Onko täällä ihmisiä, jotka eivät suunnittele tulevaisuutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en suunnittele. Mies kuitenkin tyrmää kaikki suunnitelmat niin elän vain päivä kerrallaan. 

Mutta eikö tämä passivoi sinua? Pääsetkö elämässä sinne mihin pääsisit jos mies ei olisi tyrmäämässä kaikkea? Eikö se kavenna sinun elämääsi kauheasti? Käyn itse tällaista kriisiä nyr tässä kun ikää tulee ja lapset kasvaa. Minulla on vielä kunnianhimoa, unelmia ja haaveita. Minusta jotain on pielessä jos ei edes 5 vuoden päähän halua miettiä että missä silloin on ja mitä tekee. T. Ap

Miksi miettisin? Minulle tuo sinun tapasi kuulostaa täysin vieraalta. Jos ei ole sen kummempia suunnitelmia, täytyykö ne väkisin keksiä jostain. Minun elämäni on hyvää näin, en oikeasti koe tarvetta muuttaa mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuus muovaa ihmisestä juuri sellaisen kun on tarkoitus

Aika sekopää sitten tuo "tarkoitus"

Miksi pitäisi suunnitella mitään kun mediat ovat kertoneet että joudumme sotaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä en suunnittele. Mies kuitenkin tyrmää kaikki suunnitelmat niin elän vain päivä kerrallaan. 

Komea vai rikas vai miksi kynnysmattona olet?

En suunnittele, kun en usko, että tästä ankeudesta enää pääsen yhtään mihinkään. Olisi ihanaa suunnitella vaikka lomamatkaa, mutta kun ei ole töitä, niin haaveeksi jää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sairastunut parantumattomaan syöpään. En uskalla suunnitella mitään, koska minulla ei ole tulevaisuutta.

Mistä teitä syöpäakkoja löytyy joka saatanan ketjuun???

Puolet naisista saa tissi- tai pillusyävän. 

Nyt se puhelin pois ja ala opiskella! 

Aina ihan asiallinen järkivastaus hihhuleille saa täällä alapeukkua.

Mutta: En suunnittele enempää kuin että eletään sen minkä riittää. "kohtalosta" "johdatuksesta" "tarkoituksesta" ei ole havaintoa. 

Kuka tietää paremmin, niin laitatko kuvan sellaisesta, pliis.

Turha suunnitella, ei mikään mene kuitenkaan miten haluaisin. 

Olen tyytyväinen elämääni ja olen päässyt sinne, minne olen suunnitellut, kun jäin vuosi sitten eläkkeelle. Ainoa suunnitelma tulevaisuuden suhteen on aina ollut se, mitä ostan seuraavalla kauppareissulla. Muuten olen mennyt päivän kerrallaan ja ollut iloinen siitä, että olen pysynyt terveenä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi suunnitella mitään kun mediat ovat kertoneet että joudumme sotaan.

Suunnitellaanhan sodatkin. Strategiaksi sanovat.

Suunnitelmat ja unelmat ovat 2 eri asiaa. Jälkimmäisiä on, ensimmäisiä vain konkeretian tasolla ja lyhyellä tähtäimellä, esim. pesen vessan huomenna.

Liikaa epävarmuustekijöitä. Molemmat vanhemmat elävät vielä ja pelkään miten heidän muistisairautensa etenevät. Ovat yli yhdeksänkymppisiä ja itsepäisiä jääriä. On vaikea suunnitella tulevaa, kun koko ajan heille tapahtuu jotain ns. yllättävää.

Mä suunnittelen vain silloin, jos olen 100% varma siitä, että en ennen suunnitelman toteutumista tule muuttamaan mieltäni. Hyvin harvoin ole ollut varma, joten olen pitänyt erilaiset vaihtoehdot avoimina ja tarttunut tilaisuuksiin silloin, kun ne sopivasti ja oikeaan aikaan ovat osuneet eteen. Joku mainitsi fatalistisen elämänasenteen ja mullakin vaikuttaa se. 

Moni ihminen - varsinkin parisuhteessa - ottaa yhteiset suunnitelmat lupauksina ja tästä seuraa, että mieltään ei saa enää muuttaa. Ei ainakaan ilman riitaa. Voisiko miehesi ajatella, että sinä ottaisit yhteiset suunnitelmat lupauksina?

Kyllä minun elämäni suunnitelmat ovat niin monta kertaa kariutuneet ja suunta muuttunut, että en ole vuosikymmeniin erityisesti suunnitellut.

Ajattelen monien olevan hirvittävän itsekkäitä tehdessään suunnitelmiaan.

Aikoinaan elämäni  jäi tuollaisen suunnittelijan loukkoon pienten lasten kanssa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etten haaveilisi asioita ja toteuta niitä, mutta osaan muuttaa suuntaan tai siirtää haavetta, eikä maailma kaadu vaikka en pysty elämään juuri niin kuin haaveilen. 

Vierailija kirjoitti:

Liikaa epävarmuustekijöitä. Molemmat vanhemmat elävät vielä ja pelkään miten heidän muistisairautensa etenevät. Ovat yli yhdeksänkymppisiä ja itsepäisiä jääriä. On vaikea suunnitella tulevaa, kun koko ajan heille tapahtuu jotain ns. yllättävää.

Elätkö elämääsi vanhempiesi ehdoilla??

Jos haluat saada jumalan nauramaan, kerro hänelle suunnitelmasi.

Niin, miten sitä voisi suunnitella...? Enemmänkin se on toivomista. Toivottavasti on vielä töitä ja työkykyä 20 vuotta. Kunpa joskus vielä olisi vähän ylimääräistä rahaa toteuttaa muutama pieni haave. Kunpa saisi elää hyväkuntoisena ja terveenä.

Senverran voi itse kukin alkaa suunnittelemaan tulevaisuuttaan, että minne pakenee kun Venäjä miehittää Suomen!

No, päivän akenta on , että etenemme eteenpäin. Juu ei suunnitelmia, pessimisti ei pety.

Fiiliksen mukaan, välillä suunnittelen, osa toteutuu, osa ei, aikoja, etten suunnittele mitään. T. Mummo 56v