Lue keskustelun säännöt.
Minnesota-hoidosta kokemuksia - parisuhde mahdoton ajatus nyt, mutta onko mitään toivoa uudesta alusta sen jälkeen?
31.12.2024 |
Puolison juominen on mennyt siihen pisteeseen, että olen nostanut käteni pystyyn ja sanonut, etten katso enää päivääkään kännisen hullua menoa. On lupautunut järisyttävän työmäärän jälkeen Minnesota-hoitoon ja olen sanonut, että voidaan jatkaa keskustelua sen jälkeen, kun omin silmin näen, ettei sanomiset jää lupailun tasolle ja on hoidossa.
Onko toivoakaan, että jos hän sinne nyt menee, että parisuhde saadaan vielä tästä aikaiseksi? Olen ollut tukena ja ohjaamassa häntä hoitoa kohti, mutta viimeisin ryyppyputki, monenmoiset kännisekoilut ja loputtomat, aiemmat lupaukset, että "ensi viikolla", sai päätepisteen. Kamelin selkä meni poikki, vaikka selvänä onkin mitä ihanin mies.
Onko mitään kokemusta näistä 12 askeleen hoidoista, mitä olette oikeassa elämässä nähneet. Muuttuiko alkoholistin elämä niiden johdosta, entä perheenjäsenten?
Kommentit (48)
En pelaa Minnesotas vielä mut hyväs nousus divaris, eihän sit ikin tiedä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni kävi tuon hoidon ja olemme sen jälkeen olleet yhdessä. Ennen sitä erosimme, "heitin" mieheni ulos asunnostani ja sanoin, että tämä oli tässä. Pian sen jälkeen mieheni hakeutui Minnesota-hoitoon ja raitistui. Sen jälkeen pystyi rakentamaan oikeasti hyvän ja toimivan parisuhteen. Jos mieheni ei pysyisi raittiina, niin meidän parisuhde menisi siinä samassa. Sen hoidon jälkeen raitistuneen pitää ensisijaisesti pitää huoli omasta raittiudestaan.
On siis toivoa kyllä, mutta se riippuu niin ihmisestä, että miten pystyy huolehtimaan itsestään. Kyllä huomaat sen, mikäli hän aidosti haluaa olla raitis.
Anteeksi kun sanon mutta minun kumppanini meni puoleksi vuodeksi ja löysi sieltä uuden naisen ja nyt selvistelevät yhdessä.
Jos sinun miehellä on oma halu raitistua. Hoito on tehokasta. Se voi raitistua miehesi. Ei välttämättä pelasta liittoasi.
Ikävä kyllä sinäkään et ole terve, kun olet ollut tuossa suhteessa juovan kanssa.
Sinun pitää myös hoitaa itseäsi.
Kannattaisiko nyt vaan aluksi hakeutua johonkin sellaiseen hoitoon, jossa on saatavilla ihan lääkärin hoitoa ja oikeaa Valviran hyväksymää hoitohenkilökuntaa ja joka perustuu kylmästi ihan vaan peruslääketieteeseen? Minnesota vaikuttaa lähinnä joltakin ihmeelliseltä uskonlahkolta, jossa paraneminen vaatii tähän uskoon tai jopa kristinuskoon tulemista. Minnesotassa ei myöskään ole ns. oikeaa hoitohenkilökuntaa tai lääketieteeseen perustuvaa hoitoa, vaan eristämistä ja mieleen vaikuttavaa hoitoa, joka muistuttaa tosiaan aivopesua. Ihme, että tuollainen Minnesota saa ylipäätään toimia. Alkoholisti keksii aina syyn ryyppäämiselleen, mutta on julmaa laittaa joku muu siitä vastuuseen aivan kuin alkoholistille itsellään ei olisi mitään vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hommahan on niin, että riippuvuussairaudesta paraneminen on mahdollista vain, jos ihminen tunnistaa oman sairaudentilansa, ja hyväksyy sen tosiasiana, ja motivaatio paranemiseen tulee hänestä itsestään.
Jos ihminen itse kokee, että hän on siellä hoidossa jonkun muun kuin itsensä vuoksi, ennuste on huono.
Eli jos olet saanut houkuteltua kumppanisi minnesotahoitoon, et voi tehdä yhtään mitään enempää hänen hyväkseen. On pieni mahdollisuus, että hän löytää hoidon aikana ihan puhtaasti henkilökohtaisen syyn parantua riippuvuudestaan. Mutta siinä sinä et voi häntä auttaa.
Ihan alkuun sellainen fakta ettei riippuvuus sairaudesta voi parantua koskaan. Sairautta vain opetellaan hoitamaan oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa nyt vaan erota kunnolla ja lopettaa suhde lopullisesti. Hoitoa ja muutosta pitää haluta itse, ei siksi, että joku tavallaan kiristää sillä.
Kyseessä on lyhyempi, aikuisiällä solmittu suhde. Ongelman tultua esille ja sen vakavuuden ymmärrettyäni, olen puhunut asiasta ja sanonut, että hoitoa on saatava. Alkuun koko aiheesta tuli aivan käsittämätön riita, lopulta ollaan päästy siihen pisteeseen, että haluaa itse saada itsellensä hoitoa ja päästä raittiiksi. Edelleen kuitenkin yrittää vitkuttaa lähtöä ja joi kuin loppukiriä siihen saakka. Tästä seurasi sitten vyyhti ongelmia, miksi nostin käteni pystyyn ja sanoin, että en hetkeäkään katso tätä menoa ja seuraava keskustelu on mahdollista käydä, kun on hoidossa. Tunnettu on vuodenpäivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko nyt vaan aluksi hakeutua johonkin sellaiseen hoitoon, jossa on saatavilla ihan lääkärin hoitoa ja oikeaa Valviran hyväksymää hoitohenkilökuntaa ja joka perustuu kylmästi ihan vaan peruslääketieteeseen? Minnesota vaikuttaa lähinnä joltakin ihmeelliseltä uskonlahkolta, jossa paraneminen vaatii tähän uskoon tai jopa kristinuskoon tulemista. Minnesotassa ei myöskään ole ns. oikeaa hoitohenkilökuntaa tai lääketieteeseen perustuvaa hoitoa, vaan eristämistä ja mieleen vaikuttavaa hoitoa, joka muistuttaa tosiaan aivopesua. Ihme, että tuollainen Minnesota saa ylipäätään toimia. Alkoholisti keksii aina syyn ryyppäämiselleen, mutta on julmaa laittaa joku muu siitä vastuuseen aivan kuin alkoholistille itsellään ei olisi mitään vastuuta.
Minnesota-hoito on kyllä oikeasti tehokas. Isäni haki terveydenhuollosta apua vuosikymmeniä, oli katkolla katkon jälkeen ja söi antabusta yms. Mutta vasta Minnesota-hoito sai hänet selväksi. Siihen voi saada kelalta maksusitoumuksenkin, eli eiköhän se ihan terveydenhuolloksi luokitella.
Se ei riitä että sinä haluat puolisosi raitistuvan. Juopon on haluttava sitä itse. Jätä juoppo, se voi avata hänen silmiään sairautensa tilasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten kerroin, hän itse on vihdoin viimeisen kuukauden aikana halunnut aloittaa hoidon, päästä täysin raittiiksi, mutta siitä huolimatta vitkutti lähtöä ja joi, kun viimeistä päivää. Tästä tuli läjä ongelmia, jolloin jouduin toteamaan, että minun kanssa tämä peli ei tule jatkumaan näin ja voimme tarvittaessa palata asiaan, jos on aivan oikeasti hoitoon hakeutunut ja halukas raitistumaan. Kertonut, että jos minun kanssa haluaa elämäänsä elää, en tule katsomaan häntä päivääkään enää humalaisena, koska siihen liittyy aimo annos sitä sekoilua. Rajua sinällään juuri tällä hetkellä, mutta muuten epäilen, että meno olisi voinut jatkua entiseen malliin ja odoteltaisiin päivästä päivään sitä, että "huomenna".
Lopulta se prosentti, joka pysyy raittiina ohjelmien jälkeen on aika pieni. Mutta paremmat tulokset on yksityisellä Mylly- ja Minnesotahoidossa kuin julkisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuten kerroin, hän itse on vihdoin viimeisen kuukauden aikana halunnut aloittaa hoidon, päästä täysin raittiiksi, mutta siitä huolimatta vitkutti lähtöä ja joi, kun viimeistä päivää. Tästä tuli läjä ongelmia, jolloin jouduin toteamaan, että minun kanssa tämä peli ei tule jatkumaan näin ja voimme tarvittaessa palata asiaan, jos on aivan oikeasti hoitoon hakeutunut ja halukas raitistumaan. Kertonut, että jos minun kanssa haluaa elämäänsä elää, en tule katsomaan häntä päivääkään enää humalaisena, koska siihen liittyy aimo annos sitä sekoilua. Rajua sinällään juuri tällä hetkellä, mutta muuten epäilen, että meno olisi voinut jatkua entiseen malliin ja odoteltaisiin päivästä päivään sitä, että "huomenna".
Viimeisen kuukauden aikana halunnut itse? Juuri nyt kun viimeinen pisara on nähty? Voimia sisko, tää on tätä klassista paskapuhetta.
Tunnen erään juopon joka raitistui. Homma oli sinällään erikoinen että kaikki luuli hänen kuolleen alkoholismiin. Sit tää tyyppi olikin yks päivä kaupungilla siisteissä vaatteissa ja nuortunut 10 vuotta. Itse en kehdannut udella mutta kuulin että hän oli valinnut raittiuden yksin. Hän ei tarvinnut ketään kertomaan miksi juominen tulisi lopettaa. Hän oli ymmärtänyt sen itse. Nyt neljän vuoden jälkeen en voi uskoa tyypppiä samaksi joka ennen nukkui yönsä bussipysäkillä.
Tiedän ihmisiä, jotka työpaikan hoitoonohjauksen myötä ovat kuitenkin motivoituneet siellä hoidossa raitistumiseen. Se on hoitavan tason tehtävä.
Sorry vaan, mutta kun aivot ovat kasvaneet alkoholiin, ei siitä enää pääse irti kuin kuolemalla. Lakkoja voi kyllä olla, mutta kyllä mieli silti salaa kaikilta himoaa alkoholia ja humalatilaa. Kun alkoholi ei enää kutittele alkoholistin aivojen reseptoreita, hän menettää elämänilon eivätkä aivot edes toimi kunnolla ilman humalaa. Ukostasi tulee mykkä ketjupolttaja, jota "v...tuttaa" koko ajan.
Ihan sama kuin eräät ovat koukussa sokeriin ja sokerihumalaan ja syövät terveytensä.
Sama juttu myös huumeiden kanssa. Paluuta ei ole kuin puheina vain.
Ihan niin kuin helpointa olla tervepainoinen on olla koskaan lihottamatta itseään ylipainoiseksi.
Hyvä, että laitoit rajan itsellesi.
Ei kannata notkistella.
Alkoholisti itse valitsee sitten sen oman tiensä.
Olet auttanut paljon ja tarpeeksi.
Ihan selkeät sävelet tuossa on.
Ala elää omaa elämääsi.
Ei kannata roikkua. Katsot vuoden kuluttua tilanteen: missä sinä menet ja missä hän menee.
Nyt vaan irti.
Pidä se lupauksesi, että et enää roiku ja katso kännäämistä.
Pidä se itsesi takia ensisijaisesti, ja pidä se lupaus sen toisenkin takia.
Kai se joskus muuttuu. Itse en oikein tajua minnesotahoitoa kun siinä syyllistetään omaisia mahdollistamisesta (vaikkei mahdollistaisi) ja painostetaan alkoholistia hoitoon, vaikkei tämä haluaisi parantua. Mutta joillekin tuo sopii, hyvä niin. Toivotaan parasta.