Miksi miehet jotka "eivät saa naisia" eivät opettele tanssimaan? Ja kehitä huumorintajuaan? Niillä keinoin saa naisia.
Juuri katsoin videon jossa kaksi harmaata ylipainoista pappaa tanssi biisin Bye bye bye tahtiin aika hyvin. Ja heti tuli sellainen olo, että jos olisin heidän ikäluokkaansa oleva mummeli, niin olisin kiinnostunut jos tuollaiset papat tulisivat iskemään.
Kuten eläinmaailmassakin, urokset houkuttelee naaraita tanssiliikkein, myös ihmisurokset tekevät vaikutuksen tanssilla, siksi ennen pariskunnat tapasivat tanssilavoilla ja diskoteekeissä joissa tanssittiin. Naisten keskuudessa on edelleen se uskomus, että miehen seksitaidot näkyy tanssitaidoissa.
Omat vanhempani tapasivat toisensa Seinäjoen raviradan tansseissa. Itse taas en ole mieheni kanssa koskaan tanssinut, mutta kyllä jos mun mies yhtäkkiä alkaisi tanssia, varsinkin paritanssia jossa mies vie, olisin ihan sulaa vahaa.
Aikoinaan koulussa oli pakko ysiluokkalaisten tyttöjen käydä tanssimassa liikuntatunnilla amiksen poikien kanssa. Muistan että se oli ihan kamalaa ja pahinta, mutta sitten oli yksi nuorimies joka osasi tanssia, minäkin ujo tyttö vaan liitelin pitkin liikuntasalia hänen käsivarsillaan kuin joku disneyprinsessa, se oli mieletön tunne, ja silloin oikein ymmärsin, miksi vanhempani käyvät tansseissa.
Oma mieheni valloitti minut huumorilla ja sen avulla olemme pysyneet yhdessä jo 24 vuotta.
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
No kertokaapa missä tanssilavoilla niitä nuoria naisia oikein pyörii kun itse alkeellisilla tanssitaidoilla muutamalla lavalla kävin yli 10 vuotta sitten niin omanikäisiä ei juuri ollut tai pelkkiä pareja. Toki tästä on yli 10 vuotta aikaa ja se vähäinen tanssitaito ruostunut pois ja tanssikurssit järkyttävän kalliita eikä ole innostusta aloittaa tanssimista vain jos sillä saa naisen. Ei nainen siitä innostu jos kertoo että tanssi ei kiinnosta muuten kuin että löytäisi naisen. Kyllä harrastuksen pitää muutenkin kiinnostaa.
Edelleen. Ei sen tanssin tarvitse olla paritanssia, eikä tanssilavalla, tanssityylejä on miljoona. Ja tanssia voi vaikka yökerhossa. Eikä työväenopiston tanssikurssit maksa paljoa. Eikä tanssia tarvitse vain sen takia että saisi "naisia" mutta eipä se haittaakaan jos puolisoa etsit sattumalta paikassa jossa tanssitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kertokaapa missä tanssilavoilla niitä nuoria naisia oikein pyörii kun itse alkeellisilla tanssitaidoilla muutamalla lavalla kävin yli 10 vuotta sitten niin omanikäisiä ei juuri ollut tai pelkkiä pareja. Toki tästä on yli 10 vuotta aikaa ja se vähäinen tanssitaito ruostunut pois ja tanssikurssit järkyttävän kalliita eikä ole innostusta aloittaa tanssimista vain jos sillä saa naisen. Ei nainen siitä innostu jos kertoo että tanssi ei kiinnosta muuten kuin että löytäisi naisen. Kyllä harrastuksen pitää muutenkin kiinnostaa.
Edelleen. Ei sen tanssin tarvitse olla paritanssia, eikä tanssilavalla, tanssityylejä on miljoona. Ja tanssia voi vaikka yökerhossa. Eikä työväenopiston tanssikurssit maksa paljoa. Eikä tanssia tarvitse vain sen takia että saisi "naisia" mutta eipä se haittaakaan jos puolisoa etsit sattumalta paikassa jossa tanssitaan.
Ei kiinnosta tanssiminen, eikä yökerhot, eikä puolison etsiminen
Pelkkä ujous ja nörtihkö olemus riittää. Voi jäädä kokonaan seurusteluelämän ulkopuolelle ja jos uskaltaakin yrittää tutustua niin vastaukset ovat tyyliä "häivy friikki"
Jos tästä sitten katkeroituu (kukapa ei) niin onkin jo "incel" ja kaltaisesi, joita syyhyttää päästä leimaamaan ja haukkumaan, voivat alkaa.
Ja sitten nimeätte itsenne "myötätuntoisemmiksi"!
Vähän ohis, mutta tuo itseironiakin on aika jännä juttu. Itse arvostan sitä ihmisissä, se tekee henkilöstä jollain tapaa helposti lähestyttävämmän, rennon. Mutta onko itseironian käytössä alueellisia eroja? Itse olen tottunut itseironiaan jo lapsuudessa, mutta täällä missä aukuisuuttani elän, siihen törmää tosi vähän.
Itseironia otetaan huonona itsetuntona. Mulle on sanottu monesti, että vähättelen itseäni tai että olen liian ankara itselleni, jolloin olen joutunut hämmentyneenä selittämään, että sehän oli huumoria, itseironiaa. Olen myös huomannut, että itseironiaa käyttävää henkilöä pidetään vähän hölmönä, yksinkertaisena, kun kertoa nyt kaikille nolot mokansa tai heikkoutensa.
Olen siis nainen ja törmään tähän työelämässä naisten kanssa. Mutta myös paikallinen mieheni ja hänen perheensä ei käytä itseironiaa, eivätkä myöskään ymmärrä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei löydä naista, vastaukseksi annetaan neuvoja kuinka itseään pitäisi kehittää. Jos nainen ei löydä miestä, neuvotaan vain odottamaan (nainen ei tietenkään voi esim. tehdä aloitteita) ja keskittymään nauttimaan naiseudestaan yksin.
Netti on täynnä ohjeita miehille kuinka kehittää itseään, jotta naiset kiinnostuisivat enemmän. Naisille samanlaista sisältöä ei oikeastaan ole, paitsi joltain marginaalisilta uskiskonservatiiveilta ehkä.
Ensinnäkin. Muotiteollisuus, kosmetiikkateollisuus... naisten lehdet... plastiikkakirurgia... Naisia kehotetaan odottamaan, koska ne naiset on jo tehneet itselleen vaikka ja mitä. Ja ei, nainen ei tee aloitetta jos ei ole myymässä itseään, edes sen verran pitää miehestä löytyä munaa, että menee juttelemaan naiselle joka kiinnostaa. Toki nainen voi ensin katseella, hymyllä ja muulla kehonkielellä os
Kyllä naisen kannattaa itse tehdä aloite jos tuntuu ettei vihjailu mene jakeluun. Riski jäädä yksin kasvaa jos aina vain odottelee että miehellä on munaa tulla juttelemaan.
Lähtökohta monen muuten hyvän miehen kanssa on tämä: "Ei kai se oikeasti mulle hymyile?!". ja jos on sattunut yksikään väärinkäsitys vastaavassa tilanteessa, niin kynnys mennä juttelemaan on vielä korkeampi.
Miehenä olen muutenkin huomannu että asiat etenee huomattavasti helpommin jos nainen on tullut itse esittämään kiinnostuksensa.
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä ujous ja nörtihkö olemus riittää. Voi jäädä kokonaan seurusteluelämän ulkopuolelle ja jos uskaltaakin yrittää tutustua niin vastaukset ovat tyyliä "häivy friikki"
Jos tästä sitten katkeroituu (kukapa ei) niin onkin jo "incel" ja kaltaisesi, joita syyhyttää päästä leimaamaan ja haukkumaan, voivat alkaa.
Ja sitten nimeätte itsenne "myötätuntoisemmiksi"!
Oletko sä itse lähestynyt ujoja nörttinaisia?
Vierailija kirjoitti:
Miehiltä vaaditaan "munaa" eli rohkeutta aloitteen tekoon. Naisilta ei sellaista voi vaatia, he saavat olla avuttomia.
Sitten ihmetellään, miksi useimmin rohkeutta vaativiin johtotehtäviin valitaan mies...
Niin. Se vaan on niin, että ihminen on sellainen miksi se on kehittynyt sadassa tuhannessa vuodessa. Soidinmenot on yhtä lailla kuin muillakin eläimillä.
Johtotehtävissä on varmasti miehiä juuri sen takia, että miehet ovat ylipäätään testosteronin takia agressiivisempia, halukkaampia johtajaksi, mutta se ei vielä takaa sitä, että kyseinen mies olisi hyvä johtaja. Johtajan ominaisuuksista agressiivisuus ei ole hyvä asia oikein millään alalla enää, pitää olla fiksu ja pitää olla myös sosiaalisesti lahjakas. Naiset keskimäärin ottavat liike-elämässä vähemmän riskejä kuin miehet, samoin kuin vaikka liikenteessä tai harrastuksissa. Naisilla on parempi itsesuojeluvaisto koska heillä ei ole samanlaista agressiivisuutta joka ajaa järjen ohi. Joidenkin tutkimusten mukaan naisjohtajat ovat parempia kuin miehet, mutta ei se loppujen lopuksi ole sukupuolesta kiinni, yhtä lailla mies kuin nainen voi olla fiksu tai luonteeltaan kuspää.
Sukupuolten sisällä on varmasti suurempi vaihtelu kuin välillä, mutta yleisesti ottaen, nainen tykkää kun mies on voimakas ja romanttinen, eli osoittaa tietyillä tavoilla kiinnostuksensa naista kohtaan, ja jollain tasolla osoittaa haluavansa huolehtia naisesta. Suomalaiset nuoret naiset on usein nykyään sellaisia jotka sanovat etteivät halua mieheltä mitään huolenpitoa jne. haluavat olla aina omillaan eikä kenenkään varassa ja vallan alla. Sekin on tietysti ihan ymmärrettävää, etteivät halua joutua alisteiseen asemaan, mutta parisuhteen pitääkin olla tasa-arvoinen, kumpikin pitää omalla tavallaan toisesta huolta, mikä nyt kenellekin sopii. Parisuhteessa annetaan molemmat 100%.
Vierailija kirjoitti:
Kumpikaan ei auta mitäön jos mies on ruma ja köyhä. Ujokin lisäksi ja introvertti.
Nimenomaan juuri nämä auttaa. Jopa maailman luokan tähdeksi pääsee hyvällä huumorilla vaikka olisi kuin seinästä revitty kalju, lyhyt, läski ja arpinen. Se ujous on sellainen ongelma, että siitä pitää opetella sen verran pois, että pystyy tutustumaan tulevaan puolisoon. Puolisokin voi olla ujo, ja siitähän ei voi tulla mitään jos molemmat on niin ujoja etteivät koskaan kehtaa mennä yhteen. Se toinen ihminen ei ole ajatusten lukija, pitää pystyä tsemppaamaan itseään sen verran että kun oikeasti haluaa tutustua toiseen ihmiseen, se pitää jotenkin ilmaista ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, onhan tämä taas loisto idea alkaa miellyttämään muita vain naisen takia ja lopulta päätyä vihaamaan itseään, jolloin nainen lähtee sekä joutuu taas uudestaan etsimään itsensä valheellisen luomuksen takaa.
En aio enää esittää jotain muuta kuin olen vain sen takia että saisin naisen joka ei välttämättä tuo muuta kuin lisää vastuuta elämään joka onko muutenkin tarpeeksi rankkaa.
Niin, eli et edes halua puolisoa itsellesi, koska se toisi vastuuta toisesta ihmisestä ja se on sulle liian rankkaa? Onko käynyt mielessä, että jos sulla olisi rakastava puoliso, se puoliso myös kantaisi vastuuta ja pitäisi sinusta huolta? Se on parisuhteen idea. Molemmat antaa 100%.
Ylipäätään ihmisenä oleminen on sitä, että jos miellyttää muita enemmän kuin ärsyttää, saa
Mikä ihmeen huoltosuhde? Kyllä rakkaista ihmisistä pidetään aina huolta, toki myös eläimistä. Mitähän sinä oikein nyt horiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kertokaapa missä tanssilavoilla niitä nuoria naisia oikein pyörii kun itse alkeellisilla tanssitaidoilla muutamalla lavalla kävin yli 10 vuotta sitten niin omanikäisiä ei juuri ollut tai pelkkiä pareja. Toki tästä on yli 10 vuotta aikaa ja se vähäinen tanssitaito ruostunut pois ja tanssikurssit järkyttävän kalliita eikä ole innostusta aloittaa tanssimista vain jos sillä saa naisen. Ei nainen siitä innostu jos kertoo että tanssi ei kiinnosta muuten kuin että löytäisi naisen. Kyllä harrastuksen pitää muutenkin kiinnostaa.
Edelleen. Ei sen tanssin tarvitse olla paritanssia, eikä tanssilavalla, tanssityylejä on miljoona. Ja tanssia voi vaikka yökerhossa. Eikä työväenopiston tanssikurssit maksa paljoa. Eikä tanssia tarvitse vain sen takia että saisi "naisia" mutta eipä se haittaakaan jos puolisoa etsit sattum
No sittenhän sulla on kaikki hyvin, joten miksi edes tulit tähän keskusteluun kun tämä ei kosketa sinua millään tavalla?
Täällähän on tuotu parikin hyvää keinoa saada naisilta positiivista huomiota: tanssitaito tai varallisuus yhdistettynä opeteltuihin vitseihin ja ulkoiseen siisteyteen. Kerron vielä yhden: jos olet nuori, tai edes alle 40-vuotias eli perheenperustamisikäinen mies, kannattaa harrastaa kamppailulajeja ja yhdistää harrastus satunnaiseen rankkaan päihteidenkäyttöön. Sen päälle kun kohtuullisesti tienaa rahaa, osaa tanssia, kertoa huonoja tai jopa hyviä vitsejä ja uhitella muille miehille, edes esittää kpäätä, on varmasti vientiä. Vihjeeksi vain kerron, jos joku mies tahtoo jatkaa geneettistä perimäänsä, tällaisia asioita voi opetella tai niihin voi pyrkiä. Been there. Itseäni eivät parisuhteet kiinnosta enää, koska vaativat liikaa energiaa. Lapset on tehty ja kasvatettu. Vitsit on vitsailtu ja tanssit tanssittu.
Vierailija kirjoitti:
Inhoan tanssia enemmän kuin pidän seksistä.
No, sitten pitää keksiä jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mieluummin ilman kuin alan pelleksi.
Mitä pelleä siinä on että osaa nauttia elämästä, iloita ja pitää hauskaa muiden ihmisten kanssa? Sehän on tärkein asia kaikissa vähänkään läheisemmissä ihmissuhteissa. Kukaan ei katsele kaveria tai puolisoa jonka kanssa ei koskaan ole hauskaa.
Olen aina inhonnut noita tyhjännaurajia ja -naurattajia. En ole koskaan tavannut naista, joka olisi ollut sillä tavalla hauska, että hänen kanssaan ajan viettäminen olisi hauskaa.
Jos noin on, sellaista naista ei ole olemassakaan, joka kelpaisi puolisoksi.
Ei hyvä huumori tarkoita mitään tyhjännauramista, on olemassa erilaisia huumorin ilmenemismuotoja. Kyllä minä tunnen paljon hauskoja, nokkelia, fiksuja naisia, ja olen itsekin sellainen. Kyllä meillä miehen kanssa toimii huumori molemmin puolin, en minä jää miehelle toiseksi. Ja meidän lapset on myös kaikki hyviä huumorissa, kumpikin sukupuoli, sarkasmi ja nokkelat sutkautukset sopivassa tilanteessa onnistuu kaikilta kolmelta.
Mutta todellakin olen huomannut sen, että niillä miehillä jotka saa naiset nauramaan, ei ole ongelmia parisuhteen löytämisessä. Ei se poista sitä etteikö muita ongelmia sitten tule parisuhteen esteeksi, mutta huumori auttaa jo hyvin pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä ujous ja nörtihkö olemus riittää. Voi jäädä kokonaan seurusteluelämän ulkopuolelle ja jos uskaltaakin yrittää tutustua niin vastaukset ovat tyyliä "häivy friikki"
Jos tästä sitten katkeroituu (kukapa ei) niin onkin jo "incel" ja kaltaisesi, joita syyhyttää päästä leimaamaan ja haukkumaan, voivat alkaa.
Ja sitten nimeätte itsenne "myötätuntoisemmiksi"!
Ujon ja nörtin pitää sitten hakeutua sellaisten seuraan jotka ymmärtävät ujoa ja nörttiä, eikä yrittää pyrkiä sellaisten ihmisten seuraan jotka ovat itse täysin erilaisia ja tykkäävät täysin erilaisten ihmisten seurasta. Ei kaikki sovi kaikille. Huumori pitää sopia yhteen. Seksi pitää sopia yhteen. Ei se tule ilmi ulkonäöstä. Vaikka ajattelet että siinäpä seksikäs nainen, ei se tarkoita sitä, että sen naisen luonne sopii sun luonteen kanssa yhteen tai edes seksuaalisuuden.
Ja ihan oikeasti. Haluaisitko sinä suhteeseen katkeroituneen naisen kanssa? En usko. Tai no jos haluat kaltaisesi, niin sitten käy molemmilla tuuri kun löydätte toisenne.
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta tanssiminen
NIin. EI kaikkia kiinnosta. Ei ole mikään pakko. Tässä ei ollut siitä kyse. Kuten aloituksessani sanoin, ei mun miestäkään kiinnosta tanssiminen, enkä itsekään ole siinä hyvä. Mutta en pistäisi vastaan vaikka mieheni tanssisi, vaikka on kuusikymppinen ylipainoinen jne. Mutta meidät yhdisty huumori, ja se on pitänyt meidät yhdessä kaikista elämän tuomista haasteista huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohis, mutta tuo itseironiakin on aika jännä juttu. Itse arvostan sitä ihmisissä, se tekee henkilöstä jollain tapaa helposti lähestyttävämmän, rennon. Mutta onko itseironian käytössä alueellisia eroja? Itse olen tottunut itseironiaan jo lapsuudessa, mutta täällä missä aukuisuuttani elän, siihen törmää tosi vähän.
Itseironia otetaan huonona itsetuntona. Mulle on sanottu monesti, että vähättelen itseäni tai että olen liian ankara itselleni, jolloin olen joutunut hämmentyneenä selittämään, että sehän oli huumoria, itseironiaa. Olen myös huomannut, että itseironiaa käyttävää henkilöä pidetään vähän hölmönä, yksinkertaisena, kun kertoa nyt kaikille nolot mokansa tai heikkoutensa.
Olen siis nainen ja törmään tähän työelämässä naisten kanssa. Mutta myös paikallinen mieheni ja hänen perheensä ei käytä itseironiaa, eivätkä myöskään ymmärrä sitä.
Joo, ei sitä kaikki ymmärrä. Eikä itselleen nauramista. Toki sanotaan että se on vaikea laji, sarkasmi ja itseironia, pitää sanoa tietyt asiat juuri tietyllä tavalla että se toinen ymmärtää mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Täällähän on tuotu parikin hyvää keinoa saada naisilta positiivista huomiota: tanssitaito tai varallisuus yhdistettynä opeteltuihin vitseihin ja ulkoiseen siisteyteen. Kerron vielä yhden: jos olet nuori, tai edes alle 40-vuotias eli perheenperustamisikäinen mies, kannattaa harrastaa kamppailulajeja ja yhdistää harrastus satunnaiseen rankkaan päihteidenkäyttöön. Sen päälle kun kohtuullisesti tienaa rahaa, osaa tanssia, kertoa huonoja tai jopa hyviä vitsejä ja uhitella muille miehille, edes esittää kpäätä, on varmasti vientiä. Vihjeeksi vain kerron, jos joku mies tahtoo jatkaa geneettistä perimäänsä, tällaisia asioita voi opetella tai niihin voi pyrkiä. Been there. Itseäni eivät parisuhteet kiinnosta enää, koska vaativat liikaa energiaa. Lapset on tehty ja kasvatettu. Vitsit on vitsailtu ja tanssit tanssittu.
Sinä olet kyllä niin kuutamolla kuin olla ja voi. Ei mitään opeteltuja vitsejä. Koko ajan olen sanonut ettei se hauskuus tule mistään pikkukalle- vitseistä. Eikä tarvitse olla varakas, suomalaiset naiset elättävät itsensä kyllä, eivät etsi elättäjää, toki eivät elätettävääkään, sen verran pitää yhteensä tienata että voi lapsen tai pari kenties elättää. Ja päihteidenkäyttö ei ole koskaan hyväksi, irtosuhteissa ei ehkä niin haittaa, mutta kukaan ei halua arkeaan elää päihdehörhön kanssa, eivätkä minkään uhoajien kanssa. Väkivalta on välitön hylkyperuste.
Parisuhte vaatii liikaa energiaa? Eli rakkaus on sulle jotenkin rasittavaa? Sitten et ole rakkautta edes kokenut. Mutta mikäs siinä. Olet lapset tehnyt jonkun randomin kanssa, toivottavasti osaat edes lapsiasi rakastaa.
Miksi miehet, jotka ei saa naisia...
Vastaus on, että ehdotetut temppuradat eivät ole sen arvoisia.
Se nainen paljastuu kuitenkin hyvin pian hankalaksi, vaativaksi, tylsäksi ja paljon aikaa vieväksi lemmikiksi.
Vierailija kirjoitti:
Eh, nimittäin, täältä sitä olisi huumoria tiedossa, nimittäin.
V*tun ruma spede!
"Kehittää itseään"
hohhoijjaa