HS: Kouluihin on luotu järjestelmä, jossa pojat näyttäytyvät epäonnistujina: Pojat leimataan ongelmaksi
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010810573.html
Pojille tehdään huomattavasti tyttöjä useammin päätös koulussa tarvittavasta tuesta. Helsingissä jo joka kolmas poika saa koulussa erityistä tai tehostettua tukea.
Mun mielestä toi artikkelin lähtökohta on ihan kamala. Miksi valtakunnallisessa lehdessä nimitetään erityisen tai tehostetun tuen saajia epäonnistujiksi tai ongelmaksi? Kuvitelkaa minkälainen vastalauseiden vyöry tulisi, jos vaikka terapiassa käyviä kutsuttaisiin epäonnistujiksi?
Luin kommentitkin ja yksi siellä valittaa, että on tytöille epäreilua, että pojat saavat suurimman osan tukiopetusresursseista, mutta on tosi hyvä, että häiriköt saadaan pois luokista. Eli tukea saavat pojat ovat häiriköitä, mutta on sääli, että tytöt eivät saa tarpeeksi apua vaikka matematiikkaan.
Kommentit (525)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
453: Ai miksikö nuoren pitäisi käydä lukio? No aivan ensiksikin siksi, että hän saisi oppia eri asioita eri elämänalueilta, löytää henkilökohtaisia vahvuuksia ja tutustua itseensä: mitä hän on omana itsenään. Jokainen meistä on toivottavasti muutakin kuin isänsä firman tarvitsema koneistaja, tai mikä duuneista nyt onkaan isän mielestä hankalin ostaa ulkopuolelta.
Olen eri mut on kyllä outo näkemys, että kaikkien pitäisi käydä lukio. Miksei samalla vaan jatkaisi peruskoulun 12 vuotiseksi.
En keksi yhtään syytä olla käymättä lukiota ja korkeakoulua, jos pää riittää ja etenkin jos on valmis työ odottamassa perhefirmassa.
Kannustakaa pienestä pitäen poikia lukemaan, ensiksi sadutellaan ja lorutellaan. Pidetään koulua tärkeänä, arvostetaan, kannustetaan, motivoidaan ja jopa palkitaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua ihmetyttää tämä poikaviha joka tässäkin ketjussa on. Surettaa ajatella, että teilläkin on niitä poikia :(
No tämä varmasti vähentää nuorten miesten vihaa naisia kohtaan..
Pojat menestyvät silti paremmin työelämässä koulun jälkeen kuin tytöt ja se on se mikä ratkaisee. Opiskelu on välietappi työelämään joka on se jolla menestys mitataan ja maksetaan laskut. Lapsettomuus on ollut yleistä jo useita vuosia joten lapset ei ole syy tähän asiaan. Olen ollut 30 vuotta työelämässä. Nuoret naiset eivät jaksa työelämässä eivätkä varsinkaan johtavissa asemissa pitkään ilman jonkinsortin hermoromahdusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
453: Ai miksikö nuoren pitäisi käydä lukio? No aivan ensiksikin siksi, että hän saisi oppia eri asioita eri elämänalueilta, löytää henkilökohtaisia vahvuuksia ja tutustua itseensä: mitä hän on omana itsenään. Jokainen meistä on toivottavasti muutakin kuin isänsä firman tarvitsema koneistaja, tai mikä duuneista nyt onkaan isän mielestä hankalin ostaa ulkopuolelta.
Entä jos se isän duuni sattuu kiinnostaa eniten ja sen jo osaa ja tuntee valmiiksi?
No sitten varmaan ei kannata käydä edes ammattikoulua. Lieneekö noilla peruskoulunkaan papereilla väliä, jos tietää ja osaa jo kaiken elämässä tarvitsemansa.
Tälläkin hetkellä firmoja kaatuu sitä vauhtia, että enpä haluaisi olla sen kaikkitietävän pojan saappaissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua ihmetyttää tämä poikaviha joka tässäkin ketjussa on. Surettaa ajatella, että teilläkin on niitä poikia :(
No tämä varmasti vähentää nuorten miesten vihaa naisia kohtaan..
Ei se poikien vika ole, jos heitä kasvatetaan pienestä pitäen vinoon. Osittain tarkoituksella, koska maskuliiniselle aggressiivisuudelle on edelleen yhteiskunnassa kysyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai tyttöjen ja poikien osaamiserot kapenevat lukiossa, kun se heikompi puolikas pojista ei lukioon edes mene.
Entäs tytöistä
Lukiolaisista 60 prosenttia on tyttöjä ja 40 prosenttia poikia, joten selvästi suurempi osa pojista on karsiutunut tuossa vaiheessa jo pois.
yli 9 ka:n lukioissa suurin osa tyttöjä mutta ei hätää, poika jolla on vahva matematiikka, fysiikkaa, kemia jne . sitten on seiskaa uskonnosta, jotain muusta vaikka numerot olisi ysiä ja kymppiä niin ei pääse lukioon jossa vaaditaan esim 9,4 ka. Onhan noita lukioita Hgiss, Hellu, Märsky, TYK jne
Vierailija kirjoitti:
Miten niitä sähkäreitä ei ole tarpeeksi, jos kouluunkin on niin paljon tulijoita, että sinne on vaikeampi päästä kuin lukioon? Koulutetaanko heitä liian vähän vai kyllästyvätkö matkalla?
Taitaavat mennä kiinteistönhuolto ja raksapuolelle siisteihin sisähommiin asentelee rasioita
Vierailija kirjoitti:
Opettajat tarvitsevat lisää työaikaa. Ei ehdi kaikkea hoitaa työajan puitteissa, 40 t/viikossa saa painaa ja silti jää kokeiden korjauksia ym. iltoihin ja viikonlopuihi . Huomioikaa myös, että opettaminen 24:lle hengelle on raskaampaa kuin normi toimistotyö. Opetuksen suunnittelu ja arviointi täytyy myös tehdä, vaikka siihen jää aikaa aina vain vähemmän. Aikaa vievät kaikki poliisin ja sossujen hommat, koulun omat byrokratian, vanhemmat, kiusaamiset, eksyneet hanskat ja housut, tapahtumat ja teemapäivät ja loputtomat palaverit. Olisi ihana kohdata oppilaita enemmän.
Muuten ok, mutta tuo, että normi toimistotyö olisi raskaampaa kuin koulutyö? Ensinnäkin opettajalla on lomaa koulutyöstä vuodessa noin 3 kk, normaali palkansaajalla 5 viikkoa. Lisäksi jos on pidempään ollut opettajana, niin pitkältihän siinä opetetaan samoja asioita vuodesta toiseen pienin päivityksin. Toimistotyötkin vaihtelevat. Osa töistä on hyvin paineistettuja tulos tai ulos tyyliin, on tulostavoitteita, jatkuvaa uuden oppimista ja uusien ohjelmistojen oppimista, epäselviä rajattomia toimenkuvia jne.
Oma poika olisi luultavasti pärjännyt ilman ADHD-lääkkeitä oman lapsuuteni ala-asteella. Mutta kouluihin on pesiytynyt rauhattomuus ja näkymätön kiusaaminen. Hän rakasti opettajia jotka pitivät kurin ja hiljaisuuden, mutta ns. "kaveriopet" menivät suosittujen oppilaiden juttuihin mukaan.
Hän joskus ala-asteen kolmannella itkikin, että oma luokanopettaja on kuin yksi kiusaajista.
Tuohon nykyiseen sosiaalisesti lahjakkaille ja itseohjautuville suunniteltuun opetussuunnitelmaan ei yksinkertaisesti introvertti kykene ilman lääkitystä. Hän kuulee kaiken hälinän samalla tapaa kuin opettajan äänen, eikä pysty keskittymään olennaiseen. Mistä seuraa moitteet, kun ei kuunnella. Jatkuvat epäonnistumisen tunteet ja positiivisen huomion saamattomuus tuottaa sitten häiriökäyttäytymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai tyttöjen ja poikien osaamiserot kapenevat lukiossa, kun se heikompi puolikas pojista ei lukioon edes mene.
Entäs tytöistä
Lukiolaisista 60 prosenttia on tyttöjä ja 40 prosenttia poikia, joten selvästi suurempi osa pojista on karsiutunut tuossa vaiheessa jo pois.
yli 9 ka:n lukioissa suurin osa tyttöjä mutta ei hätää, poika jolla on vahva matematiikka, fysiikkaa, kemia jne . sitten on seiskaa uskonnosta, jotain muusta vaikka numerot olisi ysiä ja kymppiä niin ei pääse lukioon jossa vaaditaan esim 9,4 ka. Onhan noita lukioita Hgiss, Hellu, Märsky, TYK jne
Eivät nuo huippulukiot ole mikään edellytys etenkään matemaattisesti lahjakkaalle. Lukio on pelkkä lyhyt ja melko merkityksetön välietappi. Mitä selkeämmin tietää mihin on hakeutumassa lukion jälkeen, sitä enemmän voi downshiftata turhia aineita lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
453: Ai miksikö nuoren pitäisi käydä lukio? No aivan ensiksikin siksi, että hän saisi oppia eri asioita eri elämänalueilta, löytää henkilökohtaisia vahvuuksia ja tutustua itseensä: mitä hän on omana itsenään. Jokainen meistä on toivottavasti muutakin kuin isänsä firman tarvitsema koneistaja, tai mikä duuneista nyt onkaan isän mielestä hankalin ostaa ulkopuolelta.
Entä jos se isän duuni sattuu kiinnostaa eniten ja sen jo osaa ja tuntee valmiiksi?
No sitten varmaan ei kannata käydä edes ammattikoulua. Lieneekö noilla peruskoulunkaan papereilla väliä, jos tietää ja osaa jo kaiken elämässä tarvitsemansa.
Tälläkin hetkellä firmoja kaatuu sitä vauhtia, että enpä haluaisi olla sen kaikkitietävän pojan saappaissa.
Ei jatketa enää, kun et asiasta mitään ymmärrä. Meillä on ihan lain säätämät pätevyysvaatimukset näissä töissä eli koulu on käytävä jos meinaa ammattia harjoittaa. Vaikka siinä iskän firmassa.Huoh.
Yleensä noissa Hesarin kommenteissa halutaan häiriköt pois luokista ja loppu tasapäistämiselle, mutta kun kyse onkin pojista yleisesti, niin nyt pitäisikin inkluudata kaikki ja muokata toimintaa sellaiseksi, että epäkypsemmätkin pysyy mukana.
Jos on selkeä ja realistinen tavoite lukion jälkeen ja mielellään vielä plan B, jopa C, niin kaikki tarpeettomat aineet voi downshiftata. Säästyy turhalta vaivalta ja paukut menee olennaiseen. Lukion kurssitodistuksella ei tee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kannustakaa pienestä pitäen poikia lukemaan, ensiksi sadutellaan ja lorutellaan. Pidetään koulua tärkeänä, arvostetaan, kannustetaan, motivoidaan ja jopa palkitaan.
Näitä ohjeita hoetaan kuin kaikki olisi vanhemmista kiinni. Kaikkia vaan ei saa lukemaan, vaikka kotiin olisi kannettu kaikki kirjaston kirjat ja iltasatuja luettu koko lapsuusaika. Omat poikani eivät ole tainneet ikinä lukea yhtään romaania. En sentään ole viitsinyt pakottaa lukemaan, sillä lukemisen pitäisi olla ilo.
Vika on myös opetussuunnitelmassa. Esimerkiksi peruskoulussa on jatkuvan näytön periaate ja vaikka minkälaista näyttöä. Tämä kuormittaa oppilaita paljon enemmän, kuin esimerkiksi pari pikkukoetta/oppiaine lukukaudessa omana aikanani. Jo peruskoululaisen pitää omien lasten koulussa pitää vieraalla kielellä luoksn edessä 20 minuutin puhe ja lähes ilman muistiinpanoja. Pelkästään tämmöinen jännittää monia oppilaita niin, että tulee poissaoloja. Jo 14-16 pitää olla kuin ammattipolitiikko. Harvoinpa se huippupuhujana tunnettu korkean tason politiikkokaan puhuu vieraalla kielellä noin pitkään. Kaikki digitalisaatio päälle.
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Vierailija kirjoitti:
Jos on selkeä ja realistinen tavoite lukion jälkeen ja mielellään vielä plan B, jopa C, niin kaikki tarpeettomat aineet voi downshiftata. Säästyy turhalta vaivalta ja paukut menee olennaiseen. Lukion kurssitodistuksella ei tee mitään.
Niin? Erityisen tuen tarve ala- ja yläkouluissa on sillä ratkaistu vai?
Kärpästen herraa nähdään peruskouluissa päivittäin ympäri Suomen.