Miten alkuvaiheen azheimer todetaan?
Kyseessä hyvin vanha ihminen, mutta jalat kantaa ja älypuhelin pysyy kädessä. Ongelma on se, että muut -suku ja ns ystävät- joutuvat jatkuvasti selvittelemään sen sotkuja ja myös vaaratilanteita, joihin se itsensä hoitaa. Ja hänelle on vahvistunut käsitys, että muiden velvollisuus tosiaan on selvittää hänen sotkunsa ja toimia jonain palvelusväkenä. Mutta miten se todetaan? Ja missä on se raja, että suvun ja ystävien ei enää tarvitse rynnätä apuun?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kyselee, mihin kuseen. Ensin pieniä ja sitten suurempia vanhuksen itseaiheuttamia sotkuja, joita lasten ja lastenlasten vanhuksen mielestä kuuluu rynnätä selvittämään kesken työpäivän tai kesken minkä tahansa. Ja tahti kiihtyy. Aiemmin noin yleisesti osasi itse hoitaa asiansa, vaikka aina onkin pitänyt oikeutenaan käyttää muita ihmisiä hyväkseen.
Ja pahoitteluni siitä, että alzheimer-sana oli väärin kirjoitettu: vit@tti liikaa.
Kolme suvun vanhusta, joilla oli syöpää, sydänvikaa ja liikuntaelinsairauksia on jo kuolleita ja nämä suhtautuivat muistisairauteensakin asiallisesti. Ja kaikkia heitä autettiin. Mutta tuo jolla kroppa toimii ja joka mielestään on erehtymätön ja kuolematon, on varsin ikävä.
Jos kysymys on laskujen maksamisesta, niin opeta vanhus itse hoitamaan se. R kioskille tai pankkien laatikoihin viemään laskunsa kuoressa. Niin on
Voi kun olisikin kyse vain laskujen maksusta, minkä se kaiketi vielä osaa.
Esim. Vanhus unohtaa, että talvirenkaat pitää vaihtaa, lähtee liukastelemaan autolla ja vähältäpiti tilanteen jälkeen pääsee kotiin. Sitten hän soittaa rengashotelliin ja vaatii että hänen renkaansa pitää vaihtaa heti. Firmasta kerrotaan että seuraava vapaa aika on 3 vrk päästä, vanhus käy rähjäämään ja firman aspa laittaa luurin kiinni. Vanhus soittaa lapselleen tämän työaikana ja vaatii tätä hoitamaan renkaidenvaihdon, kun puhelu jostain syystä oli katkennut. Lapsi soittaa firmaan, kuulee rähjäyksestä ja että seuraava aika tosiaan on 3 vrk päästä. Lapsi pahoittelee vanhempansa käytöstä, varaa ajan ja soittaa sitten vanhukselle. Vanhus haukkkuu kyvyttömän lapsensa monisanaisesti, unohtaa että renkaat on edelleen vaihtamatta ja lähtee hiukan autoilemaan räntäsateeseen. Tämä on esimerkki aivan sieltä harmittomammasta päästä.
Voi tehdä ilmoituksen edunvalvonnan tarpeesta, jolloin viranomainen pyytää lääkärinlausunnon asiassa. Parempi olisi saada asiat sujumaan yhteistyössä. Jos teet huoli-ilmoituksen, voit ehkä sopia sosiaalityöntekijän käynnin niin, että olet itse paikalla mukana. Näissä yhteyksissä sana "muistitesti" kuulostaa melkein pyhältä toimitukselta. Sitä se ei kuitenkaan ole: se ei lopeta ongelmia, se on tutkimusprosessin alku eikä itsessään useinkaan anna diagnoosia hoidosta ja sosiaalisesta tuesta puhumattakaan. Se ei myöskään pyyhkäise hankalaa, työllistävää ja taakaksi muuttunutta omaista läheistensä maailmasta. Tällaiset vaiheet ovat elämään kuuluvaa surullista oppimisprosessia kaikille.
Ensin muistitestit ja sitten aivokuvaus jos vanhus suostuu. Minun äiti suostui kun isä meni myös ja näytin alzi tai dementiasivuilta että ne lääkkeet voi hidastaa edistymistä. Hän luuli että saa vaan diagnoosin ja moikka.
Ajokorttia ei menetä kuin vasta kun tulokset on jo niin huonot että lääkäri niin sanoo tai sitten se ajokoulutestityyppi. Ei osannut äidiltäni korttia koska läpäisi testin ja siinä pitää muistaa ajon jälkeen mikä reitti oli ajettu. Äitini itse halusi lopettaa ajamisen ennenkuin se häneltä otettiin pois. Noin vuosi ennen. En tiedä itsekään miten toimin jatkossa kun tilanne pahenee. En asu lähellä. Täytyy suunnitella muuttamista ehkä.
Ai niin ja lähisukulaisia pyydetään täyttämään kysely myös että mitä muutoksia on huomannut
En nyt vaan muista? Mistä nyt olikaan taas oikein kysymys?
Vierailija kirjoitti:
Puhutko jostain koirasta? Se on eläin, ei ihminen. Vähän kunnioitusta...
Suomen puhekielessä on aivan normaalia ja hyväksyttävää sanoa ihmisestä se.
Terveisin lingvisti
Ainakin mun sukulaisella Alzheimer todettiin jo alkuvaiheessa selkäydin nesteestä otetulla näytteellä. Mutta tuskinpa sellaiseenkaan voi ketään pakottaa.
Se todetaan jälkeen päin sitten, kun ollaan jo keskivaikeassa vaiheessa. Sairaudentunnottomuus on olennainen osa muistisairauksia. Kun siihen liittyy myös itsepäisyys ja yleinen epäluuloisuus, ei voi mitään.
Raja menee siinä, että on useamman kuin yhden kerran pilliauto kutsuttu hätiin. Auton värillä ei ole väliä, mutta siniset vilkut ovat yleinen kriteeri. Sen jälkeen voi järjestyä joku palveluasuntopaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä huoli-ilmoitus auttaisi? Ei ketään ainakaan pakolla testeihin voi viedä. Ja testit se vaatii, ennen kuin A. todetaan.
Huoli-ilmoituksen jälkeen sosiaalitoimi selvittää henkilön tilanteen ja tarjoaa hänelle apua. Huomioi, että huoli-ilmoituksen tekijälle ei anneta tietoa asian etenemisestä yksityishenkilöön liittyvän vaitiolovelvollisuuden vuoksi.
Suurin osa vanhuksista puhuu sosiaalitädit sekaisin. Että ne tantat uskoo, että mitään ongelmia ei ole.
Myös lääkärin. Oma kokemus on tästä, kun olin käyttämässä jo vaikeassa vaiheessa olevaa dementikkoa lääkärissä. Lääkäri totesi siinä käynnin aikana, että oikein hyvässä kunnossa tämä on potilas ja laittoi lähetteen röntgenkuvaukseen eri syystä. Vastaanottohuoneesta täyteen odotushuoneeseen astuessa hän kiekaisi kovalla äänellä "hulluksi te vaan yritätte minut tehdä". Ei naurattanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin kuuluu rynnätä selvittämään?
Ei laskuja tarvitse kesken työpäivän rynniä selvittämään.
Vanhukset kannattaa opettaa itse hoitamaan laskunsa. Ei mitään digipalveluja, vaan ihan fyysisesti viemään ne kirjekuoressa r kioskille. Ärriä on jokapuolella. Samalla voivat pelata hedelmäpeliä.
Ei laskuja, mutta kyllä silloin joutuu lähtemään, jos naapuri soittaa vanhuksen oven olevan pakkasella auki. Ei silloin soiteta 112 niin kuin palohälytyksestä vaan yleensä omaiselle.
Raha-asiat olisi paras järjestää hyvissä ajoin valtakirjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin kuuluu rynnätä selvittämään?
Ei laskuja tarvitse kesken työpäivän rynniä selvittämään.
Vanhukset kannattaa opettaa itse hoitamaan laskunsa. Ei mitään digipalveluja, vaan ihan fyysisesti viemään ne kirjekuoressa r kioskille. Ärriä on jokapuolella. Samalla voivat pelata hedelmäpeliä.
Et tainnut lukea otsikko tai et ymmärtänyt, mitä Alzheimerintauti merkitsee. Ehkä se vanhus on ihan itse hoitanut kaikki laskunsa ja asiansa - mutta sairastuneena ei enää onnistu! Esimerkiksi laittaa laskun talteen niin, että ei koskaan löydä sitä. Onnistuu myös e-laskuille. Tai sitten maksaa saman laskun useampaan kertaan tai tilaa kaikki mahdolliset lehdet, vaikka ei edes lue niitä.
Aika harva vanhus ramppaa yhtenään ärrällä. Täällä taitaa lähin R-kioski olla noin 160 kilometrin päässä.
No kyllä se auttaisi edes jotenkin jos sen diagnoosin edes saisi. Näkyisi törttöillessä edes viranomaisten tiedoissa että kyseessä on muistisairas. Silloin sille saattaisi edes voida saada paremmin jotain apua ja tukea.
Mitäpä teet vanhukselle, jota ei saa muistitestiin? Ei suostu edes yrittämään ja huijaamallakaan ei lääkäriin saa (yritetty on). Kuvantamiseen ei suostu. Hirveä tappelu ja raivoaminen jos edes yrittää ja ei sitä testiä voi oikeasti tehdä, jos ei kynään suostu tarttumaan ja lääkärille jankkaa päin naamaa "en tee" ja "kuvaan en mene".
Skarppaa kohdatessaan minkä tahansa viranomaisen. Lääkäri ei suostu diagnoosia tekemään, kun ei ole sairaudesta mitään todisteita (testiä/kuvantamista). Pelkkä omaisten kertomus ei auta.
Huoli-ilmoituksia tehty vaikka kuinka monta. Eivät johda mihinkään, kun vanhus kieltäytyy avusta ja jankkaa pärjäävänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinäpä se. Vanhukset ei itse halua mennä muistutettiin. Katsos ajokortti menee siinä.
Ja suurinosa ostaa ajokortti lääkärin todistuksen tutuilta lääkäreiltä , jotka ei vaadi muistitestiä, kun vanhus väittää, ettei ole dementikko.
Eli vie vanhus väkisin muistitestiin, siitä se alkaa.
Nippusiteissä? Se menee normaalit tilanteet jollain autopilotilla ja kaiketi onnistuu vaikuttamaan täyspäiselle. Mutta sitten vähäkään haastavammassa tilanteessa menee toimintakyky. Toinen juttu on se, että tekee todella typeriä asioita ja suuttuu neuvoista.
Niin kauan kun pärjää autopilotilla ja vaikuttaa lääkärissä täyspäiseltä, ei voi tehdä mitään. Hankala vaihe tuo.
Tuossa vaiheessa vielä lääkityksestä olisi apua, muisti jäisi samalle tasolle. Ja eteneminen h
Kun on hoitotahdot ja elintenluovutustestamentit, niin pitäisi olla tähänkin joku vastaava, että ihminen vielä täysissä järjissään antaisi luvan siihen "nippusiteissä" muistitesteihin viemisestä. Hoitotahdonhan voi toki muistisaurauden alkuvaiheessa tehdä, mutta sitä ennen pitäisi saada se sairaus todettua... Varsinkin, jos henkilön lähisuvussa on ollut muistisairautta, niin sopii olettaa, että se on omakin kohtalo.
Vierailija kirjoitti:
Se todetaan jälkeen päin sitten, kun ollaan jo keskivaikeassa vaiheessa. Sairaudentunnottomuus on olennainen osa muistisairauksia. Kun siihen liittyy myös itsepäisyys ja yleinen epäluuloisuus, ei voi mitään.
Raja menee siinä, että on useamman kuin yhden kerran pilliauto kutsuttu hätiin. Auton värillä ei ole väliä, mutta siniset vilkut ovat yleinen kriteeri. Sen jälkeen voi järjestyä joku palveluasuntopaikka.
Meillä pääsi heti hoitoon, kun meni kaupungille alasti kävelemään pikkupakkasessa.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se auttaisi edes jotenkin jos sen diagnoosin edes saisi. Näkyisi törttöillessä edes viranomaisten tiedoissa että kyseessä on muistisairas. Silloin sille saattaisi edes voida saada paremmin jotain apua ja tukea.
Mitäpä teet vanhukselle, jota ei saa muistitestiin? Ei suostu edes yrittämään ja huijaamallakaan ei lääkäriin saa (yritetty on). Kuvantamiseen ei suostu. Hirveä tappelu ja raivoaminen jos edes yrittää ja ei sitä testiä voi oikeasti tehdä, jos ei kynään suostu tarttumaan ja lääkärille jankkaa päin naamaa "en tee" ja "kuvaan en mene".
Skarppaa kohdatessaan minkä tahansa viranomaisen. Lääkäri ei suostu diagnoosia tekemään, kun ei ole sairaudesta mitään todisteita (testiä/kuvantamista). Pelkkä omaisten kertomus ei auta.
Huoli-ilmoituksia tehty vaikka kuinka monta. Eivät johda mihinkään, kun vanhus kieltäytyy avusta ja jankkaa pärjäävänsä.
Samat. Ihan samat täällä. Ei suostu muistitestiin ja törttöilee liikenteessä autolla. Oikein kiukkuinen, äkäinen, narsisti on. Hyvin vaikea.
Alzheimer on samaa vouhotusta kuin ADHD.
Ennen sai reilusti vanhentua ja kaikki tulla ajallaan vanhuudenhöppänöiksi.
Yli 80 vuotiaita voisi ottaa ajokortin ihan suoraan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se auttaisi edes jotenkin jos sen diagnoosin edes saisi. Näkyisi törttöillessä edes viranomaisten tiedoissa että kyseessä on muistisairas. Silloin sille saattaisi edes voida saada paremmin jotain apua ja tukea.
Mitäpä teet vanhukselle, jota ei saa muistitestiin? Ei suostu edes yrittämään ja huijaamallakaan ei lääkäriin saa (yritetty on). Kuvantamiseen ei suostu. Hirveä tappelu ja raivoaminen jos edes yrittää ja ei sitä testiä voi oikeasti tehdä, jos ei kynään suostu tarttumaan ja lääkärille jankkaa päin naamaa "en tee" ja "kuvaan en mene".
Skarppaa kohdatessaan minkä tahansa viranomaisen. Lääkäri ei suostu diagnoosia tekemään, kun ei ole sairaudesta mitään todisteita (testiä/kuvantamista). Pelkkä omaisten kertomus ei auta.
Huoli-ilmoituksia tehty vaikka kuinka monta. Eivät johda mihinkään, kun vanhus kieltäytyy avusta ja jankkaa pärjäävänsä.
<
Hurmasi sosiaalitantat flirttailemalla niille, kääntämällä puheen pois itsestään ja puhumalla ranskaa naisille. Et silleen. Vtun narsisti.
Ei laskuja tarvitse kesken työpäivän rynniä selvittämään.
Vanhukset kannattaa opettaa itse hoitamaan laskunsa. Ei mitään digipalveluja, vaan ihan fyysisesti viemään ne kirjekuoressa r kioskille. Ärriä on jokapuolella. Samalla voivat pelata hedelmäpeliä.