Joululahjat ja ankeat pihit ihmiset.
"Aikuinen ei tarvitse lahjoja" - typerin lause, jota ikinä keksitty. Kaikki nämä kitisejät, jotka eivät arvosta läheisiä ja ystäviä ja eivät tee lahjoja. Raivostuttaa jo nyt. Miten ei tee joululahjoja ystäville ja läheisille? Koko vuosi on aikaa miettiä, mitä antaa lahjaksi. Voitte keksiä tekosyitä kuluttamisen vähentämisestä (sen mukaan ihmiset menettävät työpaikkoja, kun kulutusta vähennetään) ja että aikuinen ei tarvitse bla bla bla, mutta totuus on, että olette laiskoja ja saitoja. Saituus on ruma piirre ihmisessä. Ja raha ei ole syy. Pienellä rahalla saa ihania lahjoja ja koko vuosi on aikaa miettiä.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä MIKSI aikuisten pitäisi antaa lahjoja toisilleen, varsinkaan mitään arvotonta ja turhaa krääsää. Olen itse 18v opiskelija, liinavaatteita löytyy riittävästi yhdelle ihmiselle, astiastot ja aterimet löytyy, kosmetiikan hankin vain apteekista ja olen hyvin tarkka merkeistä herkän ihon vuoksi. En tee mitään myöskään hajuvesillä tai tuoksukynttilöillä astmaatikkona, niitähän sitä yleensä naisille "lahjaksi" tyrkätään. Ruokalahjat on ok, hyvä viini tai vaikka lohifile olisi oikeinkin tervetullut. Itsetehtyjä leivonnaisia tai ruokia en lapsi- tai lemmikkiperheistä halua myöskään missään nimessä saada, menee suoraan roskiin.
Kun mun jo työssäkäyvä lapseni asui vielä vuokralla, joululahjani hänelle oli joulukortti ja siinä teksti, että maksan hänen tammi-, helmi- ja maaliskuun vuokrat.
Hyvä lahja mutta harvalla tuohon on varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo vuosia tehnyt niin, että annan seuraavana jouluna eteenpäin kaikki sinapit, suklaarasiat, kranssit, servetit jne. typerät lahjat ja näin selviän jouluhankinnoista tasan 0 eurolla.
Tosin viime jouluna huomasin, että sama ovikranssi tuli minulle jo kolmatta kertaa. Mutta tärkeintähän on antaa lahjoja, eikös?
Jostain muistan lukeneeni jutun porukasta joka kierrätti samaa konvehtirasiaa edestakaisin vuodesta toiseen.
Minä muistan jutun sisaruksista, jotka antoivat toisilleen syntymäpäivälahjaksi 500 markkaa. Se oli iso raha. Joku oli ihmetellyt miten heillä oli varaa, mutta siinäkin sama seteli seilasi vuodesta toiseen.
Mitähän esim. 75 v. leski tarvitsee, joka asuu yksin isossa ok-talossa ja tavaraa riittää vaikka koko ajan siivoaa ja vie ja lahjoittaa pois. En siis kaipaa mitään. En yhtään mitään. Osaan kutoa itse villasukat, osaan keittää erinomaisen maukasta ruokaa ja leipoa vaikka mitä. Kerro nyt ap mitä minulle lahjoittaisit? Kynttilöitä ja serviettejäkin on monta laatikollista, joulukoristeita riittäisi viiteen taloon.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei keksi lahjaa, voi pyytää lahjan saajalta joululahjatoivelistan. Näin meillä.
Jos ei ole voimavaroja, on ymmärrettävää, jos ei tee lahjoja.
Mutta jos ette tee lahjoja, ei tarvitse mainostaa ja kailottaa sitä ääneen. Antakaa joulu-ja lahjaihmisten nauttia.
Likewise, kiitos!
Itse en halu lahjoja nurkkiin kerääntymään ja tunnen huonoa omaatuntoa pistää toisen ehkä ajatuksella valitsema koriste-esine tmv kiertoon. Minulle joulu on hiljentymisen, joulukirkko, kynttilöiden, joulukyläilyjen, tuoksujen ja hyväntekeväisyyden aika. Mikään ei niin pilaa sitä joulun tunnelmaa kuin saada aikuisena kaikenlaista jonkun toisen mielestä "kivaa". En myös halua olla nirso, mutta en kaipaa kenenkään minulle valitsemaa "juhlapöydän konvehdit" rasiaa tai itse tehtyjä leivonnaisia (olen sen kokoinen, etten viitsisi "kiitollisuudesta toisen vaivannäköön" syödä yhtään tarpeetonta.
Suurin osa suomalaisista omistaa aivan liikaa tavaraa (ja elopainoa+terveysongelmia) -- älkää tehkö teidän lahja-maniastanne meidän kaikkien ongelmaa!
Sovimme aikoinaan puolison kanssa, että emme osta lahjoja toisillemme. Miksi? Siksi, koska minä osaisin ostaa hänelle vaikka kuinka paljon hyviä ja mieleisiä lahjoja, mutta hänellä ei riitä mielikuvitus lahjojen ostamiseen minulle. Hän ei siis osaa, vaikka omasta mielestäni olen ihminen jolle on helppo ostaa mieleisiä lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Harva onneksi nykyaikana lahjoo lapsiakaan mahdottomasti. Tuntemissani lapsiperheissä laitetaan mieluiten rahaa lasten tilille, ehkä yksi toivelelu ostetaan lisäksi. Onneksi ihmiset alkavat järkiintyä pikkuhiljaa. Pienimmät lapset eivät edes ymmärrä mitään koko joulusta, joulupukin toki voi elämyksen vuoksi tilata, mutta lahjaksi voi pienimmille pakata vaikka hedelmiä tai muuta herkkua ja vaippapaketin tms. oikeasti tarpeellista käyttotavaraa. Isommille voi laittaa tilille rahat.
Mä olen tutustunut yhteen pitkäaikaissairas-äitiin (ihan oikea vakava sairaus) ja hän on joka vuosi tosi säälittävä eikä ikinä ole varaa mihinkään (mihin normaali "kaikilla muilla" on. Noh, yhtenä joulun ostin heidän lapselle lahjan toiveiden mukaan, mutta vähän hämmästelin hänen FB-päivitystä 'lahjojenvaihtorumbasta' ja miten 'ensimmäiset lahjat ostettu ja paketoitu' kuvista jo syyskuussa. Noh, hän on ehkä ap. Joulun tullen hän kiikuttaa monta Ikeakassillista Tokmannin halpislaarin tmv lahjoja kaiken maailman kohtaamilleen ihmisille, ja "oioi" kiikuttaa vaihtureita kotiin kuusen alle.
Tammikuussa valitettiin, ettei oo yhtään rahaa tilillä ja lapsi tarvitsisi uutta talvivaattetta.
Jnejne.
Seuraavama vuonna hån aloitti saman ruikan kun ei ole lapselle mitään ostaa kun ei oo rahaa, toivoisi niin kovasti tätä ja tuota kallista lelua... sillä kerralla ostin sitten mielestäni aika kivoja kouluvaatteita.
Aattona FB päivitys siitä, miten lapsi sai YLI SATA lahjaa!!! Ei ollut viitsinyt avata pehmeitä paketteja aattona ollenkaan...
Seuraavana vuonna en enää antanut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Sovimme aikoinaan puolison kanssa, että emme osta lahjoja toisillemme. Miksi? Siksi, koska minä osaisin ostaa hänelle vaikka kuinka paljon hyviä ja mieleisiä lahjoja, mutta hänellä ei riitä mielikuvitus lahjojen ostamiseen minulle. Hän ei siis osaa, vaikka omasta mielestäni olen ihminen jolle on helppo ostaa mieleisiä lahjoja.
Niin?
Mekään ei enää uskota joulupukkiin. Sovittiin kun lapset oli pieniä, että molemmat ostaa pukinkonttiin itselleen 1-3 mieluisaa pakettia, tyyliin kirja, mieluisaa suklaata ja pyjama.
Kun lapsetkaan ei enää uskoneet joulupukkiin sovittiin, että parisuhdeaikaa on joululahjamme toisillemme. Ollaan joka vuosi käyty pitkä viikonloppu joulun alla Tallinnassa, Köpiksessa, Hampurissa, Helsingissä jne. Myös lapset on kasvaneet sellaisiksi, että ko toivovat, että 'mennään jonnekin siistiin paikkaan' talvilomalla. Toki heille sitten yleensä annetaan myös rahaa (ovat jo opiskelijoita). Ja ihan onnellisia tuntuvat olevan kun jokainen (+ usein myös avecit) meille joulua tulee viettämään 🤷
Jostain muistan lukeneeni jutun porukasta joka kierrätti samaa konvehtirasiaa edestakaisin vuodesta toiseen.