Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä on sellainen asiantuntijatyö, joka ei kuormita hengiltä?
01.12.2024 |
Pakko vaihtaa hommia, en jaksa enää järjetöntä multitaskaamista. Kaikki kaatuu niskaan koko ajan, esimiehet ovat organisaation rakenteen vuoksi täysin kädettömiä, ja työn rajaaminen jää täysin itselle. Osaan rajata työtäni kyllä, mutta en jaksa enää sitä jatkuvaa huonoa palautetta, joka rajaamisesta seuraa. Työ on sisällöltään kiinnostavaa, inspiroivaa ja haastavaa, mutta vaatii järjetöntä paineensietokykyä koko ajan.
Voin vaihtaa työantajaa, mutta sama on edessä tällä alalla joka paikassa vähän eri höystein. Miten hitossa tämä ratkaistaan? Että kun on oikealla alalla ja motivoitunut ja hyvä työssään, mutta työ kuormittaa jatkuvasti aivan liikaa. Ja samaa tuntuu olevan kaikilla muillakin tuttavilla, töitä painetaan oman terveyden kustannuksella vuodesta toiseen.
Mitähän sitä tässä sitten rupeaisi tekemään? Ihan duunarihommat eivät kiinnosta, tylsistyn helposti. Ja 8 vuoden yliopisto-opintojen jälkeen mitkään pitkät koulutukset eivät tule kysymykseen enää. Pitää maksaa asuntolainaa ja ostaa lapselle ruokaa. Mutta eihän meidän oikeasti ole tarkoitus sairastua työnteosta.
Kommentit (58)
Aloitetaan avoimuudesta.
On vaikea suositella sinulle uutta alaa, kun et kerro edes nykyistä.
Valehtelu ja pimittäminen on henkisesti raskasta. Luovu nyt ihan ensimmäiseksi niistä ja ole rehellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kouluttaudu opettajan pedagogisilla ja siirry sotepuolelle opettajaksi. Amis tai AMKis. Helpot hommat, pitkät lomat ja vähintään neljän tonnin palkka, luultavasti viiden.
Sote-opennhommat on ihan hirveitä. Nykyajan opiskelijat ovat ahdistuneita ja/tai käytös on kamalaa. väkeä vähennetää jatkuvissa muutoksissa. En suosittele.
Vierailija kirjoitti:
Että semmoista menoa sitten siellä Rambollilla. Vastaus voisi olla: siirtymällä asiantuntijatyöhön. Ap:n kuvailema tilanne on synnytetty inflatoimalla asiantuntijuutta. Asiantuntijahan ei paini päivittäisten ongelmien parissa, eikä etenkään suorita alkeellista "paskasäläjumppaa". Asiantuntija oli vielä kasarilla ja ysärin ihan alussa sikäli kallis resurssi, ettei sitä ihan heti laitettu "tuntilapujen tarkastukseen" ym. Kuinka tämä voi toteutua mikäli kuka tahansa excelinvääntäjä voi olla asiantuntija? No onko enää olemassa asiantuntijatyötä vai onko se "keisari ilman vaatteita" korulauseita? Myynnin ja markkinoinnin asiantuntija on kaiketi se uusi nimitys puhelinmyyjälle tukkurin varastolla.
Asiantuntijat tekee sitä samaa mitä tekivät ysärillä ja kasarilla. Mutta niiden töiden lisäksi on tehtävään nykyisin ympätty ne sihteerin tehtävät ja osa esimiehen töistäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttaudu opettajan pedagogisilla ja siirry sotepuolelle opettajaksi. Amis tai AMKis. Helpot hommat, pitkät lomat ja vähintään neljän tonnin palkka, luultavasti viiden.
Sote-opennhommat on ihan hirveitä. Nykyajan opiskelijat ovat ahdistuneita ja/tai käytös on kamalaa. väkeä vähennetää jatkuvissa muutoksissa. En suosittele.
Onko AMKissa myös?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää tehdä niin, että vaihtaa työpaikkaa ja suoriutuu koeajan läpi. Sitten pikkuhiljaa alkaa löysäillä enemmän ja enemmän kunnes on päässyt sille tasolle, että koko päivänä ei saa mitään aikaiseksi, mutta kukaan ei pysty todistamaan mitään.
Kadehdin niitä jotka ovat tehneet töiden välttelystä taidetta.
Järkyttäviä tuommoiset perseilijät
Niin on, mutta toisaalta jos itse saisi palkan tekemättä mitään, niin etkö muka tykkäisi?
Tuon tyyppiset työkaverit vituttavat kaikista eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TÄMÄ. Rakennusalan rivityöntekijä (suunnittelija) voi ihan hyvin järjestää työnsä sivussa vaikka pienen kaavan kuulemistilaisuuden, kun on ollut asemakaavaa tekemässäkin!
- tee kutsut ja mainosta tilaisuutta somessa (kuka teki 80-luvulla: mainostoimisto)
- etsi kutsuttavien tiedot ja lähetä kutsut (80s sihteeri / rakennusvalvonnan sihteeri)
- varaa tila (sihteeri/tapahtumasuunnittelija)
- tilaa sinne kahvit ja leivät (pitopalvelu)
- tee ohjelmarunko (tapahtumasuunnittelija)
- varmista puhujat (pomo)
- varmista että tilassa on tykit ja avt ja kaikille oikeat liittimet ja valot sammuu ja syttyy oikein esitysten ajaksi (äänimies)
- hae leivät ja kata ne nätisti (pitopalvelu)
- juokse ostamaan kertakäyttökuppeja ja lautasia kun niitä ei ollutkaan paikan päällä (pitopalvelu)
- osta kiva kukka-asetelma ruokapöytään ja puhujankorokkeelle (kukkakauppa)
- ohjaa vieraat sisään ja toivota tervetulleeksi (narikka/talonmies)
- pidä aloituspuhe ja välispiikit puhujien välillä (pomo)
- jää ylitöiksi siivoamaan tapahtuman jälkeen niitä pahvilautasia ja kippoja (siivoaja)
- kerää auditoriosta kaksi unohtunutta läppäriä ja neljä pipoa ja yhdet kengät, ja ihmettele kuka ne omistaa (talonmies/löytötavara)
- kokoa esitykset yhdeksi tiedostoksi ja lähetä kaikille kävijöille sähköpostilla pomon nimissä kiitosviesti (taittaja).
- kokoa kaikki laskut ja tee niistä yhteenveto tilitoimistolle, osallistujaluetteloineen ym. (kirjanpito)
Kai salaisuus on se rajaaminen. Jokainen s-posti vie aikaa, helppokin. Se vie myös energiaa. Eli ihan kaikkiin ei vaan voi vastata. Ja pitää kovettaa itsensä ja oppia olemaan välittämättä.
Onko kaikkiin kokouksiin osallistuttava? Saako tilaa siten, että "jakaa" kokoukset toisen asiantuntijan kanssa, sinä kerrot kollegalle kokouksen A pääkohdat, hän sinulle kokouksen B asiat. Molemmilla on yksi kokous vähemmän kalenteria tukkimassa.
Periaatteessa sen pitäisi mennä niin, että uusien tehtävien myötä voi luopua vanhoista. Näinhän se vaan ei nykyään mene. Mutta onko jotain, mistä oikeasti voisikin jo luopua? Kukaan ei ole vain muistanut sanoa.
Kuten joku kirjoitti, esimiesten täytyy tehdä esimiesten tehtävät. Tämän rajaaminen on vaikeaa, mutta ainakaan näistä töistä stressaamisesta maksetaan sille esihenkilöllesi, minun tapauksessa ainakin paljon kovempaa palkkaa kuin minulle. Eli yritän vain tsempata itseäni, että heidän vastuullaan olevista en stressaa, vaikka menisi päin betoniseinää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sellaisia ole. Pitäisi päästä ihan sinne nokkimisjärjestyksen huipulle, mutta sitä ennen jokainen tehtävä on edellistä pahempi.
Ajattelit tosissaan, että toimarin homma on helppo? Ok. Sen verran päätön ajatus, että ei jaksa alkaa tästä vääntämään.
Ei kaikki duunariduunit ole tylsiä, esim sähkö- ja putkiasentajilla on mielenkiintoista ja monipuolistakin tekemistä tarjolla. Mä vaihdoin asiantuntija-toimistonäpyttelijästä asentajaksi tylsistyttyäni pahanpäiväisesti, enkä ole katunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen työ jonka hallitset ei stressaa. Voit tehdä sen minkä ehdit ja tiedät että se on kaikilla mittareilla mitattuna tarpeeksi. Eli tiivistettynä, jos työ stressaa, niin olet astunut liian suuriin saappaisiin.
Multitaskausta toki on koko ajan, mutta asiantuntijana tiedät että first things first, mikäli kaikkea ei voi tehdä aivan yht.aikaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kai salaisuus on se rajaaminen. Jokainen s-posti vie aikaa, helppokin. Se vie myös energiaa. Eli ihan kaikkiin ei vaan voi vastata. Ja pitää kovettaa itsensä ja oppia olemaan välittämättä.
Onko kaikkiin kokouksiin osallistuttava? Saako tilaa siten, että "jakaa" kokoukset toisen asiantuntijan kanssa, sinä kerrot kollegalle kokouksen A pääkohdat, hän sinulle kokouksen B asiat. Molemmilla on yksi kokous vähemmän kalenteria tukkimassa.
Periaatteessa sen pitäisi mennä niin, että uusien tehtävien myötä voi luopua vanhoista. Näinhän se vaan ei nykyään mene. Mutta onko jotain, mistä oikeasti voisikin jo luopua? Kukaan ei ole vain muistanut sanoa.
Kuten joku kirjoitti, esimiesten täytyy tehdä esimiesten tehtävät. Tämän rajaaminen on vaikeaa, mutta ainakaan näistä töistä stressaamisesta maksetaan sille esihenkilöllesi, minun tapauksessa ainakin paljon kovempaa palkkaa kuin minulle. Eli yritän vain tsempata itseän
Meillä ainakin uusien tehtävien myötä luovutaan vanhoista.. Sitten joskus.
Itse olen odottanut 5v ottaisiko joku osan vanhoista tehtävistäni, kun työhöni yhdistettiin eläkkeellejääneen tehtävät. Ei ole tapahtunut eikä varmaan tapahdu. Viimeksi kun avattiin uusi tehtävä ja sille tehtävälle piti keksiä muutamia juttuja sen suunnitellun lisäksi, ehdotin osaa noista omista vanhoista hommistani. Ei käynyt, kun uusi ei varmaan halua niitä.
No en minäkään halua, joten jos kerran saa valita niin päätin olla tekemättä. Pomo tuli lähes karmit kaulassa kertomaan, ettei täällä saa valita..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sellaisia ole. Pitäisi päästä ihan sinne nokkimisjärjestyksen huipulle, mutta sitä ennen jokainen tehtävä on edellistä pahempi.
Ajattelit tosissaan, että toimarin homma on helppo? Ok. Sen verran päätön ajatus, että ei jaksa alkaa tästä vääntämään.
Jossain on jossain ei. Esimerkiksi julkisella, etenkin kunnalla, ne ison pomon hommat on keskimäärin aika höpöhöpöä ja sen huomaa jos on julkisella töissä. Ne alempien portaiden tehtävät on rankkoja ja alipalkattuja.
Vierailija kirjoitti:
Naapurini oli yliopiston KV-palveluissa töissä ja valitteli minulle boreoutia. Eli tekemistä ei ollut työpäiviin tarpeeksi muuten kuin 2x vuodessa eli elokuun lopussa ja tammikuun alussa kun vaihtarit tuli Suomeen.
Kyllästyi täyttämään sanaristikoita työpäivien aikana ja lähti.
Eli yliopiston opiskelijahallintoa (tms.) kohden, jos haluaa päästä helpolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen opettaja. Työkaverini lähti hanketyöhön vuodeksi.
Sanoo, ettei ole mitään järkevää tekemistä. Vuosi on kuulemma aikaa tehdä joku opas, joka on jo käytännössä kirjoitettu, mutta jota ei voi julkistaa liian aikaisin. Nyt vaan viilaa, viilaa ja viilaa sitä opasta (jota tuskin kukaan koskaan lukee) täydellä palkalla.
Yliopistossa joutuu määräaikaisissa työsuhteissa ratkeamaan moneen eri projektiin. Yhdestä projektista saa palkkaa ehkä vuoden, korkeintaan kaksi. Kuitenkin projektit ovat yleensä useampivuotisia. Tutkijana joutuu osallistumaan moneen projektiin yhtä aikaa, vaikka saa kerrallaan palkkaa vain yhdestä. Osallistumisvelvollisuus ei kuitenkaan käytännössä pääty palkanmaksun päättymiseen. Se on todella kuormittavaa, varsinkin kun projektien aiheet ovat ihan erilaisia. Sen päälle tulevat kaikenlaiset asiantuntijatehtävät, rahoitushaut, opetusvelvollisuus ja hallintosälä. Lisäksi pitäisi koko ajan kouluttautua: yliopistopedagogiikkaa, ohjaajakoulutusta ja ties mitä puppukoulutusta. Vihaan ihan sitä turhanpäiväistä työajan kohdentamistakin, vaikka siihen ei montaa minuuttia menekään, mutta kun se on niin turhaa eikä saa ilmoittaa työtuntien rtodellista määrää.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa joutuu määräaikaisissa työsuhteissa ratkeamaan moneen eri projektiin. Yhdestä projektista saa palkkaa ehkä vuoden, korkeintaan kaksi. Kuitenkin projektit ovat yleensä useampivuotisia. Tutkijana joutuu osallistumaan moneen projektiin yhtä aikaa, vaikka saa kerrallaan palkkaa vain yhdestä. Osallistumisvelvollisuus ei kuitenkaan käytännössä pääty palkanmaksun päättymiseen. Se on todella kuormittavaa, varsinkin kun projektien aiheet ovat ihan erilaisia. Sen päälle tulevat kaikenlaiset asiantuntijatehtävät, rahoitushaut, opetusvelvollisuus ja hallintosälä. Lisäksi pitäisi koko ajan kouluttautua: yliopistopedagogiikkaa, ohjaajakoulutusta ja ties mitä puppukoulutusta. Vihaan ihan sitä turhanpäiväistä työajan kohdentamistakin, vaikka siihen ei montaa minuuttia menekään, mutta kun se on niin turhaa eikä saa ilmoittaa työtuntien rtodellista määrää.
Työaikaa se vie työajan täyttäminenkin.
Itse olen viihtynyt opetusalalla. Tämä on kivan rentoa ja palkitsevaa.
Pitää perustaa oma firma joka myy asiantuntijapalvelua tuntihinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia duunarinhommia olet tehnyt, joissa olet tylsistynyt?
Eivät kaikki duunarinhommat ole tylsiä.
Joillakin on tylsä työ ja mielenkiintoiset harrastukset, toisilla taas mielenkiintoinen työ ja tylsät harrastukset. Joillakin toki voi olla sekä työ että harrastukset tylsiä, mutta harvalla mielenkiintoista työtä tekevällä on mielenkiintoisia harrastuksia, ainakaan kovin paljon työstä poikkeavia.
Mä olen ollut aika paljon kaupan alalla ja erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä ja sihteerin avustajana, assistenttina yms. Lisäksi olen tehnyt hoitoalan perusduuneja. Tällaisiin töihin on päässyt ilman mitään ammattitutkintoa, ja olen välillä käynytkin aspahommissa, kun olen uupunut asiantuntijatyöhön. Mutta fakta on se, että haluan tehdä työssäni itsenäisiä päätöksiä ja käyttää asiantuntijuutta, en ihan hirveän kauaa jaksa mitään mekaanista suorittamista. Lahjoja ei myöskään ole tippaakaan mihinkään käsillä tekemiseen, asennushommiin yms. Ap
Alue: Aihe vapaa
Kouluttaudu opettajan pedagogisilla ja siirry sotepuolelle opettajaksi. Amis tai AMKis. Helpot hommat, pitkät lomat ja vähintään neljän tonnin palkka, luultavasti viiden.