Kaverivanhemmuuden tuhoisat seuraukset: yhä useampi "hyvän perheen lapsi" joudutaan ottamaan huostaan - eivät pääse irti puhelimistaan
https://www.is.fi/perhe/art-2000010862865.html
"Siinä missä aiemmin lastenkoteihin tultiin lähinnä päihde- tai mielenterveysongelmista kärsivistä perheistä, nyt sijoitukseen päätyy lapsia, joiden kotioloissa ei ole varsinaisesti mitään vikaa. Lapset päätyvät laitokseen siksi, etteivät vanhemmat enää yksinkertaisesti pärjää heidän kanssaan.
Pitkän uran lastensuojelun erityisyksiköissä tehnyt Outi Vainio syyttää ilmiöstä kaverivanhemmuutta.
- Hyväosaisissa perheissä on aivan liikaa kaverivanhemmuutta. Vanhempien auktoriteetti on kadonnut, Vaino summaa."
"Tyypillinen riitatilanne alkaa, kun työntekijä joutuu puuttumaan aivan tavallisiin arjen asioihin, kuten lapsen nukkumiseen tai ruokailuun -siis niihin rutiineihin, joiden pitäisi olla tuttuja jo kotioloista.
- Jotkut lapset ovat tottuneet elämään niin vapaasti, etteivät he kestä sitä, kun aikuinen pyrkii määrittämään heidän tekemisiään, Vainio sanoo."
"20 vuotta lastensuojelun erityisyksikössä työskennellyt Minna Kurlin on havainnut saman ilmiön."
"- Puhelin on hyvä esimerkki. Sen käyttöä on rajattava ihan jo siksi, että lapsen vuorokausirytmi saadaan kuntoon, mutta lapset eivät siedä sitä.
- He kokevat sen perusoikeudekseen, että heillä kuuluu olla hyvä puhelin ja lupa käyttää sitä mihin tahansa, milloin tahansa ja miten paljon tahansa, Kurlin kertoo."
Kommentit (115)
Miehen sisaren lapsi sai aina kaupasta uuden lelun jos käyttäytyi kunnolla vierailuilla. Olivat kerran meillä lapsemme synttäreillä ja äiti hoki, että muista lelu, saat valita lelun jos olet kunnolla, mennään suoraan Prismaan. Pojan jäljiltä löytyi onneksi vain patterin taakse piilotettu kakunpala sillä kertaa mutta palkinto tuli. Tämä äiti vielä tykkäsi haukkua minun kasvatustapojani. Nyt poika 24-v. ilman ammattia, huhutaan että on sekaantunut huumekauppoihin. Sai juuri häädön, taas vaihteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kasvatustapa tulee aina tietyin väliajoin. Aikoinaan oli se "vapaa kasvatus" muotia, ja sitten huomattiin sen ongelmat, ja rajojakin alettiin laittaa. Tämä on sitten uusin versio.
Näiden hyvin toimeentulevien lapset eivät todennäköisesti niin paljon tee rikoksia ja varastele, kun kotoakin saa kaiken pyytämänsä.
Suurin osa suomalaisista kuitenkin kasvattaa lapsensa ihan kunnolla, nämä epäonnistuneet tietysti saavat eniten tilaa ja mediassa huomiota. Aika paikkakuntakohtainenkin tuntuu olevan.
Maaseudulla on ihan normaalejakin lapsia suurin osa.
Minä jouduin hoitamaan omat asiani itse, koska köyhistä nepsyvanhemmista ei ollut siihen. Isä oli ihan järkevä, mutta ujo ja usein uppoutunut omiin töihinsä. Äitikin toki hoiti, muttei juuri ymmärtänyt tarpeitani. Minulla oli hänen omat mieltymyksensä tai ei sitten mitään. Piti olla aikuisen vertainen, tai ei oikein mitään.
En päässyt esim. esikouluun, kun se olisi kiinnostanut. En sittemmin osannut toimia muiden kanssa. Olin myös jatkuvasti kuullut, että olen ujo, ja uskoin siihen.
Vanhemmatkaan eivät saaneet tukea. On kuvaavaa, etten päässyt päivähoitoon, vaan lastenpsykiatrille.
Lapseni kanssa vanhempani alkoivat olla kypsiä ja aikuismaisia. He korvasivat tälle tekemiään laiminlyöntejä, ja hyvä niin.
Se o kyl huomattu. Sitä puhelinta yms ei jätetä rauhaan edes ruokapöydässä !!!!!! Pitää pelata yms jotakin sotapelit, josta kuuluu ihan järkyttävä ääni !!!!! Eiks kukaan tiedä, et SEN ÄÄNEN SAA MYÖS POIS PÄÄLTÄ ????? Ja et ohjelmiin saa TEKSTIN. Mul o AINA äänettömällä puhelin ja tabletti, vaik muut metelöivätki ympäril välittämättä vähääkään muista, saati edes kysyä, saaks laittaa tän ja tän päälle ja kovalle, et ite kuulee sen ja sen roskan. Ja jos haluu kuunnella kovaa, voi laittaa myös KUULOKKEET korvilleen. Ja se melu EI SAA KUULUA niiden läpi. Ikinä. Edes vanhempi ihminen, jo 81-v ei osaa käyttää kuulokkeita, ja se meteli häiritsee mua !!!!!!!! Ei sen ohjelman tarvitse kuulua ulos asti..........ja TV: Kin pauhaa kovalla ja samoiten radio. Ja KUULOKOJEET o keksitty ! Mul o kummaski korvas sellaiset, ja äänet kuuluu paremmin, kuin koskaan. Liiankin hyvin. Eivät ne oo mikään häpeä, jos sellaiset o. Päin vastoin ! Samaten eräs äsken 19-v täyttänyt siskon poikani omistaa kans kuulokojeet, muttei käytä niitä ollenkaan. Sit pitää huudattaa mökillä yms kovalla kaikkea roskaa !!!! Kysymättä edes, saako niin tehdä, ku tilas o muitakin. Ja sit ostetaan joku vahvistin.........eikä sitä osteta joululahjojakaan, vaik itesaa paljon ja täysinturhia kapistuksia ! Ei edes saippua kelvannut ! Että se loukkasi !!!!!!!!!! Pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provoilijat heränneet varhain... Mutta mistäpä niitä uniikkeja lumihiutaleita muualta tulisi, kuin "tavallisista perheistä". On tämä omituinen kansakunta - osa ei halua saada lapsia ollenkaan, osa haluaa mutta ei halua olla oikeasti vanhempi.
Haista sinä paska.
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa :D Yksi kädetön vanhempi pahoitti herkän mielensä!
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuollainen lapsi 12v. Silmille tulee jos puhelinajan yrittää lopettaa, rääkyy ja haukkuu hirveillä sanoilla.
Ruokapöytään tuo puhelimen vaikka yritän kieltää, läksyjä ei lue vaan tuijottaa sitä, ulos tai kavereille ei lähde ikinä.. lista on loputon kuinka pilalla elämä on.
Ota puhelin kokonaan pois ja kestä rääkyminen ja haukut. Lapsellasi on addiktio, joka vaivaa valtavan montaa ihmistä. Älä mahdollista sitä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä yhdellä lapsista oli vaikeuksia mennä kouluun. Vietiin usein hänet sinne väkisellä, mutta pian opettaja lähetti hänet kotiin kun oli pää kipeä tai maha kipeä.
Minä opetin sitten lasta kotona ja käytin lääkärissä ja vein kouluun ja odotin että milloin tulee viestiä että lapsi on lähetetty kotiin.
Koulu teki useita lastensuojeluilmiituksia. Minä tiennyt mitä teen väärin lapsen kanssa, eikä tiennyt lastensuojelukaan.
Sitten lapsi meni toimintakyvyttömäksi. Makasi vaan velttona lattialla eikä puhunut enää mitään. Ja taas mentiin lääkäriin. Tuli viikon sairaalajakso. Sinä aikana selvisi että lapsi on autisti. Kuormittui valtavasti koulussa käymisestä, ja sai autistisen burnoutin kun kuormitus kasvoi liian suureksi.
Lapsi ei mennyt enää sen jälkeen kouluun. Opetin häntä kotona sen aikaa kun jonotettiin paikkaa sairaalakoulusta. Sairaalakoulu helpotti elämää paljon.
Uskon,
Lievästi nepsy poikani oli minulle hankala pienenä, isä tuli hänen kanssaan paremmin juttuun. Sittemmin hänestä tuli oikea äidin poika, ja minä otin hänestä kopin. Olemme edelleen läheisiä ja hyvissä väleissä.
Onkohan vanhempia tutkittu. Minkälaiset pariskunnat kasvattaa lapsistaan tällaisa rajattomia.
Vierailija kirjoitti:
Näin lentokoneessa yhden tällaisen perheen, lento Espanjaan. N. 5v lapsi juoksi käytävällä ees taas koko lennon ajan. Kun laskeutumisen turvavyövalo syttyi, alkoi ongelmat. Lapsi ei HALUNNUT istua ja vanhemmat eivät tehneet muuta kuin maanittelivat että istuisit nyt. Eivät siis fyysisesti koskeneet lapseen lainkaan. Lapsi juoksee ees taas. Ensin talutti lentoemäntä lapsen penkkiin ja neuvoi laittamaan turvavyöt - ei vanhemmat voineet tai saaneet. Alkoi huuto ja juoksu. Kaksi lentoemäntää, aika tylysti jo neuvoivat että sitä lasta pitää pitää kiinni sen aikaa että saat sen turvavyön. Ei onnistunut äidiltä. Isä esitti tässä kohtaa nukkuvansa.
Ja taas juoksua ja huutoa. Loppui sitten siihen, kun perämies tulee kahden lentoemännän kanssa kertomaan että jos lapsi ei ole minuutin sisällä turvavöissä, perhe ei lennä Finnairilla takaisin Espanjasta. Äiti jotenkin epätoivoisesti yritti pitää lasta siinä penkissä KOSKEMATTA lapseen, vähä
Miten me ollaan näin hukassa? Miten elämästä on tullut tällaista sirkusta?
Lastensuojelu ei hyväksy kurinpitoa. Jos kasvatat lapsiasi kurilla niin se on aika varma lasun paikka.
Myös yhteiskunta kokonaisuutena suhtautuu hyvin kielteisesti kurinpitoon. Kurinpidon katsotaan rikkovan lasten oikeuksia, aiheuttavan lapsille traumoja ja muutenkin sen koetaan olevan asiatonta kohtelua. Usein kurinpito myös leimataan väkivallaksi.
Tuskin kenellekään tulee yllätyksenä, että tällaisessa ilmapiirissä lasten vanhemmat (kuten myös opettajat ja tarhatädit) ovat - tadaa - lakanneet pitämästä lapsille kuria.
Vinkki kaikille vanhemmille: voitte asettaa liittymään datarajan, jonka jälkeen nettiä ei siinä kuussa selata. Tai sen datan voi sulkea myös saman tien sieltä netistä liittymäasetuksista.
Kodin wifin vakiosalasanan voi vaihtaa, ohjeet löytyy googlaamalla wifipurkin käyttöohjekirja. Tarvitset luultavasti datakaapelin jolla otat yhteyden tietokoneelta wifiin. Kannattaa myös asettaa wifilaitteelle salasana, että nokkela tenava ei tee tätä uudestaan itse. Wifin voi toki hard resetoida ja salasanaksi palaa se purkin kyljessä lukeva salasana, mutta tässä kohtaa lähtee sitten wifistä sähköjohto jemmaan.
Ja wifin uutta salasanaa ei jaeta lapsille, voit jakaa wifipisteen omasta puhelimestasi siksi aikaa kun esim. koulutehtäviin tarvitsee nettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on totta ja itse tiedän perheen missä näin käynyt.
Työkaverin poika on melko lailla valmis huostaan, kun ei käy koulua vaan pelaa kotona eikä äiti mahda mitään. Ihmetteli minulle, että miksi se koulu hänelle valittaa, kun lapsi ei koulua käy vaan sanoisivat sille lapselle...
Mitä kaikki vain valittavat? Pelaaminen ei ole ongelma vaan on oltava muita ongelmia. Lapseen on keskityttävä ja häntä on autettava. Laittaisivatpa kaikki huoltajat lapsiin yhtä paljon voimavaroja kuin parisuhdeasioihinsa. Ei ne lapset vain asu siellä kotona, olkaa kiinnostuneita heistä.
Näin! Mielekästä tekemistä pienestä pitäen: ulkoilua, liikuntaa, lukemista, ehkä jokin harrastuskin ja ennen kaikkea sosiaalisten taitojen harjoittelua!! Miten tervehditään, kiitetään ja puhutaan vieraille ihmisille!! Nämä ovat
Ja sinusta jäykkä pakottaminen ja käskytys on oikein? Mikä siinä on se sosiaalinen taito?
Lapsia saa kyllä patistaa, mutta heitä pitää normitilanteissa neuvoa, ohjailla ja opastaa. Rakentava vaivan näkeminen näyttää olevan aikuisillekin työn ja tuskan takana.
Opettajanakin huomaa heti yläkouluikäisistä, kenellä on kaverivanhempi, ja asia varmistuu viimeistään, kun ottaa yhteyttä kotiin.
Tuollainen vanhempi harmittelee yhdessä nuorensa kanssa, kuinka epäoikeudenmukainen opettaja onkaan, kun vaatii häntä noudattamaan samoja sääntöjä kuin kaikkien pitää noudattaa.
Vierailija kirjoitti:
Näin lentokoneessa yhden tällaisen perheen, lento Espanjaan. N. 5v lapsi juoksi käytävällä ees taas koko lennon ajan. Kun laskeutumisen turvavyövalo syttyi, alkoi ongelmat. Lapsi ei HALUNNUT istua ja vanhemmat eivät tehneet muuta kuin maanittelivat että istuisit nyt. Eivät siis fyysisesti koskeneet lapseen lainkaan. Lapsi juoksee ees taas. Ensin talutti lentoemäntä lapsen penkkiin ja neuvoi laittamaan turvavyöt - ei vanhemmat voineet tai saaneet. Alkoi huuto ja juoksu. Kaksi lentoemäntää, aika tylysti jo neuvoivat että sitä lasta pitää pitää kiinni sen aikaa että saat sen turvavyön. Ei onnistunut äidiltä. Isä esitti tässä kohtaa nukkuvansa.
Ja taas juoksua ja huutoa. Loppui sitten siihen, kun perämies tulee kahden lentoemännän kanssa kertomaan että jos lapsi ei ole minuutin sisällä turvavöissä, perhe ei lennä Finnairilla takaisin Espanjasta. Äiti jotenkin epätoivoisesti yritti pitää lasta siinä penkissä KOSKEMATTA lapseen, vähä
Tuossa vaiheessa tuo perhe olisi pitänyt poistaa lentokoneesta heti alkuminuuteilla.
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelu ei hyväksy kurinpitoa. Jos kasvatat lapsiasi kurilla niin se on aika varma lasun paikka.
Myös yhteiskunta kokonaisuutena suhtautuu hyvin kielteisesti kurinpitoon. Kurinpidon katsotaan rikkovan lasten oikeuksia, aiheuttavan lapsille traumoja ja muutenkin sen koetaan olevan asiatonta kohtelua. Usein kurinpito myös leimataan väkivallaksi.
Tuskin kenellekään tulee yllätyksenä, että tällaisessa ilmapiirissä lasten vanhemmat (kuten myös opettajat ja tarhatädit) ovat - tadaa - lakanneet pitämästä lapsille kuria.
Oletko ollut missään tilanteessa näkemässä tällaista?
Omat konkreettiset kokemukseni ovat täysin päinvastaisia.
Ilmiö on tuttu muuallakin, ei vaan perheissä. Kouluissa monet opettajat ottavat "kaverilinjan", oppilailla on jo kavereita joiden kanssa häiläävät, opettaja on vanhempi ja aikuinen.
Ystäväni teki opiskeluaikanan töitä laitoshuoltajana psykiatrisella nuoriso-osastolla, sanoi että hoitajia ei juuri potilaista erottanut, yrittivät olla kaveria ja samanlaisia. Aikuiset ei oikein uskalla olla aikuisia.
Ne vanhemmathan pitäisi ottaa huostaan, ovat tehneet lapsistaan yhteiskuntaan kelpaamattomia. Järkyttävät seuraukset nyt nähtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis. Niille lapsillehan opetetaan ihan yhteiskunnan toimesta, että puhelin on perusoikeus. Siksihän sitä ei saa koulussakaan ottaa pois, jos lapsi ei halua sitä pois antaa.
Muutoin kyllä tunnistan ilmiön. Muistuttaisin silti, että suurin osa vanhemmista on edelleen ihan normaaleja vanhempia. Heistä ei vain kukaan koskaan missään puhu.
Lapset matkii vanhempia. Aikuisille on kasvanut kännykät käteen. Seuratkaa tilannetta vaikka lääkäriasemalla, jossa istutaan jonottamassa.
Siellä ei ole enää lehtiä selattavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Näin lentokoneessa yhden tällaisen perheen, lento Espanjaan. N. 5v lapsi juoksi käytävällä ees taas koko lennon ajan. Kun laskeutumisen turvavyövalo syttyi, alkoi ongelmat. Lapsi ei HALUNNUT istua ja vanhemmat eivät tehneet muuta kuin maanittelivat että istuisit nyt. Eivät siis fyysisesti koskeneet lapseen lainkaan. Lapsi juoksee ees taas. Ensin talutti lentoemäntä lapsen penkkiin ja neuvoi laittamaan turvavyöt - ei vanhemmat voineet tai saaneet. Alkoi huuto ja juoksu. Kaksi lentoemäntää, aika tylysti jo neuvoivat että sitä lasta pitää pitää kiinni sen aikaa että saat sen turvavyön. Ei onnistunut äidiltä. Isä esitti tässä kohtaa nukkuvansa.
Ja taas juoksua ja huutoa. Loppui sitten siihen, kun perämies tulee kahden lentoemännän kanssa kertomaan että jos lapsi ei ole minuutin sisällä turvavöissä, perhe ei lennä Finnairilla takaisin Espanjasta. Äiti jotenkin epätoivoisesti yritti pitää lasta siinä penkissä KOSKEMATTA lapseen, vähä
Apua. 🙈
Itse todistin abc:n leikkipaikalla, kuinka äiti ei saanut maaniteltua lastaan pois sieltä kiipeilyhäkkyrän sisältä. Ei minkäänlaista päättäväisyyttä äänessä. Lapsi kävi monesti lällättelemässä nenän edessä, mutta ei kaapannut silloin kiinni ja raahannut väkisin pois, mikä olisi ollut tuossa tilanteessa ihan suotavaa. Lässyttelevällä äänellä, joka oli lopulta melkein itkuinen epätoivosta, maanitteli lasta, kun pitäisi jatkaa matkaa, ja se ja se odottaisi, ja tulisitko nyt, mentäisiinkö nyt... Pisteet kyllä pitää antaa siitä äärettömästä kärsivällisyydestä, en tiedä, kuinka kauan sitä lopulta jatkui...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin lentokoneessa yhden tällaisen perheen, lento Espanjaan. N. 5v lapsi juoksi käytävällä ees taas koko lennon ajan. Kun laskeutumisen turvavyövalo syttyi, alkoi ongelmat. Lapsi ei HALUNNUT istua ja vanhemmat eivät tehneet muuta kuin maanittelivat että istuisit nyt. Eivät siis fyysisesti koskeneet lapseen lainkaan. Lapsi juoksee ees taas. Ensin talutti lentoemäntä lapsen penkkiin ja neuvoi laittamaan turvavyöt - ei vanhemmat voineet tai saaneet. Alkoi huuto ja juoksu. Kaksi lentoemäntää, aika tylysti jo neuvoivat että sitä lasta pitää pitää kiinni sen aikaa että saat sen turvavyön. Ei onnistunut äidiltä. Isä esitti tässä kohtaa nukkuvansa.
Ja taas juoksua ja huutoa. Loppui sitten siihen, kun perämies tulee kahden lentoemännän kanssa kertomaan että jos lapsi ei ole minuutin sisällä turvavöissä, perhe ei lennä Finnairilla takaisin Espanjasta. Äiti jotenkin epätoivoisesti yritti pitä
Apua. 🙈
Itse todistin abc:n leikkipaikalla, kuinka äiti ei saanut maaniteltua lastaan pois sieltä kiipeilyhäkkyrän sisältä. Ei minkäänlaista päättäväisyyttä äänessä. Lapsi kävi monesti lällättelemässä nenän edessä, mutta ei kaapannut silloin kiinni ja raahannut väkisin pois, mikä olisi ollut tuossa tilanteessa ihan suotavaa. Lässyttelevällä äänellä, joka oli lopulta melkein itkuinen epätoivosta, maanitteli lasta, kun pitäisi jatkaa matkaa, ja se ja se odottaisi, ja tulisitko nyt, mentäisiinkö nyt... Pisteet kyllä pitää antaa siitä äärettömästä kärsivällisyydestä, en tiedä, kuinka kauan sitä lopulta jatkui...
Lapsen fyysistä rajoittamista ei enää hyväksytä. Esimerkiksi varhaiskasvattajilta se on ihan virallisesti kiellettykin. Jos kosket lapsiin niin saat potkut. Poikkeuksena akuutissa vaaratilanteesas voi koskea, mutta silloin siitä seuraa sellainen byrokratia- ja selvittelykierre mihin harva haluaa ryhtyä.
Mietin ihan samaa. Nyt tikunnokkaan nostetaan perheet, joissa lapsille on ruokaa, suojaa, harrastuksia jne. ja heistä todella välitetään. Nimenomaan nämä lapset pitää sijoittaa, koska silloin saadaan hyviä tuloksia toimista. Sen sijaan huumeperheiden väkivaltaiset lapset, mielenterveysongelmaiset sekakäyttäjät jne. saavat jatkaa muita tuhoavaa elämäänsä, koska kaikesta päätellen pikavippikierteessä elävän lapsia remmillä kasvattavan perheen kasvatustavat ovat hyviä ja selkeitä.
Mitä enemmän ammattikasvattajat demonisoivat puhelinta, sitä selkeämpi on nähdä, miten yksinkertaista ajattelunsa on. Jos nuori ei anna puhelinta pois, pitää hänet laittaa laitokseen, mutta jos nuori kuvaa puhelimellaan toisen lapsen nöyryyttämistä ja pahoinpitelyä, on hän tuleva influensseri!