Miltä tuntuu olla nelikymppinen?

Vierailija kirjoitti:

Oon 34v ja työskentelen monen 40-50v ihmisen kanssa, kuin myös monen alle kolmekymppisen kanssa. Nelikymppiset on tosi nuorekkaita mielestäni. Kannattaa muistaa, että nelikymppiset on niitä, jotka esimerkiksi ensimmäisinä pelasivat moderneja tietokonepelejä ja kuuntelivat samanlaista musiikkia (hiphop, pop, elektroninen musiikki) mitä tänäkin päivänä nuoret kuuntelee. Eihän kukaan ymmärrä näitä nykynuorten villityksiä, mutta mielestäni nelikymppisillä on ihan hyvä kosketuspinta esim. älypuhelimiin, someen, elektroniikkaan jne. Eivät ole ihan pihalla, vaikka kuuntelisivat parikymppisten juttuja. Firman juhlissa myös vetävät päätyyn asti.

No eivätkä olleet.

Vierailija kirjoitti:

Tahtomattaan lapseton: käy 10 vuotta hoidoissa, tuhlaa 10-15000 euroa rahaa, syö 10 vuotta hormoneja, joutuu olee pois töistä hoitojen ajan, kestää useita keskenmenoja, kärsii vauvakuumeesta ja sen aiheuttamasta masennuksesta 

Vapaaehtoisesti lapseton:  yhyy itkua kun mun äiti ei ymmärrä miksi ei saa lapsenlapsia 

Käy nyt paremmalla klinikalla. Yleisellä puolella ei ainakaan kande. Ota selvää hedelmöityksen vaihtoehdoista.

Ketju täynnä naisia, jotka luulee itsestään liikoja (merkki narsismista).

Nelikymppiset tätinaiset ovat rupsahtaneita jo aikoja sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt alkaa tajuamaan sen, että elämä alkaa ohi - varsinkin kun mitään ei ole saavuttanut: ei uraa, ei parisuhdetta, ei kavereita, ei kuusinumeroista summaa  rahaa tilillä, ei ulkomaanmatkoja. Ei mitään. Kaikki jäänyt kokematta eikä mitään ole enää tehtävissä ilman nuorentumislääkkeitä tai äkkirikastumista.

Teille on jotenkin väärä ajatusmaailma, mulla on tuttava päälle 90v ja aina sanoo "täytyy olla onnellinen pienistä asioista". Hänestä vieläkin huokuu sellainen elämänilo ja lapsenmielisyys.

Yksin, köyhänä ja sairaana ei ole mitään pieniä onnellisuuden asioita. On vain tuskaa ja kurjuutta.

Vierailija kirjoitti:

Ketju täynnä naisia, jotka luulee itsestään liikoja (merkki narsismista).

Nelikymppiset tätinaiset ovat rupsahtaneita jo aikoja sitten.

Noin sanotaan myös meille 30v naisille täällä mutta olen nuorekas ja hehkeä ja mieheni haluaa minua 2x päivässä!

Ei oikeastaan sen kummemmalta kuin silloin, kun täytin 30. Tuli vaan mietittyä että nyt tuli pyöreitä täyteen, edellisestä kerrasta 10 vuotta ja seuraavaan kertaan 10 vuotta. 

Musta tuntuu hyvältä! Oon jo 45v mutta ei mitään kremppoja ja voin treenaa kovaa edelleen. Ulkonäkö ihan hyvä, jopa parempi kun parikymppisenä jolloin olin pulskempi. Töissä menee hyvin, lapset isoja ja tasapainoisia, tämä ehkä tärkein asia. Suht tuore (2v) parisuhde joka paras mitä olen ikinä edes unelmoinut. Niin ja rahastossa se kuusinumeroinen summa ja omaituskämppä. En olis ikinä aatellu että näin hyvältä voisi tuntua tässä iässä 😀

N45

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä jotka sanoo ettei tunnu missään valehtelee, aivan varmasti tuntuu. Ja tulee kelattua elämän epäonnistumisia 

Keskityn mielummin positiivisiin asioihin ja tulevaan. Ei mennessä vihreissä kannata velloa.

Neljän vuosikymmenen jälkeen ei ole mitään positiivista. Ei nyt eikä tulevassa.

Vierailija kirjoitti:

Aika kiva ikä tämä 43 v. Ei vielä mitään vanhuuden vaivoja, ja vihdoin aikaa itselle, kun lapsi on jo teini. Minulle ei kertakakikkiaan sopinut pienen lapsen äitiys, vieläkin tulee puistatus kun ajattelee, vaikka lapsi onkin aina ollut fiksu ja helppo.

Nyt on silti kivempaa. Liikun paljon, painan vähemmän kuin kolmikymppisenä ja opiskelen työn ohella toista yliopistotutkintoa kolmatta vuotta.

Lohduttavaa lukea tällaista. Luulen että tulen ajattelemaan ikäisenäsi samoin. Elän paraikaa pikkulapsiaikaa, olen alle 30-vuotias. Uhmaikäisen mielen oikkujen ymmärtäminen on välillä tosi vaikeaa mulle. Noh, jos vanhempia käy uskominen niin nämä vuodet vierii huomaamatta ohi. Rakas lapsi kuitenkin, tosi tosi rakas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdevuodet alkoivat minulla vasta 54-vuotiaana. Ei ole jäänyt mitään mieleen tuosta 4-kymppisvaiheesta. Olin samanoloinen kuin 2-kymppisenä. Vasta vaihdevuosien jälkeen alkoi kroppa rupsahtamaan.

Mun äidillä alkoi 42v vaihdevuodet eikä muuttunut mitenkään sen jälkeen. En usko että vaihdevuodet on täysin yhteydessä rupsahtamiseen. Vasta tuossa päälle 60v alkoi itse huomata muutoksia.

Minkälaisia muutoksia ? 



Kehossa?

Mielessä?

 

Niin että lihoaa herkemmin ja muuttunut väsyneeksi ja omasta mielestään ulkonäkökin muuttunut rajusti

Olisi mielenkiintoista tutkia tätä

Vierailija kirjoitti:

Ketju täynnä naisia, jotka luulee itsestään liikoja (merkki narsismista).

Nelikymppiset tätinaiset ovat rupsahtaneita jo aikoja sitten.

Minäkin huomasin saman. 😁 Oikein kunnolla uhoavat.

Tuntuu paremmalta kuin 20 v.

Varmaan hyvältä kun olen kehittynyt taiteilijana aika paljon tuohon mennessä. Olen nyt jo aika hyvä. Ehkä voin jopa tienata sillä jos ei tekoäly vie kaikkia töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppisenä tahtomattaan lapsettomana eniten v tuttaa vapaaehtoisesti lapsettomat jotka ulisee ja loukkaantuu siitä että heiltä kysytään onko heillä lapsia. Siis oikeasti. En mäkään loukkaannu jos multa kysytään onko mulla kissaa. Musta on oksettavaa miten velat juhlii lapsettomien lauantaita ja jaksaa paasata oikeuksistaan ja miten vaikeaa heillä on ollut kun kukaan ei ymmärrä et he ei haluu lapsia. V ttu velat, ketään ei kiinnosta haluatteko lapsia vai ette, ketään ei kiinnosta että ette halua. Velat on kuin vegaanit, täytyy ilmoittaa kaikkialle mennessä aiheesta. Ja niin pää omassa navassa 

 

Miks sua vituttaa jos joku ei halua lapsia?!

Sulla on lukemisen ymmärtämisessä ongelmia? V tuttaa se et velat uhriutuu et heillä on niin

En ole koskaan halunnut lapsia enkä kutsu itseäni miksikään velaksi. 

 

No sitten et varmaan lukeudu näihin ihmisiin kenestä puhun? Vai kuulutko vapaaehtoisesti lapsettomien liittoon ja ajat heidän agendaa esim. Somessa, miten vaikeaa vapaaehtoisesti lapsettoman elämä on? Jos et, en puhu sinusta, vaan puhun nyt ihmisistä joilla ei ole lainkaan suhteellisuuden tajua ja jotka tuijottaa vain omaan napaansa 

Nelikymppisenä on kivoja asioita se, että elämä on aika vakiintunutta, lapset jo isompia ja omatoimisia, vapaa-aikaa enemmän ja jotain varallisuuttakin jo on. Rahaa liikenee harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Elämänkokemusta on kertynyt, tietää mitä mitä haluaa ja mitä ei. Tietää, ettei joka kotkotuksen perässä tarvitse enää olla. Mieli on rauhallisempi ja varmempi. Tietää jo kuka on. Ihan ok näköinenkin vielä. Miehet ovat nuorempien naisten perässä, joten saa olla jo rauhassa häirinnältä.

Ei niin kivaa: huomaa miten aika menee nopeasti, elämän realiteetit konkretisoituvat ja joistain haaveista on luovuttava, kropassa huomaa muutoksia - ei ole enää niin ketterä ja ikä alkaa tuntumaan fyysisissä suorituksissa (ja tajuaa, ettei tästä enää nuorruta). Uurteet naamassa syvenevät, hiukset harmaantuvat, painovoima tekee tehtäviään ja vyötärölle kerääntyy helposti ylimääräistä. Meikkaamiseen menee enemmän aikaa, jos jaksaa edes meikata. Omat vanhemmat vanhenevat ja heistä tulee hoidettavia.

Mutta en tiedä, noin kokonaisuutena nelikymppisenä on oikein mukavaa. Paljon jo takana, paljon vielä edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketju täynnä naisia, jotka luulee itsestään liikoja (merkki narsismista).

Nelikymppiset tätinaiset ovat rupsahtaneita jo aikoja sitten.

Minäkin huomasin saman. 😁 Oikein kunnolla uhoavat.

No mutta se on totta. Nuorena on epävarma eikä tunne itseään. Vaikka näyttäiskin paremmalta silloin niin ei se vedä vertoja sille että tuntee itsensä paremmin ja on tyytyväisempi elämäänsä. Miehet varmaan kasvavat samalla tavoin niin osaat samaistua.

Pakko tunnustaa, että oli nelikymppisenä keski-iän kriisi. Kyllä se oli ihan todella kamalaa, kun tunsi itsensä nuoreksi mutta peilistä näkyi ikääntyvä ihminen ja nuoremmat kohtelivat sen mukaisesti. Onneksi sekin oli vain ohimenevää ja nekin nuoremmat joutuvat saman kokemaan vuorollaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppisenä tahtomattaan lapsettomana eniten v tuttaa vapaaehtoisesti lapsettomat jotka ulisee ja loukkaantuu siitä että heiltä kysytään onko heillä lapsia. Siis oikeasti. En mäkään loukkaannu jos multa kysytään onko mulla kissaa. Musta on oksettavaa miten velat juhlii lapsettomien lauantaita ja jaksaa paasata oikeuksistaan ja miten vaikeaa heillä on ollut kun kukaan ei ymmärrä et he ei haluu lapsia. V ttu velat, ketään ei kiinnosta haluatteko lapsia vai ette, ketään ei kiinnosta että ette halua. Velat on kuin vegaanit, täytyy ilmoittaa kaikkialle mennessä aiheesta. Ja niin pää omassa navassa 

 

Miks sua vituttaa jos joku ei halua lapsia?!

Sulla on lukemisen ymmärtämisessä ongelmi

No ei mua vois vähempää kiinnostaa tommoset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon 34v ja työskentelen monen 40-50v ihmisen kanssa, kuin myös monen alle kolmekymppisen kanssa. Nelikymppiset on tosi nuorekkaita mielestäni. Kannattaa muistaa, että nelikymppiset on niitä, jotka esimerkiksi ensimmäisinä pelasivat moderneja tietokonepelejä ja kuuntelivat samanlaista musiikkia (hiphop, pop, elektroninen musiikki) mitä tänäkin päivänä nuoret kuuntelee. Eihän kukaan ymmärrä näitä nykynuorten villityksiä, mutta mielestäni nelikymppisillä on ihan hyvä kosketuspinta esim. älypuhelimiin, someen, elektroniikkaan jne. Eivät ole ihan pihalla, vaikka kuuntelisivat parikymppisten juttuja. Firman juhlissa myös vetävät päätyyn asti.

No eivätkä olleet.

46 olen ja tietokonepelaamisen aloitin aktiiviemsennin  vuonna  1993. Siitä asti olen pelannut ja edelleen pelaan paljon mutta eniten pelikonsolilla nykyään.  Sain kuitenkin kokea  sen tietynlaisen  kulta-ajan  jollaista ei enää nykyaikana koe :)

Hyvältä! Itsevarmalta, itsenäiseltä, rauhalliselta, tasapainoiselta, kaikinpuolin mahtavalta verrattuna nuoreen, epävarmaan ja sekoilevaan mieleen. Kroppa ei ole entisensä, alkaa olla jos jonkinlaista kremppaa, mutta se ei haittaa. Mieli on niin hyvä, että se korvaa raihnaisemman fyysisen olemuksen. Näytän kuitenkin vielä hyvältä ja kroppa on nuorekas.