Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

16-vuotias poika kiusaa minua (äitiä) niin paljon, etten enää jaksa

Vierailija
16.11.2024 |

Poika on kodin ulkopuolella fiksu, aloitti lukion ja koulu sujuu hyvin. 

 

Kotona on aina ärsyttänyt meitä vanhempia, etenkin minua, äitiään. Jos hänen tarvitsee mennä epämukavuusalueelle joko pyydettyä, tai omasta tahdostaan (tehdä koulutehtäviä, lukea kokeeseen), alkaa minun ärsyttäminen. Pyörii ympärilläni, tökkii, piilottelee tavaroitani, saattaa piirtää seinään, heittää roskiin hedelmäkulhossa olevia hedelmiä, tai heittää niitä lattialle ja sotkua on joka puolella, vie pakastimesta pakasteita vaatekaappiini niin, että sulavat sinne, rikkoo tavaroita, uhkailee fyysisesti minua tekemällä nyrkkeilyä ympärilläni ja potkimisliikkeitä, jotka eivät kuitenkaan osu. 

 

Tämä käytös on pahinta silloin, kun hänen tulisi tehdä läksyjä, tai lukea kokeisiin. Peruskoulussa jo tilanne meni vuosi vuodelta huonommaksi. 5-6 luokilla oli vielä ok, sen jälkeen koulutuksen tekeminen alkoi vuosi vuodelta aiheuttamaan enemmän tällaista ja nyt tilanne on aivan mahdoton. Poika kiusaa tekee koko hereillä olonsa ajan minulle kiusaa. Isä (mieheni) ei puutu asiaan, vaikka olen pyytänyt. Hänen mielestään minun tulee itse selvittää asiani, jos minulla on ongelmia pojan kanssa. Poika ei uskalla tehdä isälleen tuota, minulle uskaltaa, eikä isä lotkauta korvaansa pojan minuun kohdistuvaan käytökseen. 

 

Pojan käytös vaikuttaa johtuvan siitä, jos hänen pitää mennä epämukavuusalueelle. Hän ei pysty käsittelemään sitä. Olen ehdottanut juttelua ammattilaiselle, ei suostu lähtemään, eikä tuon kokoista isoa miehen kokoista poikaa sinne voi väkisin fyysisesti raahata. 

 

Käytöksestä annan pojalle toki seurauksia. Puhelin on ollut häneltä pois useamman viikon, ei saa katsoa telkkaria ja tietokone on otettu pois. Hän ei käy norkoilemassa ostareilla, on aikaa vievä harrastus. Ainoa ja todella suuri ongelma on tämä minun kiusaaminen.

En halua ilkeitä kommentteja tähän keneltäkään. Tekisi mieli vaan kadota pojan elämästä niin, etten kerro lähteväni, eikä hän tiedä minne menen, tai missä olen. 

 

Kaikesta huolimatta hän on lapseni ja maailmassa minulle tärkeintä ja rakkainta. Puolison, tai ystävän voi jättää pois elämästä, jos tilanne on mahdoton. Oman lapsen kanssa on vaikeampaa, mutta en jaksa tätä tilannetta enää. En tiedä mikä on se viimeinen hetki, kun minulle riittää, milloin lähden tästä, katoan, eikä hän enää pääse kiusaamaan minua. 

Kommentit (396)

Vierailija
181/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Parin vuoden päästä poika on otsikoissa kun hakkasi tyttöystävän henkihieveriin tai vainaaksi.

Saako tollanen tyttöystävää?!?

Vierailija
182/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, älä reagoi mitenkään. Älä reagoi yhtään mitenkään. Jos käy käsiksi, soita poliisi. 

Älä anna sille enää mitään reaktiota. Kohauta olkiasi ja totea: ei kiinnosta. Tai potkaise munille lujaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
183/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille tiedoksi, että kun saatte poikavauvan niin aloitatte heti kuntosaliharrastuksen ja vapaaottelutreenit. Päärjäätte sitten teinipoikanne kanssa. Lastenvaunuihin hiekkasäkki alatasolle niin tulee voimaa jalkoihin. Leikkikentällä vatsalihasliikkeitä ja etunojapunnerruksia hiekkalaatikonlaitaa vasten 👍 Ei hypi teinari silmille 👊💪

Minulle poika sanoi, että kantaa pihalle, jos kitisen. Jouduin siis treenaamaan henkistä väkivaltaa ja kiristämistä.

Vittuilusta ja kyseenalaistumisesta on helpointa aloittaa.  Pystyt pikkuhiljaa nakertamaan uhoajan.

Vierailija
184/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kieltämättä kuulostaa karmaisevalta aloittajan tilanne. Kuin kauhuleffasta. Toivon hänelle voimia myös voimia poistua muualle. Tuo lapsen käytös on uskomattoman sekopäistä, siis ei normaalia. Itsellä on kaksi poikaa, jo aikuisia,  ei edes murrosiässä ollut vaikeuksia. Toisella pojalla on kaksi poikaa. Toinen juuri lapsesi ikäinen ja toinen 18. Ei ollut mitään vaikeuksia, mutta tuskin tämä aloittajaa lohduttaa. Yritän vaan kertoa että tilanteesi on sanoinkuvaamaton. Luulen että pois muutto, jos se suinkin on mahdollista on ratkaisu, äidin tulee voida kuntoutua. Aluksi voisit kirjoittaa hänelle kirjeitä ja ehkä pyytää että hänkin kirjoittaisi sinulle. Toivon todella että löytyy ratkaisu, noin se ei voi jatkua.

Vierailija
185/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

😂

Vierailija
186/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taitaa olla provo. Lukiolainen ei selviä, jos käytössä ei ole konetta. Enkä oikein usko, että kukaan täysijärkinen antaa terrorisoida itseään noin. Tässä on joku teini saanut hyvät naurut kommentteja lukiessaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
187/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taloudellinen väkivalta on helppoa tuossa tilanteessa. Uusia kenkiä ei osteta. Saattaa käydä myös niin, että jääkaapista loppuu leivänpäällysteet.

Vierailija
188/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isälleen ei uskalla noin tehdä mutta sinulle uskaltaa, missä se ongelma onkin. Reagoippa kerran niin, että loppuu se nenille hyppiminen. Lapsi on tottakai rakas, mutta ei tuollaisen käytöksen sietäminen ole rakkautta. Miten poika, joka kiusaa äitiään, kohtelee tulevaisuudessa muita naisia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
189/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pentu on pimihau. Hienosti kasvatettu. Miksi herätään ongelmiin vasta nyt? Ei ole normaalia käytöstä. 

Vierailija
190/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap, muista, että myös sinun elämä on tärkeä. Tee lasu hänestä. Sinun ei tarvitse tuommoista jaksaa enää yhtään.  Tuollainen käytös tuossa iässä ei ole normaalia. Onko mahdollista muuttaa pois? Oma poikani käyttäytyi 8. luokalla minua kohtaan tosi huonosti. Hänellä oli vaikea myös aloittaa mitään työntekoa. Nyt lukioiässä olemme taas hyvissä väleissä. Meillä tuohon auttoi yhteyden löytyminen uudelleen (olimme aiemmin hyvin läheisiä), nuoren elämän rauhoittaminen (hänellä oli liikaa arjessa kaikkea omasta halustaan, ei aiemmin suostunut mistään luopumaan). Mutta osoitin hänelle empatiaa, kerroin aidosti tunteistani, miten paljon välitän js rakastan ja siksi vaadin asioita. Kerroin mitä kaikkea arvostan hänessä (asioita oli paljon, konkreettisia esimerkkejä annoin paljon). Näin jälkeenpäin ajatellen poika oli ikäänkuin jossain uhmakkaassa lukossa. Nämä asiat, ikä ja tosiaan yhteyden ja molemminpuolisen arvostuksen löytyminen a

Tämäkin on  hyvä kommentti.

Hämmästelen miten moni kehottaa ketjussa hylkäämään oman lapsensa!

Luulen että Poika uskoo, ettei kukaan välitä hänestä ja rakasta häntä. Kännyköiden poisotot yms ovat rangaistuksia. Palkitaanko / kiitelläänkö poikaa vastaavasti hyvästä.käytöksestä? Sanotaanko hänelle, että rakastan sinua?

Rajat ei tarkoita rangaistuksia ja hylkäämistä.

Epäilen kyllä aloitusta provoksi, tässä on jotain kummallisia elementti miksi osa kommentoi, että ap on vastaillut itselleen, onko nähnyt ip-osoitteen vai mistä sellaiset kommentit? Nimittäin osa kommenteista on aivan häiriintyneitä ja psykopaattisia mielestäni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
191/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pentu on pimihau. Hienosti kasvatettu. Miksi herätään ongelmiin vasta nyt? Ei ole normaalia käytöstä. 

Aikaisemmin poika on tahollaan kärsinyt. Kun osui omaan nilkkaan, alkoi valitus. Arvaisin.

Vierailija
192/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Liian löysä ja olematon pojan kasvatus on johtanut tuohon. Ap on antanut liikaa pojalle periksi ja poika on sen huomannut, että voi pompotella äitiään miten tahtoo. Naiset kasvattakaa poikianne, asettamalla kunnon rajat heille. Älkää lässyttäkö heille, kun jollekin 1-3v pikkulapselle! Monet äidit puhuvat pojilleen jotain vauvakieltä, niin ei ihme jos pojat eivät kunnioita äitejä enää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
193/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap, älä reagoi mitenkään. Älä reagoi yhtään mitenkään. Jos käy käsiksi, soita poliisi. 

Älä anna sille enää mitään reaktiota. Kohauta olkiasi ja totea: ei kiinnosta. Tai potkaise munille lujaa. 

Ketjussa on joku psykopaatti paikalla.

Vierailija
194/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parin vuoden päästä poika on otsikoissa kun hakkasi tyttöystävän henkihieveriin tai vainaaksi.

Saako tollanen tyttöystävää?!?

Ei tule saamaan. Tuleva raiskari.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
195/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä varmaan ottaisin eron ja muuttaisin pois. Jättäisin pojan isälle. 

🇺🇦🇮🇱

Vierailija
196/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parin vuoden päästä poika on otsikoissa kun hakkasi tyttöystävän henkihieveriin tai vainaaksi.

Saako tollanen tyttöystävää?!?

Ei tule saamaan. Tuleva raiskari.

No sitähän mäkin mietin

Vierailija
197/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä käyttäytyminen on opittu jostain tod näk kotoa ja nyt niitä matkitaan.  Päässä vikaa vanhemmilla.

Vierailija
198/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, muista, että myös sinun elämä on tärkeä. Tee lasu hänestä. Sinun ei tarvitse tuommoista jaksaa enää yhtään.  Tuollainen käytös tuossa iässä ei ole normaalia. Onko mahdollista muuttaa pois? Oma poikani käyttäytyi 8. luokalla minua kohtaan tosi huonosti. Hänellä oli vaikea myös aloittaa mitään työntekoa. Nyt lukioiässä olemme taas hyvissä väleissä. Meillä tuohon auttoi yhteyden löytyminen uudelleen (olimme aiemmin hyvin läheisiä), nuoren elämän rauhoittaminen (hänellä oli liikaa arjessa kaikkea omasta halustaan, ei aiemmin suostunut mistään luopumaan). Mutta osoitin hänelle empatiaa, kerroin aidosti tunteistani, miten paljon välitän js rakastan ja siksi vaadin asioita. Kerroin mitä kaikkea arvostan hänessä (asioita oli paljon, konkreettisia esimerkkejä annoin paljon). Näin jälkeenpäin ajatellen poika oli ikäänkuin jossain uhmakkaassa lukossa. Nämä asiat, ikä ja tosiaan yh

Tämäkin on  hyvä kommentti.

Hämmästelen miten moni kehottaa ketjussa hylkäämään oman lapsensa!

Luulen että Poika uskoo, ettei kukaan välitä hänestä ja rakasta häntä. Kännyköiden poisotot yms ovat rangaistuksia. Palkitaanko / kiitelläänkö poikaa vastaavasti hyvästä.käytöksestä? Sanotaanko hänelle, että rakastan sinua?

Rajat ei tarkoita rangaistuksia ja hylkäämistä.

Epäilen kyllä aloitusta provoksi, tässä on jotain kummallisia elementti miksi osa kommentoi, että ap on vastaillut itselleen, onko nähnyt ip-osoitteen vai mistä sellaiset kommentit? Nimittäin osa kommenteista on aivan häiriintyneitä ja psykopaattisia mielestäni.

 

Lässytys ja kiittely ei tässä pisteessä taatusti auta. Näkee, ettet ole ollut tekemisissä oikeasti hankalan ihmisen kanssa koskaan. Tuollainen tapaus nauraa hyvää tarkoittavalle lässytyksellesi ja kiittelyllesi. Rajat tarkoittavat mm. sitä, että toisia kohtaan ei käyttäydytä noin, piste. Se käytös estetään niin että tuntuu. 

Vierailija
199/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tämä käyttäytyminen on opittu jostain tod näk kotoa ja nyt niitä matkitaan.  Päässä vikaa vanhemmilla.

Täähän se ois. 

Vierailija
200/396 |
16.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kieltämättä kuulostaa karmaisevalta aloittajan tilanne. Kuin kauhuleffasta. Toivon hänelle voimia myös voimia poistua muualle. Tuo lapsen käytös on uskomattoman sekopäistä, siis ei normaalia. Itsellä on kaksi poikaa, jo aikuisia,  ei edes murrosiässä ollut vaikeuksia. Toisella pojalla on kaksi poikaa. Toinen juuri lapsesi ikäinen ja toinen 18. Ei ollut mitään vaikeuksia, mutta tuskin tämä aloittajaa lohduttaa. Yritän vaan kertoa että tilanteesi on sanoinkuvaamaton. Luulen että pois muutto, jos se suinkin on mahdollista on ratkaisu, äidin tulee voida kuntoutua. Aluksi voisit kirjoittaa hänelle kirjeitä ja ehkä pyytää että hänkin kirjoittaisi sinulle. Toivon todella että löytyy ratkaisu, noin se ei voi jatkua.

Pojan pitää saada apua. Äidin poismuuttaminen ei pojan ongelmia poista, vaan varmasti pahentaa. Yritä saada tutkimuksiin, jos ei onnistu, niin lasu. Toimi ennenkuin tilanne karkaa käsistä lopullisesti.