Lue keskustelun säännöt.
Ajatteleeko joku oikeasti, että vaikka yliopiston professori ja Alepan kassa ovat samaa yhteiskuntaluokkaa?
22.11.2024 |
Että elämäntapa, arvot, maku, habitus ovat samankaltaisia? Vai mitä nämä yhteiskuntaluokkadenialistit oikein ajattelevat?
Kommentit (248)
Vierailija kirjoitti:
Hah, hyvä tulokulma tähän asiaan.
Osa ihmisistä aidosti kuvittelee, että yhteiskuntaluokan käsite viittaisi siihen, että toinen on toista alempiarvoinen ja vastustaa siksi "luokittelua".
Viittaahan se. Siksi puhutaan ylä-, keski- ja alaluokista, sekä joskus ylemmästä ja alemmasta keskiluokasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alepas kassa betalar skatt, professorn lever på de medlen. Avgör själv.
Tämä on suomenkielinen palsta.
På vilken basis? Din önska och verkligheten går inte hand i hand.
Håller med. Varför kan man inte skriva på svenska?
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi yleistykseni, mutta minun tuntemani matalasti koulutetut ihmiset ovat keskimääräisemmin ihmisläheisempiä ja hyväsydämisiä kuin korkeasti koulutetut. Korkeasti koulutettujen piireissä olen pistänyt merkille yllättävän härskin ja kieron käytöksen. Voi olla, että minulla on käynyt vain huono tuuri.
Laajemmin jos katsoo niin vankilat ovat täynnä matalasti kouluttautuneita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teille jotka aina näissä ketjuissa toteatte, ettei Suomessa ole yhteiskuntaluokkia, kannattaa lukea Laura Kolben ja Katriina Järvisen Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (2007) ja tuoreempana Auli Viitalan Elämäni kansalaisena (2023).
Auli Viitala puhui ainakin kolumnissaan vähän ohi aiheen. Hän puhuu kuin humanisti ja kuvittelee, että kaikki, jotka puhuvat eri tavalla, ovat kouluttamattomia. Luonnontieteilijät eivät yleensä käytä samanlaista sanastoa kuin hän, eivätkä ylianalysoi inhimillisiä ilmiöitä. Siinä ei ole kyse luokkaerosta, vaan näkökulmasta. Luonnontieteilijä keskittyy mitattaviin asioihin, humanisti puolestaan analysoimaan ihmisen psyykeä yms.
En viitannut Viitalan kolumniin, vaan tuohon mainitsemaani kirjaan, jossa hän myös purkaa tätä "Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia" -väitettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teille jotka aina näissä ketjuissa toteatte, ettei Suomessa ole yhteiskuntaluokkia, kannattaa lukea Laura Kolben ja Katriina Järvisen Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (2007) ja tuoreempana Auli Viitalan Elämäni kansalaisena (2023).
Auli Viitala puhui ainakin kolumnissaan vähän ohi aiheen. Hän puhuu kuin humanisti ja kuvittelee, että kaikki, jotka puhuvat eri tavalla, ovat kouluttamattomia. Luonnontieteilijät eivät yleensä käytä samanlaista sanastoa kuin hän, eivätkä ylianalysoi inhimillisiä ilmiöitä. Siinä ei ole kyse luokkaerosta, vaan näkökulmasta. Luonnontieteilijä keskittyy mitattaviin asioihin, humanisti puolestaan analysoimaan ihmisen psyykeä yms.
En viitannut Viitalan kolumniin, vaan tuohon mainitsemaani kirjaan, jossa hän myös purkaa tätä "Suomessa ei ole yhteiskuntaluo
Viitala on kasvanut vasemmistolaiseen keskiluokkaan. Aikuistuttuaan opettajien tyttö kuitenkin romahti mielenterveysongelmiensa vuoksi syrjäytyneeksi. Viitala on arvoiltaan ja haluiltaan keskiluokkaa, mutta työkyvyttömyyseläke ei anna mahdollisuutta elää yhteiskuntaluokkansa tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alepan kassaksi on vaikeampi päästä kuin y-lipaston proffaksi. - terveisin, kokemuksen syvä rintaääni
Vierailija kirjoitti:
Paitsi ettei kokoomus aja keskiluokan etuja, vaan omistavan luokan. Hallintarekisterin puuhaaminen ja perintöveron poisto miljonääreille kiinnostavat kokoomusta, ei tavallisten keskituloisten ongelmat, eikä koko Suomen etu.
Perintöveron ongelmista puhuvat yleensä kuitenkin enemmän varsin pienituloiset ihmiset, joille veron maksu on iso ongelma. Sinänsä kaikki hyötyvät perintöveron poistosta.
Pienituloiset eivät usein saa perintoä, pienituloisilta vanhemmiltaan, joten ei, kaikki eivät mitenkään hyödy siitä. Valtion verotulot toki vähenevät, jos perintöverosta luovutaan. Veronmaksun ongelmista pääsee pidentämällä tarjottua maksuaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos se Alepan kassatyöntekijä on sen yliopistoproffan lapsi? Tai puoliso?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi ettei kokoomus aja keskiluokan etuja, vaan omistavan luokan. Hallintarekisterin puuhaaminen ja perintöveron poisto miljonääreille kiinnostavat kokoomusta, ei tavallisten keskituloisten ongelmat, eikä koko Suomen etu.
Perintöveron ongelmista puhuvat yleensä kuitenkin enemmän varsin pienituloiset ihmiset, joille veron maksu on iso ongelma. Sinänsä kaikki hyötyvät perintöveron poistosta.
Pienituloiset eivät usein saa perintoä, pienituloisilta vanhemmiltaan, joten ei, kaikki eivät mitenkään hyödy siitä. Valtion verotulot toki vähenevät, jos perintöverosta luovutaan. Veronmaksun ongelmista pääsee pidentämällä tarjottua maksuaikaa.
Keskiluokkainen perii yleisimmin vanhemmiltaan asunnon ja jonkin verran käteistä. Tyypillinen perintö on muutama satatuhatta euroa, joista valtaosa siinä vanhempien asunnossa kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos se Alepan kassatyöntekijä on sen yliopistoproffan lapsi? Tai puoliso?
Ihmiset pariutuvat yleensä saman yhteiskuntaluokan sisällä. Akateeminen löytää yleensä aina toisen akateemisen varsinkin jos on yliopistouralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos se Alepan kassatyöntekijä on sen yliopistoproffan lapsi? Tai puoliso?
Ihmiset pariutuvat yleensä saman yhteiskuntaluokan sisällä. Akateeminen löytää yleensä aina toisen akateemisen varsinkin jos on yliopistouralla.
On akateemisia duunareita ja akateemisia keskiluokkaisia. Eivät pariudu ristiin. Sukutausta ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teille jotka aina näissä ketjuissa toteatte, ettei Suomessa ole yhteiskuntaluokkia, kannattaa lukea Laura Kolben ja Katriina Järvisen Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (2007) ja tuoreempana Auli Viitalan Elämäni kansalaisena (2023).
Auli Viitala puhui ainakin kolumnissaan vähän ohi aiheen. Hän puhuu kuin humanisti ja kuvittelee, että kaikki, jotka puhuvat eri tavalla, ovat kouluttamattomia. Luonnontieteilijät eivät yleensä käytä samanlaista sanastoa kuin hän, eivätkä ylianalysoi inhimillisiä ilmiöitä. Siinä ei ole kyse luokkaerosta, vaan näkökulmasta. Luonnontieteilijä keskittyy mitattaviin asioihin, humanisti puolestaan analysoimaan ihmisen psyykeä yms.
En viitannut Viitalan kolumniin, vaan tuohon mainitsemaani kirjaan, jossa hän myös purkaa tätä "Suomessa ei ole yhteiskuntaluo
Ymmärsin kyllä. En ole itse lukenut kirjaa, mutta kolumni samasta aiheesta on jäänyt mieleen. Hän oli ymmärtänyt väärin tulkitessaan, että vain hänen kanssaan samalla tavalla puhuvat olisivat korkeasti koulutettuja. Luonnontieteilijänä vierastan hänen puheenparttaan ja tapaansa (yli)analysoida joitakin asioida.
Vierailija kirjoitti:
Luokkaero: miniä yliopiston professori, anoppi kansakoulun käynyt. Hyvin on pärjätty kun hyvätapaisia kumpikin.
Mun äitini oli siivojaa. Hänen vanhempansa olivat pienviljelilöitä. Mutta tuossa kodissa osattiin käytöstavat ja siellä myös luettiin paljon ja laajasti kirjallisuutta (sikäli kun sitä pienessä maalaiskunnassa oli saatavilla). Äiti oli erittäin fiksu, hyvät käytöstavat omaava ja laajasti asioista tietävä, vaikka olikin "vain" siivooja. Itse olen yhteiskuntatieteiden maisteri, en häpeä ollenkaan sukujuuriani. Äiti myös kannusti meitä lapsia lukemaan ja opiskelemaan, kun siihen oli paremmat mahdollisuudet kuin hänellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos se Alepan kassatyöntekijä on sen yliopistoproffan lapsi? Tai puoliso?
Ihmiset pariutuvat yleensä saman yhteiskuntaluokan sisällä. Akateeminen löytää yleensä aina toisen akateemisen varsinkin jos on yliopistouralla.
On akateemisia duunareita ja akateemisia keskiluokkaisia. Eivät pariudu ristiin. Sukutausta ratkaisee.
Miten sukutausta ratkaisee? Miten akateemiset duunarit ja akateemiset keskiluokkaiset eroavat toisistaan?
eri
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole. Proffa ei tiedä mitä maito maksaa mutta alepan kassa tietää.
Miten tällaisella kommentilla voi olla yli sata ylänuolta? Professorien palkat eivät päätä huimaa ja vakka huimaisikin, Suomen progressiivinen verotus kyllä laittaa katsomaan maidon hintaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Alepassa nykyään juuri "elämänurakassoja" ole? Eikö ne ole lähinnä opiskelijoita tai välivuoden viettäjiä? Jostain voi tulla myöhemmin professori tai vaikka pääministeri.
Ai kaikista kassatytöistä tulee lopulta korkeakoulutettuja?
No kaupan alan työehdot ovat kyllä nykyään sellaiset, että ei sillä hommalla oikeasti enää itseään elätä, 25h/vk on maksimitunnit, nollatuntisopimukset tavallisia.
Mihin työllistyisi vaikka 45- vuotias, sairauksien murjoma tehdastyöntekijä, tehdas lakkautettiin, vastaavia töitä ei enää ole, koulutus vanhentunut jne... ? Kelpaisi hyvin täysipäiväinen työ lähikaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Alepan kassaksi on vaikeampi päästä kuin y-lipaston proffaksi. - terveisin, kokemuksen syvä rintaääni
Alepan kassan hommaan tosiaan voi päästä vain pääkaupunkiseudulla, kun professuureja on siellä sun täällä Suomessa. Sen kun hakee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole. Proffa ei tiedä mitä maito maksaa mutta alepan kassa tietää.
Miten tällaisella kommentilla voi olla yli sata ylänuolta? Professorien palkat eivät päätä huimaa ja vakka huimaisikin, Suomen progressiivinen verotus kyllä laittaa katsomaan maidon hintaa.
Mä en ole professori, mutta korkeakoulutettu kuitenkin. Mulla ei ole hajuakaan maidon hinnasta. En itse juo maitoa ja silloin harvoin, kun sitä ostan muulle perheelle, sen hinta on niin pieni, ettei sillä ole merkitystä koko kauppalaskussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alepan kassaksi on vaikeampi päästä kuin y-lipaston proffaksi. - terveisin, kokemuksen syvä rintaääni
Alepan kassan hommaan tosiaan voi päästä vain pääkaupunkiseudulla, kun professuureja on siellä sun täällä Suomessa. Sen kun hakee.
Alepa löytyy myös Hyvinkäältä, Keravalta, Järvenpäästä, Tuusulasta, Kellokoskelta ja Klaukkalasta.
Kyse on faktasta. Kirjoita suomeksi suomenkielisellä palstalla. Ruotsiksi voit vapaasti haukkua suomenkielisiä Huvudstadsbladetin yleisönosastolla.