YLE : Jopa 24 000 palaa ehkä takaisin Suomeen - Kela lopettaa kansaneläkkeiden maksun ulkomaille
Ensimmäiset kirjeet ulkomailla asuville kansaneläkkeen saajille on jo lähetetty.
Kuluvan ja ensi kuun aikana moni ulkomailla asuva saa Kelalta postia, jossa kerrotaan kansaneläkkeen maksamisen mahdollisesta lopettamisesta.
Muutos koskee sekä vanhuus- että työkyvyttömyysperusteisia kansaneläkkeitä. EU- ja Eta-maiden lisäksi kirjeitä on postitettu Sveitsiin ja Iso-Britanniaan.
Kirje on lähetetty tiedoksi, että tällaista lakimuutosta ollaan valmistelemassa. Ei tule sitten yllätyksenä, jos joudutaan eläke keskeyttämään 1. helmikuuta 2025, sanoo Kelan etuuspäällikkö Päivi Kuivasniemi.
Jos kansaneläke loppuu, ulkosuomalaiset uhkaavat palata Suomeen.
Muutos koskee noin 24 000 suomalaista
Monissa lausunnoissa korostui huoli siitä, joutuuko ulkomailla asuva suomalainen muuttamaan tulojen pudotessa takaisin Suomeen.
Heidän mukaansa Suomelle voi käydä kalliimmaksi, jos valtio joutuu kustantamaan paluumuuttavien eläkelaisten eläke- ja sosiaaliturvamaksut.
Laskelmani mukaan elämiseni Espanjassa maksaa Suomen valtiolle 505,69 euroa kuukaudessa, mutta asuessani Suomessa Nurmijärvellä se maksoi yhteiskunnalle 857,88 euroa. En ymmärrä, minkä laskuopin mukaan valtio voisi säästää esimerkiksi minun tai jonkun muun eläkkeissä, totesi eräs ulkosuomalainen.
Asun maassa, jossa minun ei ole mahdollista saada eläkettä eikä tulotasoni salli eläkesäästämistä. Kun en ole enää työkykyinen, tulen muuttamaan valtion elätiksi Suomeen, suunnitteli toinen.
Kommentit (1028)
Perustusvaliokunnan lausunto, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen:
"Esityksessä ehdotettuja muutoksia kansaneläkelakiin
perustellaan ennen muuta EU:n sosiaaliturva-asetusta koskevalla EU-tuomioistuimen
oikeuskäytännöllä, etenkin EU-tuomioistuimen 7.12.2017 antamalla tuomiolla asiassa C-
189/16 Zaniewicz-Dybeck. Tähän liittyen esityksessä on tehty verraten laajasti selkoa EU:n
sosiaaliturva-asetuksesta ja sitä koskevasta EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä.
Kuten esityksestäkin ilmenee, EU:n sosiaaliturva-asetuksesta tulkinnasta on runsaasti EU-
tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.
Koska tämä oikeuskäytäntö on nimenomaan EU-
tuomioistuimen kansallisille tuomioistuimille antaminen ennakkoratkaisujen muodossa,
tämä myös kertoo sosiaaliturva-asetuksen tulkinnanvaraisuudesta.
Parhaillaankin EU-tuomioistuimessa on vireillä ennakkoratkaisupyyntöjä EU:n sosiaaliturva-
asetuksen tulkinnasta.1 EU-tuomioistuin antoi myös hiljattain ennakkoratkaisun muun
muassa sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta unionin alueella liikkuviin palkattuihin
työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä. Siinä EU-tuomioistuin linjasi, että EU:n
jäsenvaltiossa (tai ETA-valtiossa) oleva itsenäinen ammatinharjoittaja, joka harjoittaa
taloudellista toimintaa EFTA-ETA-valtiossa (ETA-valtio) ja kolmannessa valtiossa (ETA-
valtion ulkopuolinen valtio), pysyy EU:n jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmän piirissä."
.... https://www.parliament.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2024…
Vierailija kirjoitti:
Suomen eläkerahat tulee kuluttaa Suomessa, ei ulkomailla!
Pensionspengarna är pensionärernas, inte Finlands.
"Tässä yhteydessä on huomautettava siitä, että EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisulla ei
ole konstitutiivista arvoa vaan puhtaasti toteava arvo.3 Tämä tarkoittaa, että hallituksen
esityksessä ehdotettua sääntelyä keskeisesti (esityksen mukaan) perusteleva EU-
tuomioistuimen ennakkoratkaisu 7.12.2017 asiassa C-189/16 Zaniewicz-Dybeck vain
vahvistaa EU:n sosiaaliturva-asetuksen sisällön sellaisena kuin se on ollut sosiaaliturva-
asetuksen voimaantulosta vuodesta 2004 alkaen. Kuten EU-tuomioistuin on asian
ilmaissut: tulkinnalla, jonka unionin tuomioistuin ennakkoratkaisupyynno n
yhteydessä antaa unionin oikeussäännölle, selvennetään ja täsmennetään tarvittaessa
kyseisen oikeussäännön merkitystä ja ulottuvuutta niin, että unionin tuomioistuimen
tulkinnasta ilmenee, miten tätä oikeussääntöä tulkitaan tai olisi täytynyt tulkita ja soveltaa
sen voimaantulosta lähtien.4
Hallituksen esityksessä siis perustellaan ehdotettua muutosta keskeisesti sillä, että
kansaneläke on pitkälti samanlainen etuus kuin Ruotsin takuueläke, jonka EU-
tuomioistuin on katsonut tuomiossa 7.12.2017, Zaniewicz-Dybeck, C-189/16, EU:C:2017:946
sosiaaliturva-asetuksen mukaiseksi vähimmäisetuudeksi. On sinänsä selvää, että jos EU:n
sosiaaliturva-asetus, sellaisena kuin EU-tuomioistuin on sitä tulkinnut asiassa Zaniewicz-
Dybeck 7.12.2017 antamassaan tuomiossa, edellyttäisi nyt ehdotettuja muutoksia
kansaneläkelakiin, niitä olisi pidettävä hyväksyttävinä ja välttämättöminä ottaen
huomioon perustuslain 1 :n 3 momentti, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4
artiklan 3 kohdan vilpittömän yhteistyön periaate, asetusten suora sovellettavuus sekä
EU-oikeuden etusijaperiaate (kaikkeen) ristiriitaiseen kansalliseen oikeuteen nähden.
Tällöin lainsäätäjällä olisi tarkkaan ottaen nimenomaan velvollisuus nyt ehdotettuihin
kansaneläkelain muutoksiin sekä EU-oikeuden että perustuslain 1 :n 3 momentin (ks.
esim. PeVL 79/2018 vp) nojalla.
Nähdäkseni on kuitenkin kyseenalaista, edellyttääkö EU:n sosiaaliturva-asetus, sellaisena
kuin se täsmentyy EU-tuomioistuimen 7.12.2017 antamassa ennakkoratkaisussa asiassa
Zaniewicz-Dybeck ja yleensä EU-tuomioistuimen sosiaaliturva-asetusta koskevassa
oikeuskäytännössä, nyt ehdotettuja muutoksia kansaneläkelakiin."
Hallituksen esityksen perustelu ehdotetulle sääntelylle on myös sikäli epäuskottava, että
EU-tuomioistuimen tuomio asiassa Zaniewicz-Dybeck on annettu jo 7 vuotta sitten, ja että
tuomio tuo siis esiin sosiaaliturva-asetuksen sisältöä sellaisena kuin se on ollut jo
voimaantulostaan vuodesta 2004 lähtien. Jos kerran tuomio on edellyttänyt nyt esitettäviä
muutoksia kansaneläkelakiin, miksei niitä ole esitetty jo aiemmin?
Nähdäkseni esityksessä ehdotetussa sääntelyssä ei olekaan kysymys kansaneläkelain
saattamiseksi sopusointuun sosiaaliturva-asetuksen ja yleisemmin EU-oikeuden kanssa.
Sitä vastoin esityksen tarkoitusperät liittyvät ennen muuta vuosille 20252028
vahvistettuun julkisen talouden suunnitelmaan, josta valtioneuvosto päätti 25.4.2024.
Suunnitelmaan sisältyvän kirjauksen mukaan kansaneläkelain (568/2007) mukaisia
etuuksia ei enää jatkossa makseta ulkomaille. Koska kansaneläkkeet kuuluvat kuitenkin
kaikissa jäsenvaltioissa suoraan sovellettavan EU:n sosiaaliturva-asetuksen
soveltamisalaan, ja koska EU:n sosiaaliturva-asetuksella on etusija kansalliseen
lainsäädäntöön nähden, esityksessä ehdotetulle sääntelylle on pyritty hakemaan myös
edellä kuvattu EU-oikeudellinen perustelu, joka on siis kuitenkin sekä kyseenalainen että
epäuskottava.
Selvyyden vuoksi todettakoon, ettei kyseenalaista siis ole vain se, edellyttääkö EU:n
sosiaaliturva-asetus, sellaisena kuin sen sisältö täsmentyy EU-tuomioistuimen
oikeuskäytännössä nyt ehdotettavaa sääntelyä. Kyseenalaista myös on, ovatko ehdotetut
muutokset kansaneläkelakiin ylipäätään sopusoinnussa EU:n sosiaaliturva-asetuksen
kanssa. Viittaan tässä yhteydessä myös esitysluonnoksesta annetuihin lausuntoihin, joissa
on, etenkin kansaneläkelaitoksen toimesta, nähdäkseni perustellusti kyseenalaistettu
ehdotetun sääntelyn EU-oikeudenmukaisuus.
Se, että esityksessä ehdotettavan sääntelyn sopusointu on kyseenalainen EU-oikeuden
kannalta, on merkityksellinen seikka myös esityksen valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin
kannalta
https://www.parliament.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2024…
Valtiosääntöoikeuden professorin lausunto perustuslakivaliokunnalle.
Suomea sivistysvaltiona haittaa se, että suomen kansalainen asuu ulkomailla. Eikö näitä suomeen muutto vaatimuksia sitten kannattaisi tiukentaa. Vähemmän maksettavaa kun sulkee rajat kaikilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen eläkerahat tulee kuluttaa Suomessa, ei ulkomailla!
Pensionspengarna är pensionärernas, inte Finlands.
Mutta nyt puhutaan kansaneläkkeestä ei työeläkkeistä!
Vierailija kirjoitti:
Jo oli aikakin lopettaa Kela-tukien maksu rajojen ulkopuolelle. Jos eivät vaivautuneet tekemään töitä Suomessa aikanaan, niin ei tarvitse palkita millään etelänlomalla näitä.
Ei tarvitsisi mitään kirjeitä lähetellä, osaavat itse lukea uutisista tai havaitsevat viimeistään kun ei tule rahaa Kelalta.
T. Katkera persu
Eihän ne Suomeen palaa, kun ne on rikkaiden miesten kotirouvia, kuten uutisissa kerrottiin.
Vierailija kirjoitti:
Tulee kalliiksi valtiolle, tarvitsevat esim asunnon ja kuormittavat terveyden huoltoa joka on jo nyt ylikuormittunut. Todellisuudessa saavat asunnon osoitteen Suomesta ja sitten matkustavat takaisin esim Espanjaan "asumaan" koska matkustelua valtiokaan ei pysty estämään.
Millä ne muka maksaa kahden asunnon vuokraa ja säännölliset lennot Suomeen 3 kk välein? Ihanaa, että saadaan paljon lisää kuluttajia ja asukkaita Suomeen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä lakimuutos on perusteeton perusoikeuden rajoitus, koska se rajoittaa perustuslain vastaisesti maastalähtöä eli liikkumisvapautta. Rajoitus ei ole myöskään välttämätön. Kysymys on liikkumisvapauden perusteettomasta rajoittamisesta, koska perustuslain mukaan, lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.
Ei perusoikeuksia voida tarkastella toisistaan irrallisina oikeuksina. Jos suomalainen on oikeutettu etuuteen asuessaan suomessa, ei maastamuutto voi olla yhdenvertaisuus lain edessä huomioiden peruste lakkauttaa sen maksamista, koska myös asuinpaikan valinta on perusoikeus. Silloin siirrytään syrjinnän polulle (muun henkilöön liittyvän syyn perusteella), ilman hyväksyttävää perustetta. Syrjintä rinnastuu "rangaistukseen" yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuun vastatoimeen.
Yhdenvertaisuuslain mukaan, syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia.
no, silloin pitää haastaa oikeuteen sen kohdemaan viranomaiset minne Suomesta on muuttanut, jos ne ei tarjoa sitä perustoimeentuloa!
On vammaisia, jotka nostavat kansaneläkettä. Kansaneläke voi kompensoida puuttuvaa työkykyä ja työeläkettä ja osa on saattanut vammautua.
Vammaisstrategia 2021-2030, löytyy valtioneuvoston sivuilta:
"Vapaa liikkuvuus
Vapaa liikkuvuus tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä Euroopan unionissa
on oikeus liikkua, työskennellä, opiskella ja asua
missä tahansa Euroopan unionin maassa.
Esimerkiksi saksalainen voi muuttaa Ranskaan opiskelemaan tai
työskentelemään.
Valitettavasti vapaa liikkuvuus on vammaisille
usein vaikeaa tai mahdotonta.
Muutto toiseen Euroopan unionin maahan ja siellä asuminen
voi olla vaikeaa heille, koska
- uusi maa ei välttämättä tunnusta heidän vammaisuuttaan
- he eivät ehkä saa tarvitsemaansa tukea siellä asumiseen.
Tulevina vuosina
Sivu 11
Euroopan komissio aikoo auttaa myös vammaisia
käyttämään oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen.
Se haluaa luoda vahvan EU:n vammaiskortin,
joka helpottaa
vammaisuuden tunnustamista
ja joidenkin asioiden ja etuuksien saamista,
kun vammainen henkilö muuttaa toiseen Euroopan unionin maahan.
Mutta mitä teki Riikka Purra ja Orpo :D Leikkasi koko kansaneläkkeen. Siinä jäi Suomen vangiksi iso määrä heikkokuntoisempia kansalaisia. Heillä ei ole oikeutta enää liikkua kuten opiskelijoilla ja perhe-eläkeläisillä. Heillä ei ole kumppania joka kuoli josta saa rahaa, heillä ei ole opiskelukykyä. He ei liiku siis.
Ehkä Suomen kannattaisi irrota tuosta strategiasta. On meinaan aika tyhmää sanahelinää.
Valtioneuvoston sivuilta. https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/eu-n-uusi-vammaisstrategia-on-tark…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä lakimuutos on perusteeton perusoikeuden rajoitus, koska se rajoittaa perustuslain vastaisesti maastalähtöä eli liikkumisvapautta. Rajoitus ei ole myöskään välttämätön. Kysymys on liikkumisvapauden perusteettomasta rajoittamisesta, koska perustuslain mukaan, lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustu
no, silloin pitää haastaa oikeuteen sen kohdemaan viranomaiset minne Suomesta on muuttanut, jos ne ei tarjoa sitä perustoimeentuloa!
Onko Suomen perustuslaki muka voimassa muissakin maissa? Kyllä se on Suomen valtio, joka silloin on se, joka maksaa. Sekä käsittelykustannukset, että hyvitykset.
"Nyt ehdotettavilla muutoksilla kansaneläkelakiin tavoitellaan esityksen mukaan noin 36
miljoonan euron säästöjä, mitä ei sinänsä voida pitää aivan vähäisenä säästönä (vrt. esim.
PeVL 45/2024 vp, jonka arvion kohteena ollut esitys tuotti säästöjä n. 3,3 miljoonaa euroa
vuodessa). Perustuslakivaliokunnan tuoreen lausuntokäytännön perusteella voidaan
katsoa, että nyt arvioitavassa hallituksen esityksessä mainituilla julkisen talouden
tilanteeseen liittyvillä seikoilla voidaan sinänsä perustella nyt ehdotettua sääntelyä (ks.
myös PeVL 45/2024 vp, kappale 9, PeVL 15/2023 vp, kappale 9, ks. myös PeVL 40/2018
vp).
Silti esityksessä ehdotettujen muutosten hyväksyttävyyttä horjuttaa ensinnäkin se, että
ehdotetun sääntelyn sopusointu EU-oikeuden kanssa on kyseenalainen, ja että
kyseenalaista on myös se, edellyttääkö EU-tuomioistuimen asiassa Zaniewicz-Dybeck
kansaneläkelain muuttamista ehdotetulla tavalla. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin
vakiintuneesti linjannut, että kotimaisessa lainsäädännössä ei tule pyrkiä EU-oikeuden
kanssa ristiriidassa oleviin ratkaisuihin (ks. PeVL 10/2024 vp, kappale 11 ja siinä mainittu
muu lausuntokäytäntö, ks. myös PeVL 79/2018 vp).
Edelleen esityksessä ehdotetun sääntelyn hyväksyttävyyttä horjuttaa se, että esityksen
mukaan suurin ryhmä, johon vaikutukset kohdistuisivat, on iäkkäät naiset, sillä kaikista
ulkomailla asuvista kansaneläkkeen saajista 68 prosenttia on yli 65-vuotiaita naisia. (s.
22).
Esityksessä ehdotettu sääntely asettaa näin ollen iäkkäät naiset eri asemaan ja synnyttää
olettaman välillisestä syrjinnästä.
Esityksessä pitäisi näin ollen kyetä esittämään perusoikeusjärjestelmän kannalta
hyväksyttävät ja oikeasuhtaiset perustelut sille, että ehdotetut muutokset asettavat iäkkäät
naiset eri asemaan ja synnyttää olettaman välillisestä syrjinnästä. Esityksessä perusteluna
on lähinnä se, että henkilö ei asu tai työskentele Suomessa, on perustuslain näkökulmasta
hyväksyttävä syy kohdella henkilöä Suomesta maksettavien sosiaaliturvaetuuksien
kannalta toisin kuin Suomessa asuvia henkilöitä. Esityksessä myös todetaan, että
sosiaaliturva-asetus ei myöskään velvoita jäsenvaltioita maksamaan vähimmäisetuuden
luonteista etuutta toiseen sosiaaliturva-asetusta soveltavaan maahan. (s. 35)
On kuitenkin siis kyseenalaista sosiaaliturva-asetuksen sisältämän maasta vietävyyden
periaatteen ja yleensä henkilöiden vapaan liikkuvuuden takia, onko ehdotettu sääntely
EU-oikeuden mukaista, so. salliiko EU-oikeus Suomessa asumisen perusteella ansaitun
kansaneläkkeen maasta viemisen epäämisen. Kun otetaan myös huomioon, että
perustelulle asetettavat vaatimukset ovat erityisesti perustuslain
syrjintäkieltosäännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla korkeat
(ks. esim. PeVL 55/2016 vp, PeVL 31/2013 vp ja siinä mainitut PeVL 1/2006 vp, s. 2/I,
PeVL 38/2006 vp, s. 2), esityksessä ei nähdäkseni esitetä perusoikeusjärjestelmän tai EU-
oikeuden kannalta hyväksyttäviä perusteluja esityksen merkitsemälle, iäkkäisiin naisiin
kohdistuvalle erottelulle.
Esityksen hyväksyttävyyttä ja oikeasuhtaisuutta horjuttaisi lisäksi se, jos ehdoteut
kansaneläkelain muutokset johtavat eläkeläisten takaisin muuttoon Suomeen
lopputuloksella, että eläkeläiset pääsevät Suomessa asuessaan täydentävien
sosiaaliturvaetuuksien ja terveydenhuollon palvelujen piiriin, mitä myöden esityksen
säästötavoitteet vesittyisivät. Esitysluonnoksesta annetuissa lausunnoissa on
kyseenalaistettu esityksen kykyä saavuttaa sillä tavoiteltuja säästöjä. En kykene
arvioimaan tätä.
Totean vain, että jos ehdotetulla sääntelyllä ei päästä sillä tavoiteltaviin
säästöihin, tämä osaltaan horjuttaa esityksen hyväksyttävyyttä ja oikeasuhtaisuutta, koska
perustuslain 19 :n 2 momentissa turvattuja perusoikeuksia rajoittavan sekä ihmisten
erottelua merkitsevän sääntelyn on oltava tarkoitukseensa soveltuva, eli että sillä tulee
voida tehokkaasti saavuttaa perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä tavoite, jota
julkisen talouden tilanteeseen liittyvät seikat sinänsä ovat.
Esitysluonnoksesta antamassaan lausunnossa Kansaneläkelaitos piti tulkinnanvaraisena,
onko kansaneläkelakiin ehdotettu muutos riittävä kansaneläkkeen EU:n sosiaaliturva-
asetuksen mukaisen luokittelun muuttamiseksi, koska etuuden luonnetta ei olla
muuttamassa. Kansaneläkelaitoksen mukaan esitysluonnoksessa tätä
tulkinnanvaraisuutta ei ollut tuotu riittävästi esiin. Kansaneläkelaitos katsoi
lausunnossaan, että sosiaaliturva-asetuksen ja kansallisen lain välille jää ristiriita, jos
kansaneläkelakia muutetaan ilman, että myös sosiaaliturva-asetuksen liitteet saatetaan
vastaamaan kansaneläkkeen muutettua luokittelua. Nähdäkseni nämä lakiehdotuksen
EU-oikeudenmukaisuutta kyseenalaistavat näkökohdat ovat edelleen perusteltuja.
https://www.parliament.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2024…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä lakimuutos on perusteeton perusoikeuden rajoitus, koska se rajoittaa perustuslain vastaisesti maastalähtöä eli liikkumisvapautta. Rajoitus ei ole myöskään välttämätön. Kysymys on liikkumisvapauden perusteettomasta rajoittamisesta, koska perustuslain mukaan, lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.
Lakimuutos ei estä ketään lähtemästä maasta. Kuvatunlainen eläkekäytäntö on jo voimassa muissakin EU-maissa. Asuinmaa maksaa kan
Samaa mieltä. Ei kukaan rajoita kenenkään liikkumista, saa matkustaa vaikka meren saariin. Saa asettua asumaan vaikka Timbuktuun.
Minäkin saan lähteä täältä ihan mihin vaan, mutta en voi vaatia, että minun elämäni siellä "missä vaan" kustantaa joku muu kuin minä itse. Jos saan elämäni järjestetyksi siellä "missä vaan, " niin kellään ei ole nokan koputtamista.
Kansaneläkkeen eteenhän ei ole kenenkään tarvinnut tehdä yhtään mitään. Se tulee kuin manulle illallinen kun vaan pystyy osoittamaan työkyvyttömyytensä tai tulee eläkeikään.
Ehkä tässä kaavailussa on takana se, että halutaan sekin eläkeraha kulutuskiertoon Suomessa. Nämä ihmiset ei ole suuremmin yleensä verojakaan Suomeen maksaneet, joten osallistukoot sitten edes kansantalouteen.
En muuten usko, että tuo onnistuisi, mitä täällä jotkut esittää, että vuokra-asunto Suomessa, johon valtio maksaa asumistukea, ja asukas kuitenkin asuisi ulkomailla. Kyllä se ennen pitkää paljastuisi ja vuokranantajakin voisi ihmetellä, että missä asukas, kun tätä jotain varten tarvittaisiin. Ehkä jonkun sukulaisen turvin onnistuisi, mutta toisaalta kun se tulisi ilmi, siitä joutuisi rikosoikeudelliseen vastuuseen ja joutuisi maksamaan kaikki asumistuet takaisin ja hyvässä lykyssä ne väärin perustein saadut eläkkeetkin. Siinähän olisi huiputtanut valtiota ja asuntoa näennäisesti vuokrannut ihminenkin joutuisi raastupaan.
Vierailija kirjoitti:
Näissäkin olisi pitänyt huomioida jossain määrin yksilölliset erot. Joku tosiaan on ns. muuttolintu. Toinen taas on elänyt osan aikuisuudestaan, kasvattanut lapset ym ym muussa maassa kuin suomessa, ja heille siis ei alku vuosilta suomessa työskentelystä kuulu mitään eläkettä? Ei ole oikein että heidät heitetään tyhjän päälle.
Kuuluu heille työeläke, jos ovat työskennelleet. Ei tämä koske työeläkkeitä. Tässä on kyse vain Kelan maksamasta kansaneläkkeestä, sen maksaminen ulkomaille loppuu. Samanlaisia linjauksia on muissakin EU-maissa, koska siitä on EU-tason määräys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen eläkerahat tulee kuluttaa Suomessa, ei ulkomailla!
Pensionspengarna är pensionärernas, inte Finlands.
Kelan kansaneläkkeistä kyse nyt. Kelan rahat ovat valtion, suomalaisten, rahoja. Eri asia, työeläkkeet ovat eläkeläisten omia rahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä lakimuutos on perusteeton perusoikeuden rajoitus, koska se rajoittaa perustuslain vastaisesti maastalähtöä eli liikkumisvapautta. Rajoitus ei ole myöskään välttämätön. Kysymys on liikkumisvapauden perusteettomasta rajoittamisesta, koska perustuslain mukaan, lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen tä
Eihän asumistukea tai toimeentulotukeakaan makseta ulkomaille. Kansaneläkkeessä sama juttu!
Vierailija kirjoitti:
Suomen eläkerahat tulee kuluttaa Suomessa, ei ulkomailla!
Ei pidä paikkaansa. Kulutan työeläkettäni täällä ulkomailla PISTE!!!
Jo oli aikakin lopettaa Kela-tukien maksu rajojen ulkopuolelle. Jos eivät vaivautuneet tekemään töitä Suomessa aikanaan, niin ei tarvitse palkita millään etelänlomalla näitä.
Ei tarvitsisi mitään kirjeitä lähetellä, osaavat itse lukea uutisista tai havaitsevat viimeistään kun ei tule rahaa Kelalta.