Miten ihmiset viitsii tehdä työkseen esim. siivousta ja renkaiden vaihtoa?

Pakko on itsensä jollain elättää. Siitähän vasta poru nousisi, jos kehtaisi työttömäksi jättäytyä. Vähän sama juttu kuin se, että itselläni on pitkä työmatka. Ihmiset kyselevät aina, miten jaksat ajaa sitä. Siis yhäkö muka jaksat?! No en aina jaksaisi tai viitsisi, mutta ihan kuin niitä työpaikkavaihtoehtoja olisi loputtomiin. On jaksettava!

Vierailija kirjoitti:

Siivous on tärkeää työtä. Arvostus nousisi kummasti, jos siivooja ei olisi. Siivoaminem on paljon tärkeämpää kuin joku markkinointi. Siinä myös saa liikuntaa ja näkee kättensä jäljet.

Tietysti vähän riippuu, onko laitoshuoltaja sairaalassa, vai siivoaako toimistoja. Toimistosiivousta en käsitä. Toimistotyöntekijällä menisi muutama minuutti päivässä pitää oma työpisteensä siistinä. Sekin olisi säästöä, eli voittoa yritykselle. 

 

Onhan siellä toimistossa paljon muutakin siivottavaa kuin oma työpiste: lattiat, keittiö, taukotilat, vessat, kokoustilat, arkistohuoneet ja muut. Lisäksi mikään firma ei tule saamaan palkattua osaavia työntekijöitä, jos näitä laitetaan vessoja pesemään sen sijaan, että tekisivät niitä hommia, joihin heillä on ammattitaito. Kyllä hyvin äkkiä lähtisivät kilpailevalle yritykselle, ja tuo yritys menettäisi voittoja, kun se menettäisi osaavat työntekijät.

Renkaanvaihdon ymmärrän, siivousta en. Ilmeisesti kuitenkin joillekin siivoaminen sopii, mä masennun mopin raahaamisesta. 

Jos kaikki olisivat yhtä saamattomia nirppanokkia, niin Apkin hukkuisi pskaan ja kävelisi äidin lihapatojen äärelle. 

Taas näitä valopäitä jotka ihmettelevät sitä että jotkut ihmiset ovat erilaisia kuin minä itse.

Miten joku voi tehdä töitä presidenttinä, pappina, taksikuskina, jääkiekkoilijana, muusikkona, opettajana.. käsittämätöntä!

Kiitos, että on siivoojia, he ovat tekemässä tärkeää työtä, mitä muut ei ehkä osaa arvostaa tarpeeksi, minä osaan. Harmillista on, että heillä on huonot palkat työn raskauteen verraten, lisäksi työajat voi olla muutakin kuin toimisto ajat, joten haluaisin nostaa heidän palkkojaan. 

Ajatelkaa kuinka hienoa on nähdä kättensä jälki heti, sekä  ruumiillisesti voi olla raskasta, mutta psyykkisesti kevyttä. Voisin vaihtaa tähän ammattiin, jos maksettaisiin parempaa palkkaa.

Mutta heti kun, jää siivoamatta, niin se luomataan, sekä siitä annetaan vaikka minnekkä palautetta.

Kaikki kiitos siivoojille, olisimme hukassa ilman heitä.

Olen köyhä, mutta raha ei motivoi lainkaan. En elä enää kovin pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos, että on siivoojia, he ovat tekemässä tärkeää työtä, mitä muut ei ehkä osaa arvostaa tarpeeksi, minä osaan. Harmillista on, että heillä on huonot palkat työn raskauteen verraten, lisäksi työajat voi olla muutakin kuin toimisto ajat, joten haluaisin nostaa heidän palkkojaan. 

Ajatelkaa kuinka hienoa on nähdä kättensä jälki heti, sekä  ruumiillisesti voi olla raskasta, mutta psyykkisesti kevyttä. Voisin vaihtaa tähän ammattiin, jos maksettaisiin parempaa palkkaa.

Mutta heti kun, jää siivoamatta, niin se luomataan, sekä siitä annetaan vaikka minnekkä palautetta.

Kaikki kiitos siivoojille, olisimme hukassa ilman heitä.

Ihminen voi arvostaa siivoojien työpanosta siitä huolimatta, että itse kieltäytyisi näistä töistä. 

Vierailija kirjoitti: Jos sun tavoitteena on vaikka työskennellä IT-alan huipulla miten siivoustyö vie sinut lähemmäksi noita tavoitteita?

Teen nyt it-alan töitä suunnittelijana 5,5K€ kuukausipalkalla. Olen siivonnut ja tehnyt muitakin ns. paskahommia opiskeluaikanani. Ei ole mitenkään haitannut urakehitystä, mutta motivaatiota kehittänyt sitäkin enemmän. Can do -asenne on myös se mitä työnantajat hakevat eivät välttämättä mitään synnynnäisiä neropatteja. Töiden valikoija ja väistelijä ei nouse kovin korkealle hakemuspinossa. Toki kun kokemusta on kertynyt lisää, alkupään työhistoriaa ei luonnollisesti kannata enää pitää ansioluettelossa.

Vierailija kirjoitti: 

En ainakaan ole niin altruistinen, että menisin tekemään töitä, jotka eivät minua kiinnosta, vain siksi että 'jonkun on ne tehtävä'. Kun on mahdollisuus suunnitella elämänsä niin, että pysyy tekemässä niitä töitä, joista nauttii, kokee ne merkityksellisiksi ja saa vielä reilua palkkaa. Ymmärrän, että uran alkuvaiheilla voi olla pienipalkkaisia harjoittelijan töitä, mutta jos se työ ei vie millään tavalla kohti omia unelmiani ja uratavoitteitani, niin silloin se ei ole aikani eikä vaivani arvoinen.

 

Suoraan huipulta voi harva aloittaa, jos työhistoria on blankkoa täynnä, se noteerataan aivan varmasti hakemuksia käsitellessä. Ajat jolloin mentiin ylioppilaslakki päässä suoraan herran hommiin ovat kaukana takana päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niillä on vähän enemmän itsekunnioitusta ja resilienssiä kuin sinulla.

 

Mielestäni itsensä kunnioittaminen taas on sitä, että ihminen ei suostu tekemään töitä, joita ei itse nauti tai jotka eivät tue omaa hyvinvointia ja elämänlaatua. Lisäksi itsensä kunnioittaminen liittyy siihen, että vaatii itselleen reilua palkkaa ja kunnollisia työolosuhteita.

T. Eri

 

Tämä olisi ihan kiva sellaisessa maailmassa missä kaikki työt ovat tosi kivoja. Mutta todellisuudessa on paljon tärkeitä töitä, jotka eivät ole kivaa. Nekin on tehtävä ja niihin tarvitaan kunnon työntekijä eikä mikään kermaperse.

 

Kyse ei ole siitä etteikö maailmassa olisi tärkeitä ei-kivoja töitä vaa

Kyse on oikeastaan siitä, hakeeko sitä henkistä täyttymystä työelämästä vai sen ulkopuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: 

En ainakaan ole niin altruistinen, että menisin tekemään töitä, jotka eivät minua kiinnosta, vain siksi että 'jonkun on ne tehtävä'. Kun on mahdollisuus suunnitella elämänsä niin, että pysyy tekemässä niitä töitä, joista nauttii, kokee ne merkityksellisiksi ja saa vielä reilua palkkaa. Ymmärrän, että uran alkuvaiheilla voi olla pienipalkkaisia harjoittelijan töitä, mutta jos se työ ei vie millään tavalla kohti omia unelmiani ja uratavoitteitani, niin silloin se ei ole aikani eikä vaivani arvoinen.

 

Suoraan huipulta voi harva aloittaa, jos työhistoria on blankkoa täynnä, se noteerataan aivan varmasti hakemuksia käsitellessä. Ajat jolloin mentiin ylioppilaslakki päässä suoraan herran hommiin ovat kaukana takana päin.

Mutta eihän sen tarvitse olla tyhjää täynnä. Nykyään on aika helppo työllistää itsensä vaikka freelancer-pohjalta. Ja ihan lukion käynytkin voi tehdä vaikka tutorin hommia.

Vierailija kirjoitti:

"Nykyään painotetaan liikaa tuota, että kaikesta pitää nauttia ja olla jokin suurempi merkitys. Ei tarvitse. Joskus pitää tehdä asioita koska jonkun ne on tehtävä. Nuoret pettyy kun ne odottaa jotain elämystä joka päivältä. "

 

 

Työelämässä täytyy viettää useampi vuosikymmen. Kyllä siitä täytyy pystyä nauttimaan, muuten on ankea elämä luvassa. Nautinnolla tarkoitan sitä että työn täytyy tuntua mieluisalta. Pelkkä rahallinen hyöty ei mielestäni ole tarpeeksi. 

Ihmiset on vuosikymmeniä naimisissa eikä nauti siitäkään. Hyvin pystyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niillä on vähän enemmän itsekunnioitusta ja resilienssiä kuin sinulla.

 

Mielestäni itsensä kunnioittaminen taas on sitä, että ihminen ei suostu tekemään töitä, joita ei itse nauti tai jotka eivät tue omaa hyvinvointia ja elämänlaatua. Lisäksi itsensä kunnioittaminen liittyy siihen, että vaatii itselleen reilua palkkaa ja kunnollisia työolosuhteita.

T. Eri

 

Tämä olisi ihan kiva sellaisessa maailmassa missä kaikki työt ovat tosi kivoja. Mutta todellisuudessa on paljon tärkeitä töitä, jotka eivät ole kivaa. Nekin on tehtävä ja niihin tarvitaan kunnon työntekijä eikä mikään kermaperse.

 

Kyse ei ole siitä etteik

Kyse on oikeastaan siitä, hakeeko sitä henkistä täyttymystä työelämästä vai sen ulkopuolelta.

Miksei estää hakemasta molemmista?

Vierailija kirjoitti:

Siivous on tärkeää työtä. Arvostus nousisi kummasti, jos siivooja ei olisi. Siivoaminem on paljon tärkeämpää kuin joku markkinointi. Siinä myös saa liikuntaa ja näkee kättensä jäljet.

Tietysti vähän riippuu, onko laitoshuoltaja sairaalassa, vai siivoaako toimistoja. Toimistosiivousta en käsitä. Toimistotyöntekijällä menisi muutama minuutti päivässä pitää oma työpisteensä siistinä. Sekin olisi säästöä, eli voittoa yritykselle. 

Toimistosiivous sisältää muutakin kuin yksittäiset työpisteet. Sisääntulot, aulat, käytävät, toimiston lattiat, taukotilat, jätteet, roskikset, WC.t, mahdolliset sosiaalitilat suihkuineen ym. Tuskin monikaan toimistotyöntekijä olisi halukas tekemään kaikkea tätä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niillä on vähän enemmän itsekunnioitusta ja resilienssiä kuin sinulla.

 

Mielestäni itsensä kunnioittaminen taas on sitä, että ihminen ei suostu tekemään töitä, joita ei itse nauti tai jotka eivät tue omaa hyvinvointia ja elämänlaatua. Lisäksi itsensä kunnioittaminen liittyy siihen, että vaatii itselleen reilua palkkaa ja kunnollisia työolosuhteita.

T. Eri

 

Työelämä ja yhteiskunta eivät pyöri sillä, että kaikki voisivat tehdä työtä josta nauttivat. Tätä skeidaa kun nuorille selitetään, että pitää olla työ, jossa viihtyy ja voi toetuttaa itseään, kun se ei ole kuin harvoille mahdollista, niin onkin normaali työelämä shokki. He tuntevat epäonnistuneensa jos ajattelevat että työ on vaan työ,

Tulee joukko tympeitä ja taantuneita ihmisiä jotka menee siitä mistä aita on matalin. Sitäkö te haluatte!!!??? Maailmassa joka kipeästi kaipaa innovaatioita ja vaihtoehtoisia tapoja elää! 

Miten joku jaksaa viettää aikaansa täällä klo 7-23. Tai eivät sekoa täydellisesti, kun näin tekevät. Siihen nähden siivous vaikuttaa todella järkevältä aktiviteetilta.

Vierailija kirjoitti: 

Mutta eihän sen tarvitse olla tyhjää täynnä. Nykyään on aika helppo työllistää itsensä vaikka freelancer-pohjalta. Ja ihan lukion käynytkin voi tehdä vaikka tutorin hommia.

Silloin pitää olla myös yritys perustetttuna näyttöjen eli liikevaihdon kanssa. Tuilla eläjä joka säveltää tarinaa monkey-bisneksestä josta ei riitä kuin kovia tarinoita kerrottavaksi, ei tule menestymään haastatteluun asti. Sinänsä yrityksen perustaminen ja riskin ottaminen historiassa on oikeasti toteutettuna yleensä positiivinen asia hakemuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niillä on vähän enemmän itsekunnioitusta ja resilienssiä kuin sinulla.

 

Mielestäni itsensä kunnioittaminen taas on sitä, että ihminen ei suostu tekemään töitä, joita ei itse nauti tai jotka eivät tue omaa hyvinvointia ja elämänlaatua. Lisäksi itsensä kunnioittaminen liittyy siihen, että vaatii itselleen reilua palkkaa ja kunnollisia työolosuhteita.

T. Eri

 

Tämä olisi ihan kiva sellaisessa maailmassa missä kaikki työt ovat tosi kivoja. Mutta todellisuudessa on paljon tärkeitä töitä, jotka eivät ole kivaa. Nekin on tehtävä ja niihin tarvitaan kunnon työntekijä eikä mikään kermaperse.

Miksei estää hakemasta molemmista?

Ei tietysti mikään, arvostuksistahan siinä on kyse. Mä sain epäonnisen yhdistelmän, ihan hirveän vapaudenkaipuun ilman yhtään kunnianhimoa. Tällä on aina tähdätty ajan ostamiseen.