Lue keskustelun säännöt.
Jari Sinkkonen HS:ssä: "Ihmisiä paapotaan"
19.11.2024 |
En löytänyt aiheesta ketjua, joten aloitan uuden. Jos olet samaa mieltä kuin Sinkkonen, kerro mitä se "paapominen" konkreettisesti tarkoittaa. Jarin mukaan "ihmisiä kannetaan silkkityynyllä kivikkojen yli, ettei vaan tule pipi." Tämmöistä en ole kyllä ikinä päässyt todistamaan enkä usko että Jarikaan on.
Mutta mitä se sitten oikeasti tarkoittaa, konkreettista esimerkkiä? Jari ei niitä kerro. Kerro sinä, tässä voit avautua nimettömänä. Mutta pliis vain esimerkkejä oikeasta elämästä ja itse nähtyä.
Kommentit (308)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saadaankohan piankin kaikki mt oireilu lakaistua neurokirjoiluksi? Lääketiede tosiaan kehittyy. Ihmisyyttä tulee kyllä ikävä.
Silloin kun 'mt -oireilusta', 'nepsyistä' ja 'neurokirjoilusta' ei puhuttu kuin jokapäiväisestä leivästä, meillä meni monessa suhteessa paljon paremmin.
Mielenterveysongelmien olemassaoloa kieltämättä, pahan mielen ja pettymysten medikalisoiminen on alkanut siirtymään jo parodiahorisontin puolelle.
Ei, meillä nepsyillä ei todellakaan mennyt silloin paremmin. Me sairastuttiin ja syrjäydyttiin. Ehkä teillä neurotyypillisillä meni paremmin, kun pystyitte vaan tuomitsemaan meidät, eikä tarvinnut yrittääkään ymmärtää.
Syrjäytyminen, alkoholismi, väkivalta, itsemurhat...
Ei tarvitse olla nepsy riittää että on pahasti risa koti. Mikä nyt sitten taas johtuu mistäkin. Pelkkä traumaattinen lapsuus teettää vaikka mitä.
Huono juttu jos nepsymanian alle unohdetaan muita asioita. Myös siksi ettei ketään "saa" syyllistää. Kyllä saa, jos on tyrinyt pahasti ja varsinkin jos ei koeta korjata asiaa. Valehtelusta kaikki paha alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on kyse nepsylapsista, jotka ihan oikeasti ei pysty
Eli kunhan saadaan sopiva diagnoosi, niin 'nyt ei vaan pysty' on lukittu vastaus? Veikkaan että siellä missä pystytään, tullaan pitämään huolta siitä että Suomessakin taas jossain vaiheessa pystytään. Kunhan on sitä ennen käyty niin pohjalla että nepsyt, nipsut ja napsut ovat taas olleet yhden sukupolven verran unohduksissa.
ja kun ollaan saatu boomerit hautaan niin kirkastuu moni asia
Suomessa 88 prosenttia naisista on kokenut sek suaalista häirintää (ja loput 12 % eivät ole käsitelleet ja hyväksyneet sitä). Sitten on vielä hyväk sikäytöt ja rais kaukset yms.
Minua on 1 pojan ja 2 miehen toimesta hakattu ja sek suaalisesti törkeästi hyväksikäytetty (lapsena eri kertoina ja eri tilanteissa). Lisäksi on ollut monesta suunnasta (aina miehiltä) erittäin paljon lääppimistä, väkisin suutelemista jne. Olen aina ollut kiltti tyttö, en ole "ansainnut" tuota kohtelua, kuten ei kukaan muukaan tyttö/nainen.
Olen jo reilusti yli 30 ja nyt olen ensimmäinen kerran elämässäni saanut apua terapiasta näihin asioihin, jotka aiheuttavat edelleen ihan fyysisiä ongelmia, mm. kipua kehossa.
Vieläkö joku ihmettelee, että useilla tytöillä/naisilla on mielenterveysongelmia? Saat sen vielä kuulostamaan siltä, että se olisi tyttöjen/naisten oma vika tai valinta.
Toivon, että kaikki lukisivat tämän tekstin oikein hartaasti ja sisäistäisivät sen. Nyt on aika tehdä muutos - parempaan.
Suomi on täysin menetetty. Nykyihmiset ei kestä mitään pettymyksiä. Lähes jokaisella joku diagnoosi. Elämänsisältö on some. Säälittävää.
Jari on täysin oikeassa. Meidän nuoret ja nuoret aikuiset on pilalla. Luuri on liimattu käteen, ei mitään normaalia elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo 88 prosentin kommentti oli tarkoitettu vastaukseksi viestiin nro 11.
Some pitäisi lakkauttaa kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai "kaikki ja kaikkien kaverit käyvät terapiassa"???
Olen seurannut vierestä useampaakin tilannetta, jossa ihminen yrittää saada apua psyykkisiin ongelmiinsa. Aivan tolkuttoman hankala ja piiiiiiiiiiitkä prosessi jos edes onnistuu.
Onko Sinkkonen tullut höperöksi?
Sinkkonen viittaa tiettyyn kansankerrostumaan jolla on varaa tehdä terapiassa juoksemisesta (tai lapsensa juoksuttamisesta) statusharrastus.
Mutta jos et tajua niin et tajua. Tuo coddling on laajempi ajan ilmiö joka on kai sama kuin curling vanhemmuus.
Ja tämä nyt siis kommentoimisen arvoinen ongelma samaan aikaan kun vakavien psyykkisten ongelmien kanssa painivat ihmiset jätetään kokonaan heitteille?
Vierailija kirjoitti:
Some pitäisi lakkauttaa kokonaan.
Eihän pidä. Tätä juuri yritetään, jotta kansalaiset eivät saisi ääntään kuuluville. Jos ei osaa karsia väärää tietoa, niin se on tietenkin harmillista, mutta ei se saa estää sitä oikean tiedon levittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Terapia ei ole mitään paapomista. Asiansa osaava terapeutti ohjaa asiakasta kohtaamaan vaikeita asioita. Jos asiakas on tottunut välttelemään vaikeita asioita, terapiassa ne on pakko vihdoin kohdata. Hyvä terapeutti ei ole mikään loputtomasti ymmärtävä lässyttäjä."
Rankempaa kuin yksikään työ, joita mulla on ollut. Kouluista nyt puhumattakaan, opiskelu on kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Ai "kaikki ja kaikkien kaverit käyvät terapiassa"???
Olen seurannut vierestä useampaakin tilannetta, jossa ihminen yrittää saada apua psyykkisiin ongelmiinsa. Aivan tolkuttoman hankala ja piiiiiiiiiiitkä prosessi jos edes onnistuu.
Onko Sinkkonen tullut höperöksi?
Tätä minäkin ihmettelen, että mistä nämä "paapotut" oikein suurin joukoin terapiansa saavat? Jos he ovat niin piloille lellittyjä eivätkä viitsi opiskella eivätkä pärjää työelämässä, ei heillä myöskään ole varaa yksityiseen terapiaan, joka maksaa satoja euroja kuukaudessa, jos siellä säännöllisesti käy. Ja julkiselta en itse aikoinaan saanut apua ennen kuin olin käyttänyt loppuun kaikki viimeisetkin omat resurssit ja syrjäytynyt täysin. Sittenkin se apu oli sitä, että kahdeksan kuukauden jonottamisen jälkeen pääsi psyk.polille juttelemaan psyk. sh:n kanssa, mikä ei ole mitään terapiaa. Ja sieltäkin pyrittiin tyrkkimään mahdollisimman nopeasti taas ulos, tottakai, kun apua tarvitsevia on jonossa niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi ystävä meni terapiaan kun hänen isoäitinsä kuoli. Toinen tuttu otti sairaslomaa kun koira kuoli. Kolmas ei halua antaa lastensa mennä yksin kyläkauppaan kilometrin matkaa vaikka lapsi on kolmasluokkalainen ja koko matkan on jalkakäytävä.
Työkaveri on sairaslomalla kun on pieni nuha. Toinen työkaveri ei voi tulla töihin koska ei osaa vaihtaa autoon talvirenkaita.
Tässä nyt joitain esimerkkejä, jotka mun mielestä kertoo sisukkuuden puutteesta ja siitä että ihmiset eivät kestä vastoinkäymisiä.
Miten nämä ihmiset kestävät vanhuutta kun sä 80 vuotiaana olet menettänyt kaikki sun lapsuudenperheen jäsenet, puolison, osan ystävistä? Ja verratkaa siihen miten kiitollisia ja onnellisia nykyiset vanhukset ovat eivätkä kaadu petiin kun joku kuolee.
Omaa lastamme yritämme kasvattaa rakkaudella mutta sinnikkyyteen. Suru on surua, mutta siihen auttaa päivästä toiseen eläminen. Kipu kuuluu elä
Nää nyt oli aika huonoja esimerkkejä ja koko ketjun pointti on mennyt kirjoittajalla hyvin ohi. Hölmö se on joka töihin menee flunssassa, ei se pomo sua yhtään enempää arvosta vaan ihan samallalailla kenkää tulee seuraavissa muutosneuvotteluissa. Työkaveritkin tykkää kun tuut tartuttamaan flunssan heihin. Mistään sisukkuuden puuttumisesta tossa ei ole kyse vaan hölmöydestä.
Myös läheisen kuolema on monelle kova paikka ja sekin on ihan normaalia. Jollain saattaa olla todella läheinen suhde isoäitiin. Se että sulla ei ole, ei poista toisen tuskaa.
Mitähän tapahtuisi, jos terapeutti sanoisi vaikka näin: "Voisitko seuraavaan tapaamiseen pohtia, millä tavalla itse olet vastuussa tekemistäsi ratkaisuista ?"
Terapeutti vaihtoon... Tuota on paapominen - että ei edes kysytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Konkreettisena esimerkkinä se, kun joku valittaa, miten rasittaa käydä töissä ja työ kuormittaa. Niinhän sen kuuluukin kuormittaa. Ei kai siitä muuten palkkaa saisi. Eli toisin sanoen jotkut on jotenkin niin vieraantuneet todellisuudesta ja ajattelevat, että rahat elämiseen vain pitäisi saada jostain ilman sen kummenpia ponnisteluja.
Ymmärrän toki sen, jos on jonkun burnarin partaalla, mutta tavallinen kuormituksen tuntu ja väsymys työpäivän jälkeen pitäisi olla ihan normaalia.
Suomessa 88 prosenttia naisista on kokenut sek suaalista häirintää (ja loput 12 % eivät ole käsitelleet ja hyväksyneet sitä). Sitten on vielä hyväk sikäytöt ja rais kaukset yms.
Minua on 1 pojan ja 2 miehen toimesta hakattu ja sek suaalisesti törkeästi hyväksikäytetty (lapsena eri kertoina ja eri tilanteissa). Lisäksi on ollut monesta suunnasta (aina miehiltä) erittäin paljon lääppimistä, väkisin suutelemista jne. Olen aina ollut kiltti tyttö, en ole "ansainnut" tuota kohtelua, kuten ei kukaan muukaan tyttö/nainen.
Olen jo reilusti yli 30 ja nyt olen ensimmäinen kerran elämässäni saanut apua terapiasta näihin asioihin, jotka aiheuttavat edelleen ihan fyysisiä ongelmia, mm. kipua kehossa.
Vieläkö joku ihmettelee, että useilla tytöillä/naisilla on mielenterveysongelmia? Saat sen vielä kuulostamaan siltä, että se olisi tyttöjen/naisten oma vika tai valinta.
Toivon, että kaikki lukisivat tämän tekstin oikein hartaasti ja sisäistäisivät sen. Nyt on aika tehdä muutos - parempaan.
Kiitos feminismin olen sitä mieltä että ansaitsit tämän kaiken ja enemmän.
Tv. Toksinen maskuliini.
Nykyajan kermabärseet haluaa vaan tehdä helpolla rahaa, pyllistellä onlyfansissa ja kehua sitä voimaantumiseksi. Prostituutiokin voimaantumista? Some on kaikki kaikessa, ja jos joku tuttu ei tykkää uudesta kuvapostauksesta, niin saadaan raivareita ja hermoromahduksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai "kaikki ja kaikkien kaverit käyvät terapiassa"???
Olen seurannut vierestä useampaakin tilannetta, jossa ihminen yrittää saada apua psyykkisiin ongelmiinsa. Aivan tolkuttoman hankala ja piiiiiiiiiiitkä prosessi jos edes onnistuu.
Onko Sinkkonen tullut höperöksi?
Sinkkonen viittaa tiettyyn kansankerrostumaan jolla on varaa tehdä terapiassa juoksemisesta (tai lapsensa juoksuttamisesta) statusharrastus.
Mutta jos et tajua niin et tajua. Tuo coddling on laajempi ajan ilmiö joka on kai sama kuin curling vanhemmuus.
Ja tämä nyt siis kommentoimisen arvoinen ongelma samaan aikaan kun vakavien psyykkisten ongelmien kanssa painivat ihmiset jätetään kokonaan heitteille?
En tiedä mutta uskoisin kyllä Sinkkosen tajuavan että psykoterapiailmiö on melkoisen haasteen alla kun periaatteessa jokaisen päästä löytyy nykyään vikaa, monelta enemmänkin ja moni näistä käy sujuvasti työssä, ehkä tienää paljonkin.
Ja yksi Kelan tuen kriteeri on kuntoutettavuus. On paljon ihmisiä jotka ovat liian huonokuntoisia terapiatyöskentelyyn. Voivat haluta sitä mutta tuleekin nopeasti tenkkapoo, ahdistaa liikaa, käyttävät päihteitä, eivät pysty pitämään sovittuja tapaamisaikoja tai mitä nyt sattuukin, ehkä sairastuvat jopa laitosjaksolle. On selvää ettei analyyttinen terapia ole näitä varten, tukitapaamiset sitten asia erikseen. Puhumattakaan vertaistuesta.
Tietysti näitäkin voidaan paapoa sellaisiksi etteivät kykene tekemään juuri mitään itsenäisesti. Kenen tarpeita tälläinen tyydyttää?
Vierailija kirjoitti:
Suomi on täysin menetetty. Nykyihmiset ei kestä mitään pettymyksiä. Lähes jokaisella joku diagnoosi. Elämänsisältö on some. Säälittävää.
Kaikkien ihanneammatti on somettaja tai tubettaja. Muita ammatteja ei enää nähdä mieluisina eikä kutsuvina.
Helikopteri tai Curling vanhemmat mahdollistavat heikkohermoisen jälkikasvun.
Sinkkonen viittaa tiettyyn kansankerrostumaan jolla on varaa tehdä terapiassa juoksemisesta (tai lapsensa juoksuttamisesta) statusharrastus.
Mutta jos et tajua niin et tajua. Tuo coddling on laajempi ajan ilmiö joka on kai sama kuin curling vanhemmuus.