti:
Jos käy niin kuin Schumacherille. Tunnistat ympärillä olevat ihmiset,ja ehkä ymmärrät asiat ja puheen, mutta et pysty puhumaan, liikkumaan..
Schumacherin sisäisestä maailmasta on mahdoton sanoa yhtään mitään, ei se välttämättä hänestä itsestään mitenkään kamalaa ole. Joidenkin aivojen osien vahingoittuminen saattaa hyvin mukavasti dissosioida ihmisen tästä todellisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Sellanen onnettomuus jossa jäis vihannekseks. Eli käytännössä makais sängyssä ja laitteet ylläpitäis elintoimintoja.
Tuskin sinä vihanneksena ymmärtäisit kärsiä tilastasi mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellanen onnettomuus jossa jäis vihannekseks. Eli käytännössä makais sängyssä ja laitteet ylläpitäis elintoimintoja.
Tuskin sinä vihanneksena ymmärtäisit kärsiä tilastasi mitenkään.
On se silti pahin kohtalo minkä nyt perusterveenä voisin itselleni kuvitella. Kuolema ei ole pahin koska se on edessä jokatapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakava sairastuminen esim. pahanlaatuinen syöpä.
Syöpä on aina pahanlaatuinen. Siitäkin voi parantua.
Oman lapsen / läheisen sairastuminen ja/tai menettäminen on paha. Raha- ja toimeentuloasiat jäävät siinä toissijaiseksi.
Kyllä näin on. Pelko ja huolet syövät sisältä, kun oma lapsi sairastuu. Jos menettäisi tämän, mitä mieltä on sitten itsekään enää elää.
Vierailija kirjoitti:
Jos käy niin kuin Schumacherille. Tunnistat ympärillä olevat ihmiset,ja ehkä ymmärrät asiat ja puheen, mutta et pysty puhumaan, liikkumaan..
on ollut aikaa miettiä kuinka v i t u s t i on tienannut...on millä mällätä
Se kun menet ruokakauppaan ja kakarat kiljuvat, parkuvat ja juoksevat ympäriinsä ja vanhemmat eivät välitä tai puutu asiaan.
Se kun menet ravintolaan syömään ja joku möykkäävä ja suttaava lapsiperhe pilaa ruokailusi.
Se kun luet jatkuvasti vauvapalstalta, miten emakot valittaa miten raskasta heillä on ja että miten itsekkäitä lapsettomat heidän mielestä on.
Se että ihmiset itse liikakansoittavat ja tuhoavat maapallon.
Pahinta olisi että minut ra pe tettaisiin ja siitä syntyisi lapsi, josta on tosi paljon huolta ja suku olisi ihan kauhean epäarvoinen tätä lasta kohtaan kun hänellä on normaalilla tavalla tulleita sisaruksia. Ja jos tähän päälle tulisi esimerkiksi oman terveyden menettäminen ja epätoivo, että tästä ei elämä paremmaksi muuttuisi. Olisi vain ja ainoastaan lokaa niskaan koko elämä.
Se on mielestäni pahinta kun luullakseni en ole ansainnut tällaista, miksi näin tapahtuu?
Kodittomuus, jonkun sukulaisen/lapsen kuolema
Köyhyys, ja kuolleena syntynyt vauva. ainakin nää
Pahinta olisi jos kaksi turkulaista muijaa muuttais mun kämppään ja alkais arvostelee mun sisustusta ja elämäntyyliä.
Se ettei ole tarkoitusta/merkitystä ,omaa paikkaa elämässä.
Vaikka kuolis yhtäkkiä niin kukaan ei kaipais etes,ollenkaan.
Ehkä ku ruumis mätänis niin joku soittas huoltofirmalle asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Oman lapsen kuolema.
Tämä sanotaan aina, mutta mielestäni olisi pahempaa joutua (joko itse tai lapsi) kidnapatuksi ja k/dutetuksi vuosien ajan jossain kellarissa. Valitettavasti on olemassa kuolemaa paljon kamalampia asioita ja niistä on kiittäminen ihmisten pahuutta.
Ei se taida tajuta yhtään mitään,mistään.