Mikä siinä on että suomalaisen tunnistaa aina ulkomailla?
Ulkonäöstä, habituksesta, käytöksestä. Jännä juttu.
Kommentit (98)
Sandaalit sukissa :D
no, ehkä ymmärtää jos ymmärtää
Minulla on teille salaisuus: ainoa asia jota suomalaisten puolesta kannattaa hävetä on se "mitä muut meistä ajattelevat" -neuroottisuus.
Ei muuallakaan maailmassa ihmisiä kummempia olla. Itse asiassa kun kertoo olevansa suomalainen, niin saa usein ylitsevuotavaa kehua hyvistä kokemuksista muiden suomalaisten kanssa: suomalaisia pideätään kohtelina, kielitaitoisina, kunnollisina. Jossakin kohdellaan lähes aatelina, on helppo saada asuntoja ja työpaikkoja.
"Suomalaiset on kunnon väkeä, mutta jos olisit venäläinen/eteläeurooppalainen/X..., niin en luottaisi..."). Suunnilleen näin on minulle sanotty lukemattomia kertoja.
Terv. ulkosuomalainen Keski-Euroopassa
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teille salaisuus: ainoa asia jota suomalaisten puolesta kannattaa hävetä on se "mitä muut meistä ajattelevat" -neuroottisuus.
Ei muuallakaan maailmassa ihmisiä kummempia olla. Itse asiassa kun kertoo olevansa suomalainen, niin saa usein ylitsevuotavaa kehua hyvistä kokemuksista muiden suomalaisten kanssa: suomalaisia pideätään kohtelina, kielitaitoisina, kunnollisina. Jossakin kohdellaan lähes aatelina, on helppo saada asuntoja ja työpaikkoja.
"Suomalaiset on kunnon väkeä, mutta jos olisit venäläinen/eteläeurooppalainen/X..., niin en luottaisi..."). Suunnilleen näin on minulle sanotty lukemattomia kertoja.
Terv. ulkosuomalainen Keski-Euroopassa
Tämä on hyvä kommentti.
Olen jo vuosia ollut suurimman osan ajasta muualla kuin Suomessa, pitkin poikin maailmaa. En muista yhtäkään tilannetta, jossa minua olisi lähestytty, koska minut on tunnistettu suomalaiseksi. Tummatukkaisena ja -silmäisenä en muistuta tyypillistä suomalaista, ja puuttuu ne vaatetukseen ja maneereihin liittyvät Suomi -jutut myös. Englantikin sujuu ilman ralliaksenttia.
En kuitenkaan yritä välttää tulemasta tunnistetuksi suomalaiseksi. Päin vastoin, kysyttäessä kerron erittäin mielelläni kansallisuuteni. Olen huomannut Suomella olevan erittäin hyvä maabrändi, etenkin Aasiassa, mutta myös laajalti Euroopassa sejkä Poihjois-Amerikassa. Kaukomailla Suomea ei tietenkään pienenä maana tunneta kovin hyvin, mutta jos jotain mielikuvia on, ne ovat lähes yksinomaan positiivisia. Olen kuullut lukuisia kommentteja maailman onnellisimmasta maasta ja parhaasta koulujärjestelmästä (vanha maine elää yhä).
Toki suomalaisissa on niitä möllikkäturisteja, mutta niitä on kaikissa kansallisuuksissa. Niin norjalaisissa, saksalaisissa, hollantilaisissa kuin -luoja paratkoon- briteissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teille salaisuus: ainoa asia jota suomalaisten puolesta kannattaa hävetä on se "mitä muut meistä ajattelevat" -neuroottisuus.
Ei muuallakaan maailmassa ihmisiä kummempia olla. Itse asiassa kun kertoo olevansa suomalainen, niin saa usein ylitsevuotavaa kehua hyvistä kokemuksista muiden suomalaisten kanssa: suomalaisia pideätään kohtelina, kielitaitoisina, kunnollisina. Jossakin kohdellaan lähes aatelina, on helppo saada asuntoja ja työpaikkoja.
"Suomalaiset on kunnon väkeä, mutta jos olisit venäläinen/eteläeurooppalainen/X..., niin en luottaisi..."). Suunnilleen näin on minulle sanotty lukemattomia kertoja.
Terv. ulkosuomalainen Keski-Euroopassa
Tämä on hyvä kommentti.
Olen jo vuosia ollut suurimman osan ajasta muualla kuin Suomessa, pitkin poikin maailmaa. En muista yhtäkään tilannetta, jossa minua olisi lähestytty, koska minut on tu
Tutulta kuulostaa. Ulkosuomalaisena terävöityy sekin, miten avoimesti rasismi rehottaa eri maissa. Varmaan joka maassa ulkomaalaisia jaetaan eri kasteihin: suomalaisena minulle levitetään tyyliin punaista mattoa eteen minne vain menenkin, vaikkei minusta ihmisenä mitään tiedettäisi. Mutta venäläiset, bulgarialaiset yms. joutuvat taistelemaan ja todistelemaan luotettavuuttaan joka kerta, kun hakevat asuntoa, työpaikkaa tai mitä vaan, ja usein heidät rajataan ulos jo ihan kategorisesti. Afrikkalaisista tai aasialaisista puhumatta.
Mua ei yleensä tunnisteta suomalaiseksi, koska olen tumma ja pienikokoinen (sekä lyhyt että hyvin hoikka). Arvelut on olleet esim. espanjalainen, italialainen tai kreikkalainen. Joskus oli hauska, kun istuin aamiaisella kahvilassa Kreetalla, ja lähellä olevassa pöydässä 2 suomalaista rouvaa kommentoi ulkonäköäni, tajuamatta että osaan suomea. On nämä paikalliset naiset nättejä nuorena, mutta kyllä kun 30 tulee täyteen niin on ihan rusinoita ja tummaa karvaa vaan kasvaa naamassakin. Kommentoivat myös ihon väriäni, että se on kiva kun ei ole kalpea muttei sillä lailla liian tummakaan. Epäilivät myös, että sirouskin on vain tilapäistä, ja minulla tulee 30 ikävuoden ja parin lapsen jälkeen leviämään perse, kuten kaikille kreikkalaisille naisille käy, eikä sitten ole nätti näky, lyhyt nainen on kuulemma nätti vain sirona. En missään vaiheessa antanut ymmärtää, että ymmärsin mitä puhuivat. Vaikka harkitsin sitäkin, että olisin käynyt sanomassa että hei, olen kyllä saamelaistaustainen suomalainen, ja ikääkin on 42 :D
Suomalaisen naisen tunnistaa helposti, tatuoitu mutta muuten kunnollisen näköinen daami.
Tunnistaako suomalaisen lapsellisuudesta?
Johtuisiko siitä, että perheen keulilla kävelee kalpea kaljapäissään oleva isomahainen mies, jolla hihaton paita, shortsit ja sukat sandaaleissa, valittaa kovaan ääneen kun mistään ei löydy oikeata ruokaa, eli lihapullia. Perässä taapertaa mitään sanomattoman näköinen isoluinen nainen tunikassaan mustat legginssit jalassa, ja hyvää vauhtia ylipainoiseksi tuleva kersa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla meidät tunnistettiin suomalaisiksi kalpeasta ihosta.
Eniten blondeja ja eniten sinisilmäisiä on toki Suomessa koko maailmasta, mutta on tässä naapurustossa muitakin maita, joissa em. luvut hyvin korkeat. Et sinä nykyään suomalaista, ruotsalaista tai eestiläistä mistään erota. Joku tuossa yllä mainitsi puheen, mutta hiljaa tai kaukana puhuvaa eestiläistä ei erota suomalaisesta siitäkään. Kai se globalisaatio on tehnyt meistä kaikista samanlaisia.
Selitä nyt, alapeukun antanut imbesilli, mistä erotat suomalaisen ja ulkomaalaisen? Suomessa 65 % blondeja, Ruotsissa 60 %, Norjassa 54 %, Islannissa 50 %, Eestissä 50 %. Sini- ja vihreäsilmäisiä Suomessa 89 %, Ruotsissa 88 %, Norjassa 88 %, Eestissä 85 %, Tanskassa 85 %. Ruotsalaisia vihreä/sinisilmä
No, minullekin on useamman kerran Tukholmassa ja laivalla (jo Suomen puolella) tultu puhumaan ruotsia.
Aika monien kansallisuuksien tavanomaiset piirtet ovat helposti tunnistettavissa. Ihan yhtä todennäköisesti venäläisen, ruotsalaisen, espanjalaisen tai italialaisen erottaa toisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Kalvakka iho, pälyilevä katse ja huono ryhti ja silmälasit.
Keski-ikäisillä ja vanhemmilla naisilla vähän lysy ryhti ja epäluuloinen, nyrpeä ilme. Miehet rehvakkaita lökäpöksyissään.
Vierailija kirjoitti:
Stereotyyppinen suomalainen erottuu joukosta, moni ei sellainen ole, etkä edes tajua kohdanneesi suomalaisen. Aika usein hykertelen kaupassa, junassa tms muiden suomalaisten jutuille, kun luulevat, ettei kukaan ymmärrä.
Suomalaisten olemus: anteeksi kun olen olemassa - tyyliä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teille salaisuus: ainoa asia jota suomalaisten puolesta kannattaa hävetä on se "mitä muut meistä ajattelevat" -neuroottisuus.
Ei muuallakaan maailmassa ihmisiä kummempia olla. Itse asiassa kun kertoo olevansa suomalainen, niin saa usein ylitsevuotavaa kehua hyvistä kokemuksista muiden suomalaisten kanssa: suomalaisia pideätään kohtelina, kielitaitoisina, kunnollisina. Jossakin kohdellaan lähes aatelina, on helppo saada asuntoja ja työpaikkoja.
"Suomalaiset on kunnon väkeä, mutta jos olisit venäläinen/eteläeurooppalainen/X..., niin en luottaisi..."). Suunnilleen näin on minulle sanotty lukemattomia kertoja.
Terv. ulkosuomalainen Keski-Euroopassa
Tämä on ollut aina meissä suomalaisissa niin ihasteltua mutta kun lukee nykyään mihin suuntaan kaikki sivistys, mikä on meille aiemmin opetettu jo äidinmaidossa, on menossa, niin tulevaisuus näyttäytyy rumana. Minäkin olen ollut aina ylpeä suomalaisten rehellisyydestä ja jurosta mutta hyvästä sydämellisestä luonteesta. Olemme olleet valioyksilöitä tässä kylmässä maailmassa. Olemme saaneet ulkomailla tilastollisesti kiitosta rehellisyydestä, sekä siitä kuinka olemme niitä, jotka pysähtyvät auttamaan maassa makaavaa, kun muut kävelee ohi. Sodassa oli tunnetusti motto " ketään ei jätetä".
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän nuo finskit helposti tunnistaa.
Myymälävaras? Kuokkavierasta ohjataan ulos?😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalvakka iho, pälyilevä katse ja huono ryhti ja silmälasit.
Keski-ikäisillä ja vanhemmilla naisilla vähän lysy ryhti ja epäluuloinen, nyrpeä ilme. Miehet rehvakkaita lökäpöksyissään.
Mistä ne ukot löytääkin ne liian pitkät beessit reisitaskusortsit, sävy sävyyn nilkkasukat sandaaleissa, ruutupaidan ja sellaisen erämiehen vihertävän liivin??? Sama näky Suomessa ja ulkomailla 65+v ukoilla:)
Asun eurooppalaisessa suurkaupungissa, joka on suosittu turistikohde.
Ajattelin ennen, että suomalaiset eivät erotu massasta, mutta jollain ihmeen tavalla heidät kyllä tunnistaa. Ehkä se on jokin vaisto.
Suomalaiset tunnistaa käytännöllisestä pukeutumisesta. Vaikka oltaisiin jollain fiinimmällä ravintola-tai ostosalueella, yllä on säänkestävä takki, sekä matalat, usein niin ikään säänkestävät ja ergonomiset kengät.
Naisilla on tuubihuiveja ja väljästi leikattuja trikoo- tai neulostunikoita/mekkoja.
Väreinä mustaa ja harmaata, ehkä myös tummansinista ja -vihreää.
Heillä on myös usein "taiteellisia" kaulakoruja ja korvakoruja, joissa on puuta, nahkaa tai isoja helmiä. Melkein jokaisen naisen korurasiassa on ilmeisesti myös Kalevala Korun Lumikukka tai Talon sydän. Suomalaisilla näkee vähemmän kivillä/kristalleilla koristeltuja koruja sekä koristeellisia kulta-tai hopeakoruja.
Silmälasit ovat erittäin koruttomat ja useimmiten neliskulmaista unisex-mallia.
Jos suomalaisnainen pukeutuu juhlavasti/paremmin, hänellä saattaa olla paksusta trikoosta tai pellavasta tehty mekko. Suomalainen ei useinkaan laita mitään kimalletta tai edes pitsiä (paitsi ehkä Z-sukupolveen kuuluvat). Täkäläiset eivät käytä pellavaa tai trikoota juhlissa, ne ovat arkisia materiaaleja.
Hiukset ovat usein värjäämättömiä, tai korkeintaan kevyesti raidoitettuja, ja niissä on käytännöllinen ja lyhyt leikkaus, jota ei ole erityisesti föönattu tai muotoiltu. Meikkiä on erittäin vähän, jos ollenkaan.
Olalla on usein Marimekon laukku (niitä näkee täällä melko usein myös itäaasialaisilla). Etenkin se malli, jonka leveässä hihnassa lukee Marimekko.
Miehillä taas on farkut tai chinot, lenkkarit, sekä säänkestävä takki. Ja usein lippis päässä. Miehet ovat usein vatsakkaita (tähän muuten kiinnitti huomiota myös 10 v. sukulaispoika!).
Sandaalit sukissa on myös Keski-Eurooppalainen tapa, etenkin Saksassa.
Suomalaisilla on usein tosi sievä nenä, pottunokkia on enemmän esim. Puolassa.