Kuka voi väittää ettei ulkonäkö olisi kriteerinä kumppanille lähtökohtaisesti tärkein?
Jos vastapuoli ei ole riittävän hyvännäköinen omaan silmääsi, niin et anna hänelle edes mahdollisuutta, vaikka muutoin vaikuttaisi mukavalta tyypiltä. Jos taas ulkonäkö miellyttää sinua kovasti, niin annat mahdollisuuden, vaikka et luonteesta vielä täysin varma olisikaan.
Näinhän se menee. Joka muuta väittää niin paskaa puhuu. Tähän arvatenkin joku kohta jeesustelee jotain kliseistä, että jos on huono luonne, niin ei se ulkonäkökään pelasta. Joo ei niin, mutta siitähän tässä ei kyse olekaan. Tässä on kyse siitä, mitä yllä jo mainitaan, että jos ei ulkonäkökriteerit täyty, niin ei saa hyvällä luonteella edes mahdollisuutta. Ulkonäkö siis ratkaisee, että eteneekö asia, eli on se ykkösjuttu ja piste.
Kommentit (96)
No mä olin nuorena ihastunut "ei niin hyvännäköiseen" mieheen. Hän oli tosi älykäs ja kirjoitti tekstiä esim pitkästi, erosi täysin muista miehistä joille sinä aikana kirjoittelin. XD
Minä taas olen sitä mieltä, että paras kombo on hyvä luonne ja hyvä ulkonäkö.
Kyllä, mutta se ei riitä mielenkiinnon heräämiseen.
Se on melkein väkisinkin ykkösasia ihan siitä syystä, että sen pystyy ja joutuu arvioimaan sekunnin osissa. Sitä ei pysty edes halutessaan kytkemään pois päältä.
Muut asiat selviävät sitten ajan kanssa, jos tuon ensimmäisen riman yli on onnistuttu kaatumaan.
Voi lässyn mussun tätä paskaincelien ulinaa taas. Me tutustuttiin kumppanin kanssa äänipuheluiden kautta ja fiilikset tuli molemmilla jo ennen kuin oltiin tavattu tai nähty kuvaa. 2 vuotta tulee keväällä täyteen.
Tämä on vähän outoa kipuilu että onko samaa tasoa.. ei kipuillut sitä että miellyttääkö omaa silmää vai ei 🤔 .. mä en ikinä tajua tätä että jos haluaa jonkun eikä jäädä yksin niin pakko se omaa tasoa oleva miellyttää.. aivan kuin ei sillä omalla maulla olis väliä..
Vierailija kirjoitti:
Minä voin väittää. Mieheni ei ollut ulkoisesti sitä mistä ehkä haaveilin, mutta luonne kyllä... Kyllä minä aluksi ehkä kipuilin sitä, että onkohan hän nyt ihan samaa tasoa ulkoisesti kanssani.
Ei tasoja kuulemma ole olemassa.
T: Näin väittää palstamammat
Vierailija kirjoitti:
Se on melkein väkisinkin ykkösasia ihan siitä syystä, että sen pystyy ja joutuu arvioimaan sekunnin osissa. Sitä ei pysty edes halutessaan kytkemään pois päältä.
Muut asiat selviävät sitten ajan kanssa, jos tuon ensimmäisen riman yli on onnistuttu kaatumaan.
Kyllä, ulkonäkö ratkaisee niinhän se on.
Onhan se kiva kun mies on komea.... </3
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen sitä mieltä, että paras kombo on hyvä luonne ja hyvä ulkonäkö.
No shit, sherlock!
Itselläni on ruma naama, kaunis luonne ja hyvä perse.
Vierailija kirjoitti:
Voi lässyn mussun tätä paskaincelien ulinaa taas. Me tutustuttiin kumppanin kanssa äänipuheluiden kautta ja fiilikset tuli molemmilla jo ennen kuin oltiin tavattu tai nähty kuvaa. 2 vuotta tulee keväällä täyteen.
Veikkaan silti jos ei olis ulkonäkö natsannu niin se olis kyllä saanut vähintäänkin pohtimaan että onko tää sittenkään mun juttu
Joskus muinaisia aikoina kumppani saattoi löytyä kirjeenvaihtoon kautta. Siinä tutustui usein jo toisen elämänarvoihin ennenkuin edes näki koko ihmistä. Oma puoliso löytyi näin. Ulkonäkö oli siinä vaiheessa kun tavattiin jo ihan sivuseikka, kun olimme jo rakastuneet toistemme luonteeseen ja arvoihin.
Vierailija kirjoitti:
Se on melkein väkisinkin ykkösasia ihan siitä syystä, että sen pystyy ja joutuu arvioimaan sekunnin osissa. Sitä ei pysty edes halutessaan kytkemään pois päältä.
Muut asiat selviävät sitten ajan kanssa, jos tuon ensimmäisen riman yli on onnistuttu kaatumaan.
Tämäpä juuri. Luonne, varsinkin luonnehäiriöisten välttäminen, tai vaikka elämäntyyli vaikuttaisi tietenkin enemmän jos sen voisi havaita yhtä helposti ja nopeasti kuin ulkonäön.
Mä oon kaunis nainen ja oon jotenkin aina ihastunut miehistä, jotka ei oo kovin komeita. Siis eivät kasvoiltaan koneita, tai ovat vähän vatsakkaita tms. Oma mieheni on aika lyhyt, on vatsaa ja kaljuuntuu. Mutta hyvä luonne ja mukava mies.
Sunnuntain aamusella olis tärkeintä, että olis peppu ja pimppa, johon laukasta mällit pois haitolta
ennen kuselle ja kakille menoa!
Kyllä tuo on totta.
En pystyisi kiinnostumaan muista kuin hoikista naisista.
Jos nainen ei ole hoikka niin en ala selvittämään hänen luonnetta.
H o i k k a
O
I
K
K
A
Vierailija kirjoitti:
Mä oon kaunis nainen ja oon jotenkin aina ihastunut miehistä, jotka ei oo kovin komeita. Siis eivät kasvoiltaan koneita, tai ovat vähän vatsakkaita tms. Oma mieheni on aika lyhyt, on vatsaa ja kaljuuntuu. Mutta hyvä luonne ja mukava mies.
Mutta vatsakkaat miehet ovat hotteja varsinkin jos leveät hartiat. Mullakin on just tuollainen mies. Lisäksi parta. On myös omaa ikäluokkaa että en puhu mistään vatsakkaista yli 50 vuotiaista.
Minä voin väittää. Mieheni ei ollut ulkoisesti sitä mistä ehkä haaveilin, mutta luonne kyllä... Kyllä minä aluksi ehkä kipuilin sitä, että onkohan hän nyt ihan samaa tasoa ulkoisesti kanssani.