Olenko mielestäsi oikeassa? Vai mieheni?

"Minusta on eniten kyse siitä, että lapsi opetetaan ja kasvatetaan selviytymään aamuista. Ei niin, että hänet herätetään juuri ennen lähtöä ja annetaan autossa aamupala käteen."

Aika moni aikuinen selviytyy aamuista niin että kahvikin nautitaan vasta työmatkalla joten en nyt ihan hahmota miten olisi parempaa elämästä selviytymistä herätä kauhean aikaisen että ehtii syödä rauhassa kotona aamupalan?

Ihmiset ovat erilaisia ja arvostavat eri asioita, myös lapset. Joku lapsi tykkää olla aamulla rauhassa kotona, toinen nukkua viimetippaan ja syödä aamupalan autossa.

Kysy tätä Helena koivulta kun hän tulee ulos

Vierailija kirjoitti:

Voisiko aamupala olla hätä tapauksessa autossa syötävä banaani? Sen syöminen ei sotke. Olen samoilla linjoilla kyllä sinun kanssa, olet oikeassa.

Oliko tämä joku vitsi? :D Tiedätkö, mitä saa aikaan, kun yhdistää banaanin ja pikkulapsen? Minä tiedän, tahmeaa ja banaaninhajuista mönjää. Leivästä sentään tulee vaan muruja. 

Imuri on keksitty ja hyvin moni syö autossa. Aloittaja ei takuulla lähde lasten kanssa eväsretkellekkään jos ei löydy hienosti pöytää minkä ääressä syödä sievästi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä autossa syöminen on ehdottoman kielletty. Ei siis aikuisetkaan syö. Tietty auton omistaja päättää. 

🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣😂😂🤣😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂 ehdottomasti kielletty!  Onko noin kurjaa elämää olemassakaan.

Elämässä nyt vaan on tiettyjä asioita, joita pitää noudattaa. Autossa ei syödä, kaadeta juotavia, tupakoida, hierota kurasaappaita penkkeihin tai potkita niitä kuskin selkänojaan jne. Ja miksi kotonakaan annettaisiin esim. vetää rasvaisia voikkuja sohvalla? Olen tällaisia nähnyt, ja kuvottavan näköistä on sellaisissa kodeissa. Murua ja paskaa kaikki paikat täynnä. Laiskat löhöää vetelinä.

Jos ei sen vertaa ole elämänhallintaa perheessä, että lapset syö aamupalan pöydän ääressä ennen kouluun menoa, niin eipä hyvältä näytä. Kovaa on elämä, kun sitten aikanaan ei kukaan herättele minuuttia ennen lähtöä ja tuo voikkuja autoon, vaan on itse huolehdittava ja oltava kasteenraikas ja muutenkin tip top työelämää varten. Ja parasta varmaan olisi ehtiä esim. luennoillekin ajoissa ja syödä hyvin ennen sitä. Ja kai busseissakin on eväiden nauttiminen kielletty.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on eniten kyse siitä, että lapsi opetetaan ja kasvatetaan selviytymään aamuista. Ei niin, että hänet herätetään juuri ennen lähtöä ja annetaan autossa aamupala käteen. Elämä ei aina mukaudu oman rytmin mukaan vaan pikkuhiljaa pitäisi pystyä heräämään aikaisemminkin. Voin kyllä pyyhkiä murut paikaltani auton lattialle aamuisin, mutta ei sekään ihan toisen huomioimista ole, että jättää ne siihen.

Ap

 

Minusta tässä suhteessa oleellisempi aamuista selviytymisen taito on tuo herääminen. Pikkulapsen kohdalla vanhempien tehtävä on huolehtia, että lapsen unirytmi on sellainen, että hän herää aamulla ajoissa ilman herättämistäkin (pääsääntöisesti). Isomman lapsen ja teinin kohdalla tämä taito pitäisi sitten jo osata, ja vähintään käyttää sitä herätyskelloa, että osaa itse nousta ajoissa.

Itsekin syön aamiaisen au

Ihmisten unirytmit on erilaisia, itse olen ollut aina aamuntorkku, sängyssä sitten kouluaikanakin makoilin ja odotin unta, joka tuli aamuyöstä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on eniten kyse siitä, että lapsi opetetaan ja kasvatetaan selviytymään aamuista. Ei niin, että hänet herätetään juuri ennen lähtöä ja annetaan autossa aamupala käteen. Elämä ei aina mukaudu oman rytmin mukaan vaan pikkuhiljaa pitäisi pystyä heräämään aikaisemminkin. Voin kyllä pyyhkiä murut paikaltani auton lattialle aamuisin, mutta ei sekään ihan toisen huomioimista ole, että jättää ne siihen.

Ap

 

Minusta tässä suhteessa oleellisempi aamuista selviytymisen taito on tuo herääminen. Pikkulapsen kohdalla vanhempien tehtävä on huolehtia, että lapsen unirytmi on sellainen, että hän herää aamulla ajoissa ilman herättämistäkin (pääsääntöisesti). Isomman lapsen ja teinin kohdalla tämä taito pitäisi sitten jo osata, ja vähintään käyttää sitä herätyskelloa, että osaa itse

En nyt ihan ymmärtänyt tämän pointtia, onko mielestäsi siis parempi antaa lapsen valvoa myöhään ja herättää aikaisin liian lyhyiden yöunien jälkeen, jos unirytmi nyt vain sattuu olemaan sellainen?

Tottakai ihmisten luonnollisissa unirytmeissä on eroa, mutta sitä suuremmalla syyllä pitää pyrkiä "opettamaan" se sopiva unirytmi, jos aamulla on kuitenkin noustava töihin ja kouluun. Asia erikseen, jos oma aikataulu mahdollistaa aamuisin pitkään nukkumisen.

Meillä ei saanut syödä tai juoda autossa. Pysähdyttiin taukopaikoille ruokailemaan (onkohan niitä enää?). Isä suuttui jos äiti antoi lapsille edes karkkia. Ruoka syötiin keittiössä, olohuoneessa ei saanut syödä. Joskus yöllä hiippailin salaa tekemään voileivän ja söin sen huoneessani (tuleva kriminaali, ei tosin tullut).;)

Vierailija kirjoitti:

Minusta on eniten kyse siitä, että lapsi opetetaan ja kasvatetaan selviytymään aamuista. Ei niin, että hänet herätetään juuri ennen lähtöä ja annetaan autossa aamupala käteen. Elämä ei aina mukaudu oman rytmin mukaan vaan pikkuhiljaa pitäisi pystyä heräämään aikaisemminkin. Voin kyllä pyyhkiä murut paikaltani auton lattialle aamuisin, mutta ei sekään ihan toisen huomioimista ole, että jättää ne siihen.

Auton lattialta aamuisin? Pyyhitkö myös hiekanmurut auton lattialta aamuisin?

Onneksi en ole kanssasi naimisissa, vaan voin syödä pidemmillä automatkoilla ihan miten huvittaa.

Vierailija kirjoitti:

On tietysti ihan normaalia syödä autossa.

Tunnen kiireisiä yrittäjiä jotka tekee näin.

Huolehdi siitä, että lapsi / lapset menevät illalla ajoissa nukkumaan, jotta jaksavat herätä aamulla riittävän aikaisin, että ehtivät syödä aamupalan kotona. Illalla hyvissä ajoin kaikenlaiset älylaitteet sun muut hilavitkuttimet pois lapsilta, että rauhoittuvat ajoissa nukkumaan. Ei se maailma siihen kaadu, vaikka luuri ei olekaan kersan kourassa läpi yön.

Koittakaa tajuta ihmisen LUONTAINEN unirytmi ei muutu sillä että sänkyyn mennä tiettynä aikana ja herätään tiettynä aikana. Kannattaa lukea tutkimuksia aiheesta, ennen kuin kuuntelee jotain suomalaista navetassa syntynyttä unitohtoria .

En lukenut aloitusta, mutta mies on oikeassa!

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se lapsi ja mies pidä opettaa tavoille. Ruoka syödään pöydän ääressä. 

Et itsekkään toimi aina noin.

Vierailija kirjoitti:

Koittakaa tajuta ihmisen LUONTAINEN unirytmi ei muutu sillä että sänkyyn mennä tiettynä aikana ja herätään tiettynä aikana. Kannattaa lukea tutkimuksia aiheesta, ennen kuin kuuntelee jotain suomalaista navetassa syntynyttä unitohtoria .

Koita nyt itse tajuta, ettei se ole kenellekään hyväksi noudattaa, saati sallia lasten noudattaa, sitä luontaista unirytmiä, jos se tarkoittaa, että sitten lähdetään joka aamu parin tunnin yöunilla päivään.

Ei se luontainen unirytmi ehkä miksikään muutu, mutta kyllä se tosiasiallinen unirytmi muuttuu kun laittaa muuttumaan. Toisille tämä käy helpommin kuin toisille, mutta oli se luontainen unirytmi mikä tahansa, niin kyllä sitä ihmiset oppii noudattamaan "tavanomaista" unirytmiä vaikka muuttaisivat täysin toiselle aikavyöhykkeelle tai vaihtavat päivätöistä yötöihin ja joutuvat kääntämään unirytminsä ihan päinvastaiseksi, mitä se on aiemmin ollut. Ei se kivaa ole, mutta onnistuu ja on hyvinvoinnin kannalta sen arvoista.

Vastaukseni on, että sinä olet miehesi etkä oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on eniten kyse siitä, että lapsi opetetaan ja kasvatetaan selviytymään aamuista. Ei niin, että hänet herätetään juuri ennen lähtöä ja annetaan autossa aamupala käteen. Elämä ei aina mukaudu oman rytmin mukaan vaan pikkuhiljaa pitäisi pystyä heräämään aikaisemminkin. Voin kyllä pyyhkiä murut paikaltani auton lattialle aamuisin, mutta ei sekään ihan toisen huomioimista ole, että jättää ne siihen.

Auton lattialta aamuisin? Pyyhitkö myös hiekanmurut auton lattialta aamuisin?

Onneksi en ole kanssasi naimisissa, vaan voin syödä pidemmillä automatkoilla ihan miten huvittaa.

 

LLE ei LTA. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei saanut syödä tai juoda autossa. Pysähdyttiin taukopaikoille ruokailemaan (onkohan niitä enää?). Isä suuttui jos äiti antoi lapsille edes karkkia. Ruoka syötiin keittiössä, olohuoneessa ei saanut syödä. Joskus yöllä hiippailin salaa tekemään voileivän ja söin sen huoneessani (tuleva kriminaali, ei tosin tullut).;)

Velttous, "helppous" ja kaikki mulle nyt ja heti, ja edelleen pieni näpistely ja siitä sitten isompiin rikoksiin ja pahantekoihin saa usein alkunsa juuri siitä, ettei ole niitä rajoja ja normeja. Ei yleistystä, mutta jokainen tajuaa tarkoituksen.

"Mä aina myöhästyn, kun mulla on ne erilaiset unirytmit", ja "En jaksa nousta kuin viime tingassa, ja syön siksi autossa" on todellista velttoutta. Lapset saavat viikonloppuisin nukkua, kyllä arkisin pitää jaksaa nousta, syödä se aamiainen ja sitten lähteä.

Ja täällä huokaillaan, kuinka "pitäiskö muka nousta pari tuntia aiemmin syömään", kyllä se yksi vartti riittää. Millainen vätys ihmisestä tulee, jos yksi 15 minuuttiakin pitää saada lisää aamulla nukkua, kun ei vaan jaksa nousta? Vartissa kyllä syö ihan rauhassa. Illalla on aikaa vaikka tehdä voileipää ja pilkkoa hedelmiä valmiiksi jääkaappiin. Samalla kun syö, ehtii sitten kenties tsekata netistä aamun uutisia.