Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miltä tuntuu olla nelikymppinen?
28.11.2024 |
Onneks vielä todella pitkä matka siihen ikään.
T: 32v
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet alkoivat minulla vasta 54-vuotiaana. Ei ole jäänyt mitään mieleen tuosta 4-kymppisvaiheesta. Olin samanoloinen kuin 2-kymppisenä. Vasta vaihdevuosien jälkeen alkoi kroppa rupsahtamaan.
Mun äidillä alkoi 42v vaihdevuodet eikä muuttunut mitenkään sen jälkeen. En usko että vaihdevuodet on täysin yhteydessä rupsahtamiseen. Vasta tuossa päälle 60v alkoi itse huomata muutoksia.
Minkälaisia muutoksia ?
Kehossa?
Mielessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tahtomattaan lapseton: käy 10 vuotta hoidoissa, tuhlaa 10-15000 euroa rahaa, syö 10 vuotta hormoneja, joutuu olee pois töistä hoitojen ajan, kestää useita keskenmenoja, kärsii vauvakuumeesta ja sen aiheuttamasta masennuksesta
Vapaaehtoisesti lapseton: yhyy itkua kun mun äiti ei ymmärrä miksi ei saa lapsenlapsia
Vierailija kirjoitti:
Tahtomattaan lapseton: käy 10 vuotta hoidoissa, tuhlaa 10-15000 euroa rahaa, syö 10 vuotta hormoneja, joutuu olee pois töistä hoitojen ajan, kestää useita keskenmenoja, kärsii vauvakuumeesta ja sen aiheuttamasta masennuksesta
Vapaaehtoisesti lapseton: yhyy itkua kun mun äiti ei ymmärrä miksi ei saa lapsenlapsia
Näinhän se menee! :D Voimia. Koita jaksaa, ja kannattaa vältellä velojen seuraa jos kärsit itse lapsettomuudesta. He on teinin tasolle jääneitä suurin osa ketä itse tunnen.
Tuntuu erittäin hyvältä. Miksi ei tuntuisi?
Tuskin se vaikuttaa paljon sellaiseen ihmiseen, joka on elellyt koko elämänsä "omia polkujaan" eikä täysin sosiaalisten normien mukaisesti. Esim itse olin hiljainen nuori, ei kavereita, ei juhlia, ei festareita, ei bileitä, ei ulkomaanmatkailua. Yksin kotona kökin ja vasta 26v eka parisuhde. Siitä saakka elämä vain parantunut ja olen löytänyt itseni. Nyt päälle 30v olo vielä parempi ja tämä ei ole copetusta. En vaan koskaan tuntenut kuuluvani nuorten joukkoon. Lisäksi tuntuu että mulla on vielä elämässä paljon koettavaa , koska en ole tehnyt paljon mitään. Mulla ei ole koskaan ollut "hienoa asuntoa" edes hienoa vuokra-asuntoa, en ole ollut ulkomailla paitsi kuin laivoilla pienenä. Joku voi sanoa että se on luuserimaista, mutta olkoon. Ainakin on jotain mitä odottaa. Toisaalta en tiedä saanko ikinä kokea näitä asioita koska elämä on myös arvaamatonta,voit vain yhtäkkiä herätä joka päivä ja et olekaan enää terve. Lisäksi on mielenkiintoista seurata, miten maailma muuttuu. Ajatella, että 20 vuotta sitten pelasin kännykällä jotain matopeliä mustavalkoisella ruudulla. Nyt mullakin on hieno suurinäyttöinen älypuhelin josta pystyy pelailla vaikka mitä pelejä. Ihan älytöntä kun miettii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tykännyt olla. Tunsin itseni vanhaksi ja rumaksi.
Nyt on paljon hauskempaa, kun on yli 55. Tunnen itseni kauniiksi ja olen paljon iloisempi. Ainoa harmi on vähän ohuemmat hiukset, mutta ei iso harmi. Saan syödä herkkuja, enkä enää liho.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet alkoivat minulla vasta 54-vuotiaana. Ei ole jäänyt mitään mieleen tuosta 4-kymppisvaiheesta. Olin samanoloinen kuin 2-kymppisenä. Vasta vaihdevuosien jälkeen alkoi kroppa rupsahtamaan.
Mun äidillä alkoi 42v vaihdevuodet eikä muuttunut mitenkään sen jälkeen. En usko että vaihdevuodet on täysin yhteydessä rupsahtamiseen. Vasta tuossa päälle 60v alkoi itse huomata muutoksia.
Minkälaisia muutoksia ?
Kehossa?Mielessä?
Niin että lihoaa herkemmin ja muuttunut väsyneeksi ja omasta mielestään ulkonäkökin muuttunut rajusti
Huonommalta kuin kolmikymppisyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 46 ja hyvältä tuntuu. En keksi syytä miksi ei tuntuisi hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisenä tahtomattaan lapsettomana eniten v tuttaa vapaaehtoisesti lapsettomat jotka ulisee ja loukkaantuu siitä että heiltä kysytään onko heillä lapsia. Siis oikeasti. En mäkään loukkaannu jos multa kysytään onko mulla kissaa. Musta on oksettavaa miten velat juhlii lapsettomien lauantaita ja jaksaa paasata oikeuksistaan ja miten vaikeaa heillä on ollut kun kukaan ei ymmärrä et he ei haluu lapsia. V ttu velat, ketään ei kiinnosta haluatteko lapsia vai ette, ketään ei kiinnosta että ette halua. Velat on kuin vegaanit, täytyy ilmoittaa kaikkialle mennessä aiheesta. Ja niin pää omassa navassa
Miks sua vituttaa jos joku ei halua lapsia?!
Sulla on lukemisen ymmärtämisessä ongelmia? V tuttaa se et velat uhriutuu et heillä on niin vaikea elämä kun heiltä sukulaiset kysyy onks lap
En ole koskaan halunnut lapsia enkä kutsu itseäni miksikään velaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa vastata kysymykseen. Tuntuu ihan samalta kuin 15-vuotiaana tai vaikka 32-vuotiaana, tai 8-vuotiaana.
Olen olemassa, ajattelen, tunnen. Syön, liikun, elän.
No 8-vuotiaana halusin kyllä olla ikuisesti lapsi
15-vuotiaana tuntui etten kasva isoksi vaikka olisin halunnut
32-vuotiaana kyseltiin henkilöpapereitajäin lapseksi
40-vuotiaana sama jatkui -olisin halunnut olla jo aikuinen
50-vuotiaana tuntui että olen 30
60-vuotiaana joskus toivon että näyttäisin ikäiseltäni
tulevaa ei tiedä mutta aikanaan jo haluaakin pois kun kaikki kaveritkin on jo kuollut
Vierailija kirjoitti:
Huonommalta kuin kolmikymppisyys.
Mutta miksi 30v tuntui paremmalta kuin 20v?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon 34v ja työskentelen monen 40-50v ihmisen kanssa, kuin myös monen alle kolmekymppisen kanssa. Nelikymppiset on tosi nuorekkaita mielestäni. Kannattaa muistaa, että nelikymppiset on niitä, jotka esimerkiksi ensimmäisinä pelasivat moderneja tietokonepelejä ja kuuntelivat samanlaista musiikkia (hiphop, pop, elektroninen musiikki) mitä tänäkin päivänä nuoret kuuntelee. Eihän kukaan ymmärrä näitä nykynuorten villityksiä, mutta mielestäni nelikymppisillä on ihan hyvä kosketuspinta esim. älypuhelimiin, someen, elektroniikkaan jne. Eivät ole ihan pihalla, vaikka kuuntelisivat parikymppisten juttuja. Firman juhlissa myös vetävät päätyyn asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miltään, kun vanhus en ole nelikymppinen.
Elä viisastele neliöpiä
Nyt mä ymmärrän, kun on lantsaritollo niin tulee tol loja juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Olen 46 ja hyvältä tuntuu. En keksi syytä miksi ei tuntuisi hyvältä.
60vuotiaana haikailey tätä 40-vee aikaa
Oli kyllä vapauttavaa. Elämä oli kaikinpuolin kunnossa. Sama kun täytti 50v. Ei ressannut yhtään. Ihana elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa vastata kysymykseen. Tuntuu ihan samalta kuin 15-vuotiaana tai vaikka 32-vuotiaana, tai 8-vuotiaana.
Olen olemassa, ajattelen, tunnen. Syön, liikun, elän.
No 8-vuotiaana halusin kyllä olla ikuisesti lapsi
15-vuotiaana tuntui etten kasva isoksi vaikka olisin halunnut
32-vuotiaana kyseltiin henkilöpapereitajäin lapseksi
40-vuotiaana sama jatkui -olisin halunnut olla jo aikuinen
50-vuotiaana tuntui että olen 30
60-vuotiaana joskus toivon että näyttäisin ikäiseltäni
tulevaa ei tiedä mutta aikanaan jo haluaakin pois kun kaikki kaveritkin on jo kuollut
Jatkoa ei kukaan tiedä eikä päivää jolloin lähtö tulee. Lähtö voi tulla monesta syystä riippumatta iästä kenelle tahansa.
elämä on lanka joka pitää kulkea loppuun ennekku se lanka sit napsahtaa
Alue: Aihe vapaa
Sulla on lukemisen ymmärtämisessä ongelmia? V tuttaa se et velat uhriutuu et heillä on niin vaikea elämä kun heiltä sukulaiset kysyy onks lapsia tms. Että kun heillä on niin vaikeaa eikä heitä ymmärretä. Mä just sanoin et mulle on ihan sama haluaako joku lapsia vai ei, mutta on naurettavaa valittaa vela-aktivistina somessa joka viikko miten on niin vaikeaa olla vapaaehtoisesti lapseton! Koska se ei ole vaikeaa! Sen väittäminen on ääliömäistä!