En voi sille mitään, mutta olen katkera tutulle joka voi olla vaan kotirouvana ja puuhastella vähän jotain, kun mies tienaa niin hyvin

Ilmeisesti ei mitään kovin vaativaa tai paljon tunteja vaativaa kahta työtä tee tämä aloittaja.

Mietipä sen kotirouvan tulevaisuutta. Ukko saattaa heivata sen joskus ulos. Mitäs sitten. Ei työkokemusta, ei työeläkekertymää jne. Sinä olet töissä ja saat aikanaan kohtuullisen - toivottavasti - eläkkeen. Ystäväsi kitkuttelee pienellä kansaneläkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Mietipä sen kotirouvan tulevaisuutta. Ukko saattaa heivata sen joskus ulos. Mitäs sitten. Ei työkokemusta, ei työeläkekertymää jne. Sinä olet töissä ja saat aikanaan kohtuullisen - toivottavasti - eläkkeen. Ystäväsi kitkuttelee pienellä kansaneläkkeellä.

Hyvinpä osaat ennustaa tämän tuntemattoman rouvan tulevaisuuden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakastatko miestäsi?

Rakastan rahaa.

No oli sulta nyt ainakin ihan rehellinen vastaus .

Yläpeukkuni sait siitä

Toivottavasti vaan ne summat ja setelit tuntevat yhtä lämpimiä tunteita sua kohtaan

eli että saat myös  sitten niiltä sitä vastarakkautta 

Vierailija kirjoitti:

Mietipä sen kotirouvan tulevaisuutta. Ukko saattaa heivata sen joskus ulos. Mitäs sitten. Ei työkokemusta, ei työeläkekertymää jne. Sinä olet töissä ja saat aikanaan kohtuullisen - toivottavasti - eläkkeen. Ystäväsi kitkuttelee pienellä kansaneläkkeellä.

Saattaahan kotirouva olla jo eläkkeellä, eikä ukko ole sitä vielä ulos heivannut. Ei tarvitse enää ajatella työkokemuksia eikä eläkekertymiä. Voi vaikka ajatella päivät pitkät sinisiä ajatuksia. 

Sitä saa mitä tilaa. Iteppä vonkasit laiskan duunarin mul..k..kua. turha valittaa.

Tuosta yhteistilistä avioliitossa. Avioliitossahan on elatusvelvollisuus, joten uskoisin että sen vuoksi yhteistili on ok.

Toisekseen, avioliitossa omaisuutta voidaan helposti siirtää toiselle verottomasti osituksen kautta, kun laitetaan erohakemus vetämään. Joten uskoisin että tämän vuoksi verottaja ei käytännössä puutu sellaiseen, että talo omistetaan 50/50 vaikka toisella puolisolla ei juuri ole tuloja. Laina nostetaan yhdessä ja työssäkäyvä maksaa sen. Ei verottaja rupea tällaisten perään kyselemään, kun loppupeleissä se omaisuus voi kuitenkin siirtyä osituksella verottomasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kotirouva, joka vain puuhastelee vähän kotonaan samalla, kun mies tekee töitä. Nuorin lapsikin siirtyi jo eskariin, niin ei ole lapsiakaan enää koko päivää kotona.

Minä en ole uskaltanut kertoa asiasta edes läheisimmille ystäville, sillä pelkään heidän tulevan samalla tavalla kateellisiksi. Kerron aina tekeväni osa-aikaisia töitä kotona, kukaan ei ole niistä erityisen kiinnostunut:D Ihan hullu tilanne, mutta en ole vielä löytänyt toista "kotimamma" kaveria, jonka kanssa voisin olla rennosti tämän asian tiimoilta.

Mistä kotirouvat voisimme löytää toisemme?

Oletko miettinyt sihteeriopistoa? Kuvat ovat erilaiset, mutta ammatti sama?

Vierailija kirjoitti:

Tuosta yhteistilistä avioliitossa. Avioliitossahan on elatusvelvollisuus, joten uskoisin että sen vuoksi yhteistili on ok.

Toisekseen, avioliitossa omaisuutta voidaan helposti siirtää toiselle verottomasti osituksen kautta, kun laitetaan erohakemus vetämään. Joten uskoisin että tämän vuoksi verottaja ei käytännössä puutu sellaiseen, että talo omistetaan 50/50 vaikka toisella puolisolla ei juuri ole tuloja. Laina nostetaan yhdessä ja työssäkäyvä maksaa sen. Ei verottaja rupea tällaisten perään kyselemään, kun loppupeleissä se omaisuus voi kuitenkin siirtyä osituksella verottomasti.

Meillä kaikki omaisuus on yhteistä, pankkitilit, asunnot jne. Kukaan ei ole koskaan kysellyt kuka maksaa mitäkin ja mistä raha tulee tileille. 

Aivan, ihan älyvapaa ajatus, että pitäisi katua lapsiaan. Itsestäni olisi järkyttävää elää ainoastaan puolison tuloilla. Työelämä tuo merkittävyyttä, onnistumisen kokemuksia ja sosiaalista kanssakäymistä elämään. Myös luottamusta itseensä ja tärkeää pärjäämisen tunnetta, kun kohtaa myös vaikeita hetkiä. Riippuvaisuus puolisosta olisi kauheaa, vaikka olisi kuinka hyvä suhde. Mieti millaista olisi elää ikuisesti jatkuvaa Tupperware-kutsua ja käydä diipadaa-kursseilla - voisi alkaa ahdistamaan ja tuntumaan tyhjältä.

Vierailija kirjoitti:

Mieti mitä sitten käy, jos nuo eroavat. Nainen on "tuhlannut" elämänsä kotirouvana. Mahtaako edes jäädä hänelle yhtään rahaa. Asioilla on niin hyvät kuin huonot puolensa. 

Mitä elämän tuhlaamista se nyt on? Kukaan ei varmasti pakota olemaan kotirouvana vuosia tai vuosikymmeniä, vaan se on valinta. Ja jos se heille käy, mitä ihmettä se ulkopuolisia närästää. 

Vierailija kirjoitti:

Aivan, ihan älyvapaa ajatus, että pitäisi katua lapsiaan. Itsestäni olisi järkyttävää elää ainoastaan puolison tuloilla. Työelämä tuo merkittävyyttä, onnistumisen kokemuksia ja sosiaalista kanssakäymistä elämään. Myös luottamusta itseensä ja tärkeää pärjäämisen tunnetta, kun kohtaa myös vaikeita hetkiä. Riippuvaisuus puolisosta olisi kauheaa, vaikka olisi kuinka hyvä suhde. Mieti millaista olisi elää ikuisesti jatkuvaa Tupperware-kutsua ja käydä diipadaa-kursseilla - voisi alkaa ahdistamaan ja tuntumaan tyhjältä.

Mutta usko huviksesi että kotirouvatkaan ei ole samoissa tilanteissa. Meillä on erilliset, omat rahat ja tilit, en harrasta tuppervaaraa enkä diipadaapaa. Harrastetaan ja reissataan yhdessä ja erikseen, ei olla missään riippuvuussuhteessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotirouvat lisäksi nostaa shoppailurahaa kun on tt-tuella. Eikä ikinä aikomustakaan ansiotyöhon.

Erittäin tavallista. Liian.

Ei taida nämä aloittajan tarkoittamat kotirouvat olla oikeutettuja toimeentulotukeen. Siinä huomioidaan koko perheen tulot ja säästöt. Se on eri lukunsa se. 

Työttömyystukeen, työmarkkinatukeen vai mikä sen nimi on. Kun ei ole koulutusta eikä työhaluja voi vuosikausia nostaa shoppailurahaa kelasta. Kätevää, eikö? 

Kerro mulle, kun en tiedä, kuinka paljon tuo "kelan shoppailuraha" on. Joku 600, vai 800 euroa kuukaudessa? 

Meidän yhteenlasketut kuukausitulot (brutto) on 10500. Mulla on siis joitain tuloja itsellänikin, pääomatuloja, perityt asunnot on vuokralla. Mitä luulet jaksanko tuon kelasumman vuoksi a) lähteä hakuprosessiin b) rampata työkkärissä haastateltavana ja kurssitettavana c) käyttää systeemiä väärin ?

Sinä ilmeisesti käyttäisit, vaikka tarve ei ole? Kuinka sulle tulee moinen edes mieleen, että pitää nyhtää kaikki vastikkeeton raha, johon ei ole edes oikeutettu? Ne työttömyystuet ei ole tarkoitettu ihmisille, jotka eivät oikeasti edes töitä hae. 

Kummalla meillä on korkeampi moraali? (Anteeksi, pakko kysyä ääneen.) Kun on jotenkin niin älytöntä, että täällä kotirouvien moraalia halveksivat ihmiset keksivät kaikenlaisia epäeettisiä tapoja lypsää yhteiskuntaa. Vai oikein "shoppailurahaa". Auta armias. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä olisit kade? Mä olisin ahdistunut jos en voisi laittaa joka kk 1200€ kuten nyt pakollisten menojen jälkeen osakkeisiin, rahastoihin ja korkeakorkoisille säästötileille OMAA varallisuuttani kartuttamaan. Jos ero tulis tollasesta miehestä niin nainen on heikoilla lasten kanssa taloudellisesti. Kerrytän omaa omaisuuttani vaikka eroriskiä ei nyt ole. Mies tuntuu enemmän olevan minun perääni kuin minä häneen. Tienaan hieman enemmn kuin hän ja maksamme puoliksi kaiken. 

Nainen on heikoilla, jos heillä on avioehto, mikää rajaa avio-oikeutta.

Jos ei ole, niin kaikki avioliiton aikana hankittu omaisuus menee vai

Tietääkö joku näistä yhteistileistä, että miten ne toimivat verotuksen näkökulmasta? 

Tietääkö joku näistä yhteistileistä, että miten ne toimivat verotuksen näkökulmasta? 

Jos haluaisin elättää aikuista lastani, niin voinko pyytää omalle pankkitililleni toisen pankkikortin ja hän vain käyttelee sitä sitten ostoksiinsa?

Miten se eroaa rahan lahjoittamisesta? Onko tarkkaa, miten se tili avataan ja millainen se on, jotta kaikki menee oikein ja laillisesti? 

Kiitos neuvoista!

Voit ainakin esim maksaa lapsen vuokran, suoraan omalta tililtäsi. Se ei ole lahjaveron alainen lahjoitus. Mutta toi yhteinen tili, kysy pankista. Kyllähän niiden täytyy tuo tietää. 

"

Eikö ole vähän outoa, että jos aviopuolisoilla on yhteinen tili, johon vain toinen laittaa rahaa ja toinen käyttelee sitä, niin se olisi ok verotuksessa,

Mutta jos se rahaa tilille laittava sen sijaan laittaisikin ne rahat aviopuolison tilille, niin se katsottaisiin verotettavaksi lahjaksi?

Tässä on minusta aika isoja epäselvyyksiä. Veroton elatuslahjahahan on verotuksessa ihan eri asia kuin tili, se on esim jonkun laskun maksamista toisen puolesta suoraan niin, ettei sillä toisella ole mahdollisuutta itse käyttää sitä rahasummaa ostoksiin. Miksi tämä periaate unohdetaan noissa yhteisissä tiloissa? "

Mitä siinä on outoa. Monenkin eri pykälän mukaan rahat on avioliitossa yhteisiä. Ja puolisosta on elatusvelvollisuus. Jos ero tulee, rahat tosiaankin katsotaan yhteisiksi, koko omaisuus laitetaan tasan puoliksi. 

Eli jos lain hengessä toimii ja rahat on yhteisellä tilillä, yhteisinä, niin miksi verottaja siitä sanoisi jotain? Jos se olisi ongelma, niin sitten pitäisi verottajan katsoa myös kumpi aviopari osti sohvan, kumpi tankkasi auton, kumpi täytti jääkaapin jne. Koska näitä käyttää myös toinen osapuoli, ovatko ne silloin lahjoja? Toinen laittaa rahaa toisen tilille, joka ostaa yhteiseen kotiin vaikka ruokaa, oliko kyseessä lahja?

Olen useinkin siirtänyt miehen tilille (tai hän minulle) rahaa, jos toisella ei ole ollut, ja on tarvinnut. Ei ole tullut mieleenkään, että kyseessä olisi verottajan mielestä lahja. Nykyään meillä kyllä on se  yhteinen tili, paljon helpompaa, ei tarvitse siirrellä mitään.