Mikä polyamoriassa on pahaa?

Ei siinä ole mitään hyvääkään, ihan outo suhdesoppa. Miksi pitää monta suhdetta yllä kun voisi elää vaan sinkkuna,  se ei silloin loukkaa ketään. En usko että vältytään ristiriidoilta. 

Kuka muistaa Kielletty rakkaus-ohjelman, jossa silmiinpistävin pari oli jo parikymppinen Mirella ja tämän nelikymppinen mies Jarkkis. Ei sen ikäeron takia, vaan suhteen synnyn takia. Vaikka olikin jo täysi-ikäinen sarjan aikana, ei se poista sitä tosiasiaa että kyseinen nainen oli vielä alaikäinen ryhtyessään oikeasti seurustelusuhteeseen kolmekymppisen Jarkkiksen kanssa. Oikeasti. Aikuinen mies olisi jättänyt silloisen teinin idoli-ihastuksen nimikirjoitukseen. Tuo nainen on sitten mennyt ääripäästä toiseen ääripäähän: siirtynyt polysuhteeseen ja onkohan nykyään transmies, mitähän vielä. Kertonee kyllä tarpeeksi, että kotona ei ollut selvästi vastuullisia ja turvallisia aikuisia, kun antoivat tuollaisen pelin vedellä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuli ongelma keväällä, kun tein kutsuja häihin ja yksi ystäväpariskunta on polyamorinen. Kutsuako vain nämä kaksi, jotka tunnen vai myös polyamorisetn suhteen kaksi muuta osallista, heillehän se suhde on kuin minulle parisuhde. Lopulta oli helpompaa olla kutsumatta heitä lainkaan.

Hyvä, että jätit kutsumatta. Olisi varmaan ollut ällöttävää puolustella jollekin isotädille jonkun pöljäkkeen erikoisia seksikuvioita. Ja heidän kolmen kimppa ei muuten ole lainkaan samanlainen kuin sinun avioliittosi. 

Miten nämä polyt löytää kumppaneita, kun jo yksiavioisena ihmisenäkin on vaikeaa löytää kumppania. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kai siinä mitään pahaa sinänsä ole, jos kaikki polyamorisen suhteen osapuolet ovat suhteessa vapaaehtoisesti, omasta halustaan. Kaikille se ei kuitenkaan sovi, meitä on sellaisiakin, jotka ei kykene tuollaiseen "jakamiseen" , vaan haluaa sitoutua yhteen kumppaniin kerrallaan.

"Omasta halustaan" on aina vähän kyseenalaista. Sama kuin yhdeksänvuotias somalityttö pitää huntua omasta halustaan. Kyllä noissa polykuvioissa on aina mukana joku, joka johtaa sitä kööriä ja on tod. näk. narsistinen ja manipuloiva ja sitten sellaisia vähän eksyksissä olevia mt-tapauksia, jotka eri syistä uskovat olevansa vapaita tai onnekkaita yms, mutta tosiasiassa vain hajottavat itseään lisää. 

Itse en haluaisi käydä vieraissa ja odotan kumppanilta samaa.

Jos haluaa toisin, niin saa etsiä itselleen sopivamman kumppanin.

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen miettinyt. Siihen muutenkin liitetään aika usein sellaisia piirteitä, joita en tunnista lainkaan. Itse en ole seksihirmu tai läheisriippuvainen, vaikka olenkin kahdessa suhteessa. Toista kumppania näen pari kertaa viikossa ja toisen kanssa ollaan etäsuhteessa, vietetään pitkiä viikonloppuja yhdessä ja soitellaan videopuheluita. Keskustellaan paljon ja ollaan myös haavoittuvia, suhde ei pyöri pelkän seksin ympärillä. Kummastakin välitän todella paljon, he ovat pohtivia ja mukavia ihmisiä. Usein on olo, että tulen huomioiduksi ja pystyn näyttämään omaa välittämistä paljon enemmän kuin missään monogamisessa suhteessa.

Kenelläkään osapuolella ei ole myöskään mitään haaremia. Etäsuhteessa oleva kumppani viljelee perunaa maaseudulla, jossa hän asuu yhdessä puolisonsa kanssa, tullaan kaikki hyvin juttuun ja tykkään auttaa tilan töissä. Molemmat tykkäävät metsästää, marjastaa ja ovat tosi maanläheisiä. Toinen kumppanin

Tiedätkö, tällaisen maalaisromantiikan lisääminen tähän teidän kuvioon, ei tee siitä yhtään herttaisempaa. Kyseessä on kuitenkin sitoutumiskyvyttömien ihmisten seksirinki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muuta kuin se, jos polyamorisissa suhteissa on mukana traumasuhteen (esim narsistin uhri tai muu läheisriippuvainen) takia olevia henkilöitä vastoin tosiasiallista haluaan.

Muut eläkööt kuten elävät.

Tämä.

 

Niin. En kerro kenellekään läheisimpiä lukuunottamatta eettisestä monisuhteestamme. En todellakaan tyrkytä, ja erityisesti en halua mitään uteluja.

Olisi kyllä rennompaa, jos voisi vaikka töissä sanoa, että olen tämän loman Sirpan kanssa Vääksyssä, ja kevättalvesta Jarin kanssa Lieksassa. Mutta osa ahdistuu ja kaikki päivittelevät. Näkee sen täälläkin.

 

N 45

Olen eri, mutta minäkin alkaisin suhtautua sinuun eri tavalla. Todennäköisesti aavistaisin kuviosi tai siitä aiheutuvan salailun muutenkin. En missään tapauksessa luottaisi sinuun missään tärkeissä asioissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, kun vaimo kiristää sillä pitkän avioliiton jälkeen. Ero tai naisella oikeus lutkuttaa vieraiden miesten peniksiä.

Tuo on pelkkää naisten sairasta miesten kontrollointia ja alistamista!

Paitsi että kiristäjä voi ihan yhtä hyvin olla mies, eivätkä kaikki miehet/naiset/muunsukupuoliset kiristä noin.

Muunsukupuolisia ei ole olemassa. 

Itse en ymmärrä, miksi kenellekkään suhteen ulkopuoliselle kuuluisi onko se poly vai mono?

Itse olen mono enkä todellakaan lähtisi huutelemaan mitä muut saavat tai eivät saa omissa elämissään tehdä. Ylimielisyyttä tai jotain sairautta semmoinen, että haluaa päsmäröidä muiden elämiä ja suhteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaa sinä puolestasi, että miksi yksi ei riitä? 

Eri. Koska seksi ja rakkaus ovat minulle eri asioista. Rakkauttani osoitan puolisolleni. Seksi on kuitenkin minulle tärkeä osa elämää jota haluan eri ihmisten kanssa erilaisissa ympäristöissä. Tätä ei yksi ihminen pysty minulle suomaan. Puolisoni on samanhenkinen joten olemme molemmat löytäneet itsellemme ihannekumppanin.

Tämä on avoin suhde, ei polyamoriaa. 

MItähän vtun eroa niilläkin mielestäsi on? Ei ihmisten tartte kommuunissa asua ollakseen suhteissa. Tunnen avioparejakin, joilla on eri osoitteet.

Olen eri, mutta jos osallistuu polykeskusteluun, niin vähän hassua ettei itse vaivauduta ottamaa

Minäkin olen eri, mutta tämä on taas tätä samaa vasemmistolaisnillittimistä, missä toisia moititaan siitä, etteivät he "ole vaivautuneet ottamaan käsitteistä selvää", vaikka nämä käsitteet elää koko ajan ja ne on keksitty suunnilleen viime viikolla. Ei tavallisilla ihmisillä ole mitään velvollisuutta näitä käsitteitä opiskella. Ne pohjaavat omituiseen mar xilaiseen utopiaan ja ne koskevat n. promillea väestöstä. Jos naiskennellaan ympäriinsä, niin on aivan sama, onko keskusteltu miten paljon ja onko oltu "avoimia" ja onko yhdessä sovitut säännöt ja blaa blaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne on aina niin rumia kaikki?

Mä olen miettinyt samaa. Iso osa sen näköisiä ettei niitä erehdy edes kännissäkään panemaan. Poikkeus oli se Naked Attraction-sarjassa esiintynyt polyamorinen nainen, joka oli ihan kivan näköinen. Että joo, kait siellä jotain poikkeuksia on. Mitenkäs ne polyamoriset miehet? Lähinnä tulee vain mieleen moniavioiset muslimit tai mormonit, mutta entä miehet ilman uskonnollista vakaumusta. Eivät oikein ole esillä medissa.

No ei ne mitään alfauroksia ole :) Sellaisia olmin näköisiä ja yleensä erittäin epäluotettavan näköisiä myös. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä itsessään olekaan mitään pahaa. Huono maine tulee siitä, että sitä tuputetaan sellaisillekin jotka eivät ole siitä kiinnostuneet.

Kuka tuputtaa? Tämä on jostain syystä se sama argumentti niilläkin, jotka eivät hyväksy esim. homoutta. En ole itse ikinä kokenut, että minulle olisi tuputettu jotain suhdemuotoa tai seksuaalisuutta. Jokaisen omia asioita ne ovat.

Olen eri, mutta esimerkiksi siten, että polyamoriset haastatteluissa tai vaikka aiheesta kirjoittamissaan kirjoissa usein toistelevat tyyliin:

"Eihän tämä kaikille sovi, kun tässä pitää olla niin hyvä itsetuntemus ja sosiaaliset taidot. Jotkut eivät koskaan ole riittävän kypisiä ja aikuisia tähän, mutta se on ihan ok."

"Minä en haaveile toisen ihmisten sukuelinten omistamisesta."

"Minulle suhteet ovat henkistä yhteyttä eikä toisen sukuelinten/kehon/elämän omistamista, kuten monogamiassa."

Ja niin edelleen. Yleisenä sisältönä, että en toki tuputa, mutta kyllähän polyamoriset nyt vaan ovat vähän parempia ihmisiä kuin muut ja polyamoria lähtökohtaisesti parempaa ja eettisempää kuin monogamia.

Ainakin kavereiden puheista päätellen sateenkaaripiireissä on myös nykyään jonkinasteinen normi, että monisuhteisuudelle pitää olla avoin, tai on vähän tiukkis ja konservatiivi. (Toki minkäs sille tekee, jos enemmistö sellaista nykyään aidosti haluaa, niin sitten nyt vaan on niin, että monogamisesti suuntautuneiden on aiempaa vaikeampi löytää seuraa.)

-Eri, monogaminen ei-hetero

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä itsessään olekaan mitään pahaa. Huono maine tulee siitä, että sitä tuputetaan sellaisillekin jotka eivät ole siitä kiinnostuneet.

Kuka tuputtaa? Tämä on jostain syystä se sama argumentti niilläkin, jotka eivät hyväksy esim. homoutta. En ole itse ikinä kokenut, että minulle olisi tuputettu jotain suhdemuotoa tai seksuaalisuutta. Jokaisen omia asioita ne ovat.

Meinasin olla tästä samaa mieltä, mutta tarkemmin ajateltuna, juuri tässä asiassa ei pidä täysin paikkaansa. Silloin tällöin näkyy ihmisiä, jotka tuntuvat pitävän polyamoriaa jotenkin parempana ja itseään fiksumpina ja valaistuneempina kuin muita. Vihjataan tai jopa sanotaan suoraan, että monogamistit ovat pikkumaisia ja kontrolloivia, kulttuurin aivopesemiä lampaita. Kaikilla menisi

Samaa mieltä tuosta "eettinen" polyamoria -asiasta. Jos sanottaisiinkin, että me halutaan halailla ja sekstailla monen kanssa ja se on meistä kivaa, niin olisi jotenkin rehellisempää, kuin se, että korostetaan sitä, miten säännöt on sovittu ja yhdessä päätetty ja keskustellaan niin prkeleesti koko ajan. Siitä heti jo haistaa, että manipulointia on kuviossa mukana ja joku kärsii. eri

Se ei toimi käytännössä?

Mikä on elämän tarkoitus?

- Joku sanoo: "onnellisuus" - siis tavoittelee omaa onnea, kaikkea "kivaa".

- Joku sanoo: "kunnioitus ja arvostus" - siis että muut tulee hautajaisiin ja fanfaarit soi.

- Minä sanon: "tehdä muut onnellisiksi" - siis että läheisillä on hyvä ja onnellinen elämä! 

Tämä antaa hyvän mielen ja elämälle tarkoituksen, oikeastaan se on kaikkien uskontojen ydin.

Kysymyksen asettelu on oma napa ensin, itselle tai vaikka toimisit toisen mieliksi.

Vierailija kirjoitti:

Koska polyamoria = evil.

Yleisesti ottaen, rajoja tarvitaan ja ihminen tarvitsee niitä. Rajat ovat rakkautta. Tunnetusti kakkua ei voi syödä ja säästää samaan aikaan. Nykyihmisellä on vaikeuksia ymmärtää, ettei kaikkea voikaan saada. 

Koska kaikkea ei voi saada yhtäaikaa. Ja tämä on kautta historian kyllä ymmärretty. 

Toki - kautta historian on ollut orgiat, juhlat ja moniavioisuudet. Nämä ovat johtaneet aina rappion tielle. 

Heli Vaaranen, Väestöliiton asiantuntija, sanoi hienosti eräässä podcastissa. Me tulemme menemään tämän kaiken läpi, niin että kaikki on sallittua. Mutta voiko johtaa siitä sellaista johtopäätöstä, että tämä johtaa onnellisuuteen? Ei.

Vaikka koko muu maailma ympärillä tuntuu päivä päivältä enemmän menevän siihen suuntaan, että ei perinteisillä asioilla olisi enää väliä. Kunnioitus, rakkaus, myötä- ja vastoinkäymiset. Minä uskon niihin yhä ko

Kiitos. Hyvin kirjoitettu. Lisäisin tähän vielä sen, että monogamialla on myös biologian kannalta etuja. Se suojaa naista ja lapsia. Miehellä on biologinen kannustin pitää huolta naisestaan ja jälkeläisistään. Naisella on korostunut turvallisuuden tarve, enkä kyllä näe miten polyamorinen suhdesotku voisi tuoda turvallisuuden tunteen. Enkä käsitä, miten kukaan nainen voi elää lapsineen usean miehen kanssa. Ja miten kukaan biologinen isä voisi tällaista sallia. Pelkkä ajatuskin on vastenmielinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan jo sekin on polyamoriassa kummallista, että miten joku jaksaa sitä draamaan määrää. Monet yksiavioiset suhteetkin ovat jo todella hankalia, kun pitää tehdä kompromisseja ja olla valmis luopumaan omista toiveista toisen tähden. Jos on useampi kumppani, niin kaikenlaisten vääntöjen määrä on moninkertainen. Lisäksi mukaan tulevat kateellisuus ja mustasukkaisuus. Ihminen ei myöskään kykene tuntemaan ihastusta moneen samaan aikaan. Jos miehellä on vaikka monta vaimoa, niin yksi nousee niistä aina suosikiksi. Tämä luonnollisesti lisää jännitteitä ja mustasukkaisuutta muissa.

Juuri tätä ihmettelen miten polyamoria on edes biologisesti mahdollista. Kuulostaa höyrähtäneiden kertomalta sadulta joka on todellisuudessa silkkaa surua.

Itse asiassa monisuhteisuus on ihmisen alkuperäinen suhdemuoto ajalta en

Nää on aina parhaita :) Joku tulee totena kertomaan, että tietää, miten asiat olivat yli 20 000 vuotta sitten :) Totuus on, että monogamialla on biologisia etuja ja sen vuoksi, ei kirkon, eikä moraalinvartijoitten, se on valikoitunut valtamuodoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Kuka muistaa Kielletty rakkaus-ohjelman, jossa silmiinpistävin pari oli jo parikymppinen Mirella ja tämän nelikymppinen mies Jarkkis. Ei sen ikäeron takia, vaan suhteen synnyn takia. Vaikka olikin jo täysi-ikäinen sarjan aikana, ei se poista sitä tosiasiaa että kyseinen nainen oli vielä alaikäinen ryhtyessään oikeasti seurustelusuhteeseen kolmekymppisen Jarkkiksen kanssa. Oikeasti. Aikuinen mies olisi jättänyt silloisen teinin idoli-ihastuksen nimikirjoitukseen. Tuo nainen on sitten mennyt ääripäästä toiseen ääripäähän: siirtynyt polysuhteeseen ja onkohan nykyään transmies, mitähän vielä. Kertonee kyllä tarpeeksi, että kotona ei ollut selvästi vastuullisia ja turvallisia aikuisia, kun antoivat tuollaisen pelin vedellä.

Miten yllättävää. Not. Ja koko vasemmistolaisen utopian tarjoama värisuora käytössä. Mahtaako mielenterveys noilla konsteilla parantua?

Mulle on ihan sama mitä muut tekee, mutta mä en ole polyamorinen enkä huoli sellaista puolisokseni. Kun olen parisuhteessa, niin haluan, että ollaan vain toistensa kanssa. Jos mies käy panemassa muita, niin se on silloin pettämistä ja suhde loppuu siihen.

Tällä hetkellä olen sinkku ja erittäin tyytyväinen siihen kun katsoo nykypäivän menoa.