Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

YLE : Jopa 24 000 palaa ehkä takaisin Suomeen - Kela lopettaa kansaneläkkeiden maksun ulkomaille

Vierailija
25.11.2024 |

Ensimmäiset kirjeet ulkomailla asuville kansaneläkkeen saajille on jo lähetetty.

Kuluvan ja ensi kuun aikana moni ulkomailla asuva saa Kelalta postia, jossa kerrotaan kansaneläkkeen maksamisen mahdollisesta lopettamisesta.

Muutos koskee sekä vanhuus- että työkyvyttömyysperusteisia kansaneläkkeitä. EU- ja Eta-maiden lisäksi kirjeitä on postitettu Sveitsiin ja Iso-Britanniaan.

Kirje on lähetetty tiedoksi, että tällaista lakimuutosta ollaan valmistelemassa. Ei tule sitten yllätyksenä, jos joudutaan eläke keskeyttämään 1. helmikuuta 2025, sanoo Kelan etuuspäällikkö Päivi Kuivasniemi.

https://yle.fi/a/74-20124405

Jos kansaneläke loppuu, ulkosuomalaiset uhkaavat palata Suomeen.

Muutos koskee noin 24 000 suomalaista

Monissa lausunnoissa korostui huoli siitä, joutuuko ulkomailla asuva suomalainen muuttamaan tulojen pudotessa takaisin Suomeen.

Heidän mukaansa Suomelle voi käydä kalliimmaksi, jos valtio joutuu kustantamaan paluumuuttavien eläkelaisten eläke- ja sosiaaliturvamaksut.

Laskelmani mukaan elämiseni Espanjassa maksaa Suomen valtiolle 505,69 euroa kuukaudessa, mutta asuessani Suomessa Nurmijärvellä se maksoi yhteiskunnalle 857,88 euroa. En ymmärrä, minkä laskuopin mukaan valtio voisi säästää esimerkiksi minun tai jonkun muun eläkkeissä, totesi eräs ulkosuomalainen.

Asun maassa, jossa minun ei ole mahdollista saada eläkettä eikä tulotasoni salli eläkesäästämistä. Kun en ole enää työkykyinen, tulen muuttamaan valtion elätiksi Suomeen, suunnitteli toinen.

https://yle.fi/a/74-20103576

Kommentit (1028)

Vierailija
201/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jo oli aikakin lopettaa Kela-tukien maksu rajojen ulkopuolelle. Jos eivät vaivautuneet tekemään töitä Suomessa aikanaan, niin ei tarvitse palkita millään etelänlomalla näitä.

Ei tarvitsisi mitään kirjeitä lähetellä, osaavat itse lukea uutisista tai havaitsevat viimeistään kun ei tule rahaa Kelalta.

Vierailija
202/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perustusvaliokunnan lausunto, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen:

"Esityksessä ehdotettuja muutoksia kansaneläkelakiin

perustellaan ennen muuta EU:n sosiaaliturva-asetusta koskevalla EU-tuomioistuimen

oikeuskäytännöllä, etenkin EU-tuomioistuimen 7.12.2017 antamalla tuomiolla asiassa C-

189/16 Zaniewicz-Dybeck. Tähän liittyen esityksessä on tehty verraten laajasti selkoa EU:n

sosiaaliturva-asetuksesta ja sitä koskevasta EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä.

Kuten esityksestäkin ilmenee, EU:n sosiaaliturva-asetuksesta tulkinnasta on runsaasti EU-

tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Koska tämä oikeuskäytäntö on nimenomaan EU-

tuomioistuimen kansallisille tuomioistuimille antaminen ennakkoratkaisujen muodossa,

tämä myös kertoo sosiaaliturva-asetuksen tulkinnanvaraisuudesta.

Parhaillaankin EU-tuomioistuimessa on vireillä ennakkoratkaisupyyntöjä EU:n sosiaaliturva-

asetuksen tulkinnasta.1 EU-tuomioistuin antoi myös hiljattain ennakkoratkaisun muun

muassa sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta unionin alueella liikkuviin palkattuihin

työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä. Siinä EU-tuomioistuin linjasi, että EU:n

jäsenvaltiossa (tai ETA-valtiossa) oleva itsenäinen ammatinharjoittaja, joka harjoittaa

taloudellista toimintaa EFTA-ETA-valtiossa (ETA-valtio) ja kolmannessa valtiossa (ETA-

valtion ulkopuolinen valtio), pysyy EU:n jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmän piirissä."

 

.... https://www.parliament.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2024…

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
203/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomen eläkerahat tulee kuluttaa Suomessa, ei ulkomailla!

Pensionspengarna är pensionärernas, inte Finlands.

Vierailija
204/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Tässä yhteydessä on huomautettava siitä, että EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisulla ei

ole konstitutiivista arvoa vaan puhtaasti toteava arvo.3 Tämä tarkoittaa, että hallituksen

esityksessä ehdotettua sääntelyä keskeisesti (esityksen mukaan) perusteleva EU-

tuomioistuimen ennakkoratkaisu 7.12.2017 asiassa C-189/16 Zaniewicz-Dybeck vain

vahvistaa EU:n sosiaaliturva-asetuksen sisällön sellaisena kuin se on ollut sosiaaliturva-

asetuksen voimaantulosta vuodesta 2004 alkaen. Kuten EU-tuomioistuin on asian

ilmaissut: tulkinnalla, jonka unionin tuomioistuin ennakkoratkaisupyynno n

yhteydessä antaa unionin oikeussäännölle, selvennetään ja täsmennetään tarvittaessa

kyseisen oikeussäännön merkitystä ja ulottuvuutta niin, että unionin tuomioistuimen

tulkinnasta ilmenee, miten tätä oikeussääntöä tulkitaan tai olisi täytynyt tulkita ja soveltaa

sen voimaantulosta lähtien.4



Hallituksen esityksessä siis perustellaan ehdotettua muutosta keskeisesti sillä, että

kansaneläke on pitkälti samanlainen etuus kuin Ruotsin takuueläke, jonka EU-

tuomioistuin on katsonut tuomiossa 7.12.2017, Zaniewicz-Dybeck, C-189/16, EU:C:2017:946

sosiaaliturva-asetuksen mukaiseksi vähimmäisetuudeksi. On sinänsä selvää, että jos EU:n

sosiaaliturva-asetus, sellaisena kuin EU-tuomioistuin on sitä tulkinnut asiassa Zaniewicz-

Dybeck 7.12.2017 antamassaan tuomiossa, edellyttäisi nyt ehdotettuja muutoksia

kansaneläkelakiin, niitä olisi pidettävä hyväksyttävinä ja välttämättöminä ottaen

huomioon perustuslain 1 :n 3 momentti, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4

artiklan 3 kohdan vilpittömän yhteistyön periaate, asetusten suora sovellettavuus sekä

EU-oikeuden etusijaperiaate (kaikkeen) ristiriitaiseen kansalliseen oikeuteen nähden.

Tällöin lainsäätäjällä olisi tarkkaan ottaen nimenomaan velvollisuus nyt ehdotettuihin

kansaneläkelain muutoksiin sekä EU-oikeuden että perustuslain 1 :n 3 momentin (ks.

esim. PeVL 79/2018 vp) nojalla.



Nähdäkseni on kuitenkin kyseenalaista, edellyttääkö EU:n sosiaaliturva-asetus, sellaisena

kuin se täsmentyy EU-tuomioistuimen 7.12.2017 antamassa ennakkoratkaisussa asiassa

Zaniewicz-Dybeck ja yleensä EU-tuomioistuimen sosiaaliturva-asetusta koskevassa

oikeuskäytännössä, nyt ehdotettuja muutoksia kansaneläkelakiin."

Vierailija
205/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hallituksen esityksen perustelu ehdotetulle sääntelylle on myös sikäli epäuskottava, että

EU-tuomioistuimen tuomio asiassa Zaniewicz-Dybeck on annettu jo 7 vuotta sitten, ja että

tuomio tuo siis esiin sosiaaliturva-asetuksen sisältöä sellaisena kuin se on ollut jo

voimaantulostaan vuodesta 2004 lähtien. Jos kerran tuomio on edellyttänyt nyt esitettäviä

muutoksia kansaneläkelakiin, miksei niitä ole esitetty jo aiemmin?

Nähdäkseni esityksessä ehdotetussa sääntelyssä ei olekaan kysymys kansaneläkelain

saattamiseksi sopusointuun sosiaaliturva-asetuksen ja yleisemmin EU-oikeuden kanssa.

Sitä vastoin esityksen tarkoitusperät liittyvät ennen muuta vuosille 20252028

vahvistettuun julkisen talouden suunnitelmaan, josta valtioneuvosto päätti 25.4.2024.

Suunnitelmaan sisältyvän kirjauksen mukaan kansaneläkelain (568/2007) mukaisia

etuuksia ei enää jatkossa makseta ulkomaille. Koska kansaneläkkeet kuuluvat kuitenkin

kaikissa jäsenvaltioissa suoraan sovellettavan EU:n sosiaaliturva-asetuksen

soveltamisalaan, ja koska EU:n sosiaaliturva-asetuksella on etusija kansalliseen

lainsäädäntöön nähden, esityksessä ehdotetulle sääntelylle on pyritty hakemaan myös

edellä kuvattu EU-oikeudellinen perustelu, joka on siis kuitenkin sekä kyseenalainen että

epäuskottava.



Selvyyden vuoksi todettakoon, ettei kyseenalaista siis ole vain se, edellyttääkö EU:n

sosiaaliturva-asetus, sellaisena kuin sen sisältö täsmentyy EU-tuomioistuimen

oikeuskäytännössä nyt ehdotettavaa sääntelyä. Kyseenalaista myös on, ovatko ehdotetut

muutokset kansaneläkelakiin ylipäätään sopusoinnussa EU:n sosiaaliturva-asetuksen

kanssa. Viittaan tässä yhteydessä myös esitysluonnoksesta annetuihin lausuntoihin, joissa

on, etenkin kansaneläkelaitoksen toimesta, nähdäkseni perustellusti kyseenalaistettu

ehdotetun sääntelyn EU-oikeudenmukaisuus.

Se, että esityksessä ehdotettavan sääntelyn sopusointu on kyseenalainen EU-oikeuden

kannalta, on merkityksellinen seikka myös esityksen valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin

kannalta

https://www.parliament.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2024…

Valtiosääntöoikeuden professorin lausunto perustuslakivaliokunnalle.

Vierailija
206/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomea sivistysvaltiona haittaa se, että suomen kansalainen asuu ulkomailla. Eikö näitä suomeen muutto vaatimuksia sitten kannattaisi tiukentaa. Vähemmän maksettavaa kun sulkee rajat kaikilta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
207/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen eläkerahat tulee kuluttaa Suomessa, ei ulkomailla!

Pensionspengarna är pensionärernas, inte Finlands.

Mutta nyt puhutaan kansaneläkkeestä ei työeläkkeistä!

Vierailija
208/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jo oli aikakin lopettaa Kela-tukien maksu rajojen ulkopuolelle. Jos eivät vaivautuneet tekemään töitä Suomessa aikanaan, niin ei tarvitse palkita millään etelänlomalla näitä.

Ei tarvitsisi mitään kirjeitä lähetellä, osaavat itse lukea uutisista tai havaitsevat viimeistään kun ei tule rahaa Kelalta.

T. Katkera persu

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
209/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän ne Suomeen palaa, kun ne on rikkaiden miesten kotirouvia, kuten uutisissa kerrottiin.

Vierailija
210/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tulee kalliiksi valtiolle, tarvitsevat esim asunnon ja kuormittavat terveyden huoltoa joka on jo nyt ylikuormittunut. Todellisuudessa saavat asunnon osoitteen  Suomesta ja sitten matkustavat takaisin esim Espanjaan "asumaan" koska matkustelua valtiokaan ei pysty estämään.

Millä ne muka maksaa kahden asunnon vuokraa ja säännölliset lennot Suomeen 3 kk välein? Ihanaa, että saadaan paljon lisää kuluttajia ja asukkaita Suomeen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
211/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä lakimuutos on perusteeton perusoikeuden rajoitus, koska se rajoittaa perustuslain vastaisesti maastalähtöä eli liikkumisvapautta. Rajoitus ei ole myöskään välttämätön. Kysymys on liikkumisvapauden perusteettomasta rajoittamisesta, koska perustuslain mukaan, lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.



 

Ei perusoikeuksia voida tarkastella toisistaan irrallisina oikeuksina. Jos suomalainen on oikeutettu etuuteen asuessaan suomessa, ei maastamuutto voi olla yhdenvertaisuus lain edessä huomioiden peruste lakkauttaa sen maksamista, koska myös asuinpaikan valinta on perusoikeus.  Silloin siirrytään syrjinnän polulle (muun henkilöön liittyvän syyn perusteella), ilman hyväksyttävää perustetta. Syrjintä rinnastuu "rangaistukseen" yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuun vastatoimeen.

Yhdenvertaisuuslain mukaan, syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia.

no, silloin pitää haastaa oikeuteen sen kohdemaan viranomaiset minne Suomesta on muuttanut, jos ne ei tarjoa sitä perustoimeentuloa!

Vierailija
212/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

On vammaisia, jotka nostavat kansaneläkettä. Kansaneläke voi kompensoida puuttuvaa työkykyä ja työeläkettä ja osa on saattanut vammautua.

Vammaisstrategia 2021-2030, löytyy valtioneuvoston sivuilta:

"Vapaa liikkuvuus

Vapaa liikkuvuus tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä Euroopan unionissa

on oikeus liikkua, työskennellä, opiskella ja asua

missä tahansa Euroopan unionin maassa.

Esimerkiksi saksalainen voi muuttaa Ranskaan opiskelemaan tai

työskentelemään.

Valitettavasti vapaa liikkuvuus on vammaisille

usein vaikeaa tai mahdotonta.

Muutto toiseen Euroopan unionin maahan ja siellä asuminen

voi olla vaikeaa heille, koska

- uusi maa ei välttämättä tunnusta heidän vammaisuuttaan

- he eivät ehkä saa tarvitsemaansa tukea siellä asumiseen.

Tulevina vuosina

Sivu 11

Euroopan komissio aikoo auttaa myös vammaisia

käyttämään oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen.


Se haluaa luoda vahvan EU:n vammaiskortin,

joka helpottaa

vammaisuuden tunnustamista

ja joidenkin asioiden ja etuuksien saamista,

kun vammainen henkilö muuttaa toiseen Euroopan unionin maahan.

 

 

Mutta mitä teki Riikka Purra ja Orpo :D Leikkasi koko kansaneläkkeen. Siinä jäi Suomen vangiksi iso määrä heikkokuntoisempia kansalaisia. Heillä ei ole oikeutta enää liikkua kuten opiskelijoilla ja perhe-eläkeläisillä. Heillä ei ole kumppania joka kuoli josta saa rahaa, heillä ei ole opiskelukykyä. He ei liiku siis.

Ehkä Suomen kannattaisi irrota tuosta strategiasta. On meinaan aika tyhmää sanahelinää.

Valtioneuvoston sivuilta. https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/eu-n-uusi-vammaisstrategia-on-tark…

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
213/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä lakimuutos on perusteeton perusoikeuden rajoitus, koska se rajoittaa perustuslain vastaisesti maastalähtöä eli liikkumisvapautta. Rajoitus ei ole myöskään välttämätön. Kysymys on liikkumisvapauden perusteettomasta rajoittamisesta, koska perustuslain mukaan, lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustu

no, silloin pitää haastaa oikeuteen sen kohdemaan viranomaiset minne Suomesta on muuttanut, jos ne ei tarjoa sitä perustoimeentuloa!

Onko Suomen perustuslaki muka voimassa muissakin maissa? Kyllä se on Suomen valtio, joka silloin on se, joka maksaa. Sekä käsittelykustannukset, että hyvitykset.

Vierailija
214/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Nyt ehdotettavilla muutoksilla kansaneläkelakiin tavoitellaan esityksen mukaan noin 36

miljoonan euron säästöjä, mitä ei sinänsä voida pitää aivan vähäisenä säästönä (vrt. esim.

PeVL 45/2024 vp, jonka arvion kohteena ollut esitys tuotti säästöjä n. 3,3 miljoonaa euroa

vuodessa). Perustuslakivaliokunnan tuoreen lausuntokäytännön perusteella voidaan

katsoa, että nyt arvioitavassa hallituksen esityksessä mainituilla julkisen talouden

tilanteeseen liittyvillä seikoilla voidaan sinänsä perustella nyt ehdotettua sääntelyä (ks.

myös PeVL 45/2024 vp, kappale 9, PeVL 15/2023 vp, kappale 9, ks. myös PeVL 40/2018

vp).

Silti esityksessä ehdotettujen muutosten hyväksyttävyyttä horjuttaa ensinnäkin se, että

ehdotetun sääntelyn sopusointu EU-oikeuden kanssa on kyseenalainen, ja että

kyseenalaista on myös se, edellyttääkö EU-tuomioistuimen asiassa Zaniewicz-Dybeck

kansaneläkelain muuttamista ehdotetulla tavalla. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin

vakiintuneesti linjannut, että kotimaisessa lainsäädännössä ei tule pyrkiä EU-oikeuden

kanssa ristiriidassa oleviin ratkaisuihin (ks. PeVL 10/2024 vp, kappale 11 ja siinä mainittu

muu lausuntokäytäntö, ks. myös PeVL 79/2018 vp).

Edelleen esityksessä ehdotetun sääntelyn hyväksyttävyyttä horjuttaa se, että esityksen

mukaan suurin ryhmä, johon vaikutukset kohdistuisivat, on iäkkäät naiset, sillä kaikista

ulkomailla asuvista kansaneläkkeen saajista 68 prosenttia on yli 65-vuotiaita naisia. (s.

22).



Esityksessä ehdotettu sääntely asettaa näin ollen iäkkäät naiset eri asemaan ja synnyttää

olettaman välillisestä syrjinnästä.

Esityksessä pitäisi näin ollen kyetä esittämään perusoikeusjärjestelmän kannalta

hyväksyttävät ja oikeasuhtaiset perustelut sille, että ehdotetut muutokset asettavat iäkkäät

naiset eri asemaan ja synnyttää olettaman välillisestä syrjinnästä. Esityksessä perusteluna

on lähinnä se, että henkilö ei asu tai työskentele Suomessa, on perustuslain näkökulmasta

hyväksyttävä syy kohdella henkilöä Suomesta maksettavien sosiaaliturvaetuuksien

kannalta toisin kuin Suomessa asuvia henkilöitä. Esityksessä myös todetaan, että

sosiaaliturva-asetus ei myöskään velvoita jäsenvaltioita maksamaan vähimmäisetuuden

luonteista etuutta toiseen sosiaaliturva-asetusta soveltavaan maahan. (s. 35)

On kuitenkin siis kyseenalaista sosiaaliturva-asetuksen sisältämän maasta vietävyyden

periaatteen ja yleensä henkilöiden vapaan liikkuvuuden takia, onko ehdotettu sääntely

EU-oikeuden mukaista, so. salliiko EU-oikeus Suomessa asumisen perusteella ansaitun

kansaneläkkeen maasta viemisen epäämisen. Kun otetaan myös huomioon, että

perustelulle asetettavat vaatimukset ovat erityisesti perustuslain

syrjintäkieltosäännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla korkeat

(ks. esim. PeVL 55/2016 vp, PeVL 31/2013 vp ja siinä mainitut PeVL 1/2006 vp, s. 2/I,

PeVL 38/2006 vp, s. 2), esityksessä ei nähdäkseni esitetä perusoikeusjärjestelmän tai EU-

oikeuden kannalta hyväksyttäviä perusteluja esityksen merkitsemälle, iäkkäisiin naisiin

kohdistuvalle erottelulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
215/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esityksen hyväksyttävyyttä ja oikeasuhtaisuutta horjuttaisi lisäksi se, jos ehdoteut

kansaneläkelain muutokset johtavat eläkeläisten takaisin muuttoon Suomeen

lopputuloksella, että eläkeläiset pääsevät Suomessa asuessaan täydentävien

sosiaaliturvaetuuksien ja terveydenhuollon palvelujen piiriin, mitä myöden esityksen

säästötavoitteet vesittyisivät.
Esitysluonnoksesta annetuissa lausunnoissa on

kyseenalaistettu esityksen kykyä saavuttaa sillä tavoiteltuja säästöjä. En kykene

arvioimaan tätä.

Totean vain, että jos ehdotetulla sääntelyllä ei päästä sillä tavoiteltaviin

säästöihin, tämä osaltaan horjuttaa esityksen hyväksyttävyyttä ja oikeasuhtaisuutta, koska

perustuslain 19 :n 2 momentissa turvattuja perusoikeuksia rajoittavan sekä ihmisten

erottelua merkitsevän sääntelyn on oltava tarkoitukseensa soveltuva, eli että sillä tulee

voida tehokkaasti saavuttaa perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä tavoite
, jota

julkisen talouden tilanteeseen liittyvät seikat sinänsä ovat.



Esitysluonnoksesta antamassaan lausunnossa Kansaneläkelaitos piti tulkinnanvaraisena,

onko kansaneläkelakiin ehdotettu muutos riittävä kansaneläkkeen EU:n sosiaaliturva-

asetuksen mukaisen luokittelun muuttamiseksi, koska etuuden luonnetta ei olla

muuttamassa
. Kansaneläkelaitoksen mukaan esitysluonnoksessa tätä

tulkinnanvaraisuutta ei ollut tuotu riittävästi esiin. Kansaneläkelaitos katsoi

lausunnossaan, että sosiaaliturva-asetuksen ja kansallisen lain välille jää ristiriita, jos

kansaneläkelakia muutetaan ilman, että myös sosiaaliturva-asetuksen liitteet saatetaan

vastaamaan kansaneläkkeen muutettua luokittelua. Nähdäkseni nämä lakiehdotuksen

EU-oikeudenmukaisuutta kyseenalaistavat näkökohdat ovat edelleen perusteltuja.

 

https://www.parliament.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2024…

Vierailija
216/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä lakimuutos on perusteeton perusoikeuden rajoitus, koska se rajoittaa perustuslain vastaisesti maastalähtöä eli liikkumisvapautta. Rajoitus ei ole myöskään välttämätön. Kysymys on liikkumisvapauden perusteettomasta rajoittamisesta, koska perustuslain mukaan, lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Lakimuutos ei estä ketään lähtemästä maasta. Kuvatunlainen eläkekäytäntö on jo voimassa muissakin EU-maissa. Asuinmaa maksaa kan

Samaa mieltä.  Ei kukaan rajoita kenenkään liikkumista, saa matkustaa vaikka meren saariin.  Saa asettua asumaan vaikka Timbuktuun.

Minäkin saan lähteä täältä ihan mihin vaan, mutta en voi vaatia, että minun elämäni siellä "missä vaan" kustantaa joku muu kuin minä itse.  Jos saan elämäni järjestetyksi siellä "missä vaan, " niin kellään ei ole nokan koputtamista.

Kansaneläkkeen eteenhän ei ole kenenkään tarvinnut tehdä yhtään mitään.  Se tulee kuin manulle illallinen kun vaan pystyy osoittamaan työkyvyttömyytensä tai tulee eläkeikään.

Ehkä tässä kaavailussa on takana se, että halutaan sekin eläkeraha kulutuskiertoon Suomessa.  Nämä ihmiset ei ole suuremmin yleensä verojakaan Suomeen maksaneet, joten osallistukoot sitten edes kansantalouteen.  

En muuten usko, että tuo onnistuisi, mitä täällä jotkut esittää, että vuokra-asunto Suomessa, johon valtio maksaa asumistukea, ja asukas kuitenkin asuisi ulkomailla.  Kyllä se ennen pitkää paljastuisi ja vuokranantajakin voisi ihmetellä, että missä asukas, kun tätä jotain varten tarvittaisiin.  Ehkä jonkun sukulaisen turvin onnistuisi, mutta toisaalta kun se tulisi ilmi, siitä joutuisi rikosoikeudelliseen vastuuseen ja joutuisi maksamaan kaikki asumistuet takaisin ja hyvässä lykyssä ne väärin perustein saadut eläkkeetkin.  Siinähän olisi huiputtanut valtiota ja asuntoa näennäisesti vuokrannut ihminenkin joutuisi raastupaan.

 

 

Vierailija
217/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Näissäkin olisi pitänyt huomioida jossain määrin yksilölliset erot.  Joku tosiaan on ns. muuttolintu. Toinen taas on elänyt osan aikuisuudestaan, kasvattanut lapset ym ym muussa maassa kuin suomessa, ja heille siis ei alku vuosilta suomessa työskentelystä kuulu mitään eläkettä?  Ei ole oikein että heidät heitetään tyhjän päälle.

Kuuluu heille työeläke, jos ovat työskennelleet. Ei tämä koske työeläkkeitä. Tässä on kyse vain Kelan maksamasta kansaneläkkeestä, sen maksaminen ulkomaille loppuu. Samanlaisia linjauksia on muissakin EU-maissa, koska siitä on EU-tason määräys. 

Vierailija
218/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen eläkerahat tulee kuluttaa Suomessa, ei ulkomailla!

Pensionspengarna är pensionärernas, inte Finlands.

Kelan kansaneläkkeistä kyse nyt. Kelan rahat ovat valtion, suomalaisten, rahoja. Eri asia, työeläkkeet ovat eläkeläisten omia rahoja. 

Vierailija
219/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä lakimuutos on perusteeton perusoikeuden rajoitus, koska se rajoittaa perustuslain vastaisesti maastalähtöä eli liikkumisvapautta. Rajoitus ei ole myöskään välttämätön. Kysymys on liikkumisvapauden perusteettomasta rajoittamisesta, koska perustuslain mukaan, lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen tä

 

Eihän asumistukea tai toimeentulotukeakaan makseta ulkomaille. Kansaneläkkeessä sama juttu!

Vierailija
220/1028 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomen eläkerahat tulee kuluttaa Suomessa, ei ulkomailla!

 

Ei pidä paikkaansa. Kulutan työeläkettäni täällä ulkomailla PISTE!!!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi viisi