Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
16-vuotias poika kiusaa minua (äitiä) niin paljon, etten enää jaksa
16.11.2024 |
Poika on kodin ulkopuolella fiksu, aloitti lukion ja koulu sujuu hyvin.
Kotona on aina ärsyttänyt meitä vanhempia, etenkin minua, äitiään. Jos hänen tarvitsee mennä epämukavuusalueelle joko pyydettyä, tai omasta tahdostaan (tehdä koulutehtäviä, lukea kokeeseen), alkaa minun ärsyttäminen. Pyörii ympärilläni, tökkii, piilottelee tavaroitani, saattaa piirtää seinään, heittää roskiin hedelmäkulhossa olevia hedelmiä, tai heittää niitä lattialle ja sotkua on joka puolella, vie pakastimesta pakasteita vaatekaappiini niin, että sulavat sinne, rikkoo tavaroita, uhkailee fyysisesti minua tekemällä nyrkkeilyä ympärilläni ja potkimisliikkeitä, jotka eivät kuitenkaan osu.
Tämä käytös on pahinta silloin, kun hänen tulisi tehdä läksyjä, tai lukea kokeisiin. Peruskoulussa jo tilanne meni vuosi vuodelta huonommaksi. 5-6 luokilla oli vielä ok, sen jälkeen koulutuksen tekeminen alkoi vuosi vuodelta aiheuttamaan enemmän tällaista ja nyt tilanne on aivan mahdoton. Poika kiusaa tekee koko hereillä olonsa ajan minulle kiusaa. Isä (mieheni) ei puutu asiaan, vaikka olen pyytänyt. Hänen mielestään minun tulee itse selvittää asiani, jos minulla on ongelmia pojan kanssa. Poika ei uskalla tehdä isälleen tuota, minulle uskaltaa, eikä isä lotkauta korvaansa pojan minuun kohdistuvaan käytökseen.
Pojan käytös vaikuttaa johtuvan siitä, jos hänen pitää mennä epämukavuusalueelle. Hän ei pysty käsittelemään sitä. Olen ehdottanut juttelua ammattilaiselle, ei suostu lähtemään, eikä tuon kokoista isoa miehen kokoista poikaa sinne voi väkisin fyysisesti raahata.
Käytöksestä annan pojalle toki seurauksia. Puhelin on ollut häneltä pois useamman viikon, ei saa katsoa telkkaria ja tietokone on otettu pois. Hän ei käy norkoilemassa ostareilla, on aikaa vievä harrastus. Ainoa ja todella suuri ongelma on tämä minun kiusaaminen.
En halua ilkeitä kommentteja tähän keneltäkään. Tekisi mieli vaan kadota pojan elämästä niin, etten kerro lähteväni, eikä hän tiedä minne menen, tai missä olen.
Kaikesta huolimatta hän on lapseni ja maailmassa minulle tärkeintä ja rakkainta. Puolison, tai ystävän voi jättää pois elämästä, jos tilanne on mahdoton. Oman lapsen kanssa on vaikeampaa, mutta en jaksa tätä tilannetta enää. En tiedä mikä on se viimeinen hetki, kun minulle riittää, milloin lähden tästä, katoan, eikä hän enää pääse kiusaamaan minua.
Kommentit (396)
Olisipa pojallasi ystäviä. Silloin ei kiireisesti harrastavalle nuorelle tulisi mieleenkään viettää lauantaita äidin perässä meuhkaten ja äidille kepposia tehden kuin yksinäinen 10-vuotias (tai nuorempi)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pojalla joku mielisairaus? 16v ottaa pakasteita ja laittaa vaatekaappiin sulamaan? Sano nyt vielä, että taputtelee paskaa lattiaan? Laittakaa nyt valoja päälle vanhemmat ja poika heti tutkimuksiin!
Nimenomaan tämä pakastejuttu on tässä huolestuttavinta. Se on niin pahantahtoista, kieroa ja outoa, että, anteeksi vain, vaikuttaa psykopaatin teolta. Myös hänen haaveensa menestymisestä viittaavat tähän suuntaan.
Lakkaa uhriutumasta. Ota yhteys terveydenhuoltoon, koulun tai kunnan, ja vaadi itsellesi keskusteluaika, jossa kerrot tämän kaiken. Poikasi tarvitsee diagnoosin, jotta kamalia ei tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojalla joku mielisairaus? 16v ottaa pakasteita ja laittaa vaatekaappiin sulamaan? Sano nyt vielä, että taputtelee paskaa lattiaan? Laittakaa nyt valoja päälle vanhemmat ja poika heti tutkimuksiin!
Nimenomaan tämä pakastejuttu on tässä huolestuttavinta. Se on niin pahantahtoista, kieroa ja outoa, että, anteeksi vain, vaikuttaa psykopaatin teolta. Myös hänen haaveensa menestymisestä viittaavat tähän suuntaan.
Lakkaa uhriutumasta. Ota yhteys terveydenhuoltoon, koulun tai kunnan, ja vaadi itsellesi keskusteluaika, jossa kerrot tämän kaiken. Poikasi tarvitsee diagnoosin, jotta kamalia ei tapahdu.
Menestymistä jonka eteen ei sitten viitsi tehdä mitään? Pikkunilkki se vain on
Minulla oli aikoinaan oman äidin kanssa vastaava suhde. Mielestäni äiti itse tahallaan ärsytti ja venkuloi koko ajan. Siltä se tuntui. Ja siihen sitten reagoin. Ikinä ei hänessä ollut olevinaan mitään vikaa.
Jos voisit jotenkin päästä pois sieltä, ettet itse olisi viaton uhri vain, vaan myöntäisit pojallesi, että itsessäsikin on paljon parantamisen varaa, se voisi auttaa häntä, ettet olisi niin täydellinen olevinaan ja vain kiusattu. Voisitte ikään kuin molemmat alkaa opetella oikein elämistä tasavertaisina kumppaneina. Nyt teillä on tuo lukkiutunut tilanne, joka ilmiselvästi provosoi häntä. Vaikutat, anteeksi vaan, pikkuisen passiivisagressiiviselta ja kanavoit kätketyt aggression tunteesi poikaasi, joka ne tuo ilmi. Näin sinä näytät pyhimykseltä ja hän hirviöitä. Sympatiat saat sinä ja moitteet hän. Toki hänen teot ovat vääriä, mutta jotenkin tästä tulee tunne, että jotain omaa juttuasi nyt kanavoit poikaasi. Olkaa ihmisiä toisillenne ja tukekaa toisianne tällä matkalla kohti parempaa.
Pistä iskä pieksemään poikaa turpaan. Turpasaunan jälkeen niskaperse otteella ovesta pihalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap et kerro mitään perheesi taustatilanteestta.
Kuka on sen kiusaajan kasvattanut???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tee lasu, sijoitus koulukotiin.
Heh-heh, ei sitä ihan niin helposti sijoiteta koulukoteihin.
Ensin tapaillaan ja keskustellaan sossun kanssa moneen otteeseen ja mitään ei tapahdu, tuossa tilanteessa
he vain odottavat, että poika täyttää 18 ja on pois heidän murheistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hiton puhelin pois?! Kun seuraavan kerran vie pakasteita vaatekaappisii, lyöt sitä kasvoihin täysillä. Et pidättele yhtään, etkä ole tuollainen veltto pesusieni. Kun tökkii sinua, tartut ranteesta ja väännät kunnes napsahtaa.
Ihan järkyttäviä "neuvoja" täällä joillakin "aikuisilla". Ei ihmekään, että nuoriso oirehtii. Sairasta, kerta kaikkiaan sairasta. Voin pahoin näistä sanoista. Toivon, että tällä ihmisellä ei ole itsellä lapsia. Tuo ihminen on kyllä täysin ulalla rajojen asettamisesta. Rajat eivät tarkoita väkivaltaa. Väkivalta on AINA heikkoutta. Kun pää ei toimi, otetaan nyrkit? Yhtä keskenkasvuista logiikkaa kuin tällä ap:n pojalla. Ei näin, herran tähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisipa pojallasi ystäviä. Silloin ei kiireisesti harrastavalle nuorelle tulisi mieleenkään viettää lauantaita äidin perässä meuhkaten ja äidille kepposia tehden kuin yksinäinen 10-vuotias (tai nuorempi)
Mutta kuka haluaa olla tällaisen henkilön ystävä? En oikein usko, että on mukava ja ystävällinen kodin ulkopuolella. Ehkä pitää kulissia yllä mutta moni nuori kyllä näkee sen läpi ja pitää siksi etäisyyttä.
Kunpa lasten vanhemmat ymmärtäisivät oman vastuunsa ja kasvattaisivat lapsensa huolella pienestä asti. Ja siinä vaiheessa jos omat keinot ovat lopussa tai on viitteitä isommista ongelmista, ymmärrettäisiin hakea apua. Siinä avun hakemisessakaan ei voi olla kuin kynnysmatto vaan todella hankkia se apu.
Jos on kuin kynnysmatto lapsensa edessä taaperosta aikuiseksi, ei hyvää seuraa. Osa on suhteellisen kunnollisia silti mutta osa ei ole ja heistä saamme lukea lehdissä mm. kun uhriensa ruumiita etsitään. Vanhempien velvollisuus on estää tätä kehityskulkua hankkimalla riittävän tehokasta apua riittävän nopeasti. Jos niin ei tee, on verta myös omissa käsissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisipa pojallasi ystäviä. Silloin ei kiireisesti harrastavalle nuorelle tulisi mieleenkään viettää lauantaita äidin perässä meuhkaten ja äidille kepposia tehden kuin yksinäinen 10-vuotias (tai nuorempi)
Mutta kuka haluaa olla tällaisen henkilön ystävä? En oikein usko, että on mukava ja ystävällinen kodin ulkopuolella. Ehkä pitää kulissia yllä mutta moni nuori kyllä näkee sen läpi ja pitää siksi etäisyyttä.
Kunpa lasten vanhemmat ymmärtäisivät oman vastuunsa ja kasvattaisivat lapsensa huolella pienestä asti. Ja siinä vaiheessa jos omat keinot ovat lopussa tai on viitteitä isommista ongelmista, ymmärrettäisiin hakea apua. Siinä avun hakemisessakaan ei voi olla kuin kynnysmatto vaan todella hankkia se apu.
Jos on kuin kynnysmatto lapsensa edessä taaperosta aikuiseksi, ei hyvää seuraa. Osa on suhteellisen kunnollisia silti mutta osa ei ole ja h
Ja lisään vielä, että vaikka tämä aloitus olisi provo, tällaisia lapsia ja nuoria on. Miettikää esimerkiksi henkirikoksia nuorena tehneitä. Ei silloin olla oltu mukavia, muut huomioivia hyväkäytöksisiä ihmisiä. Ensimmäisen kunnollisen puuttumisen ei pitäisi olla poliisin toimesta henkirikostutkinnassa. Toimikaa. Ja jos näkee/tietää lapsen tai nuoren harjoittamaa vakavampaa väkivaltaa (kuten joku tässä keskustelussa kertoi nähneensä ja kuulleensa) tai muuten häiriintynyttä käytöstä esimerkiksi vanhempaansa kohtaan, se on ihan yhtä painava syy tehdä lastensuojeluilmoitus (hätätilanteessa soitto tietenkin hätäkeskukseen) kuin jos vanhempi olisi tällainen lastaan kohtaan. En kannata ilmoitustehtailua mutta jos on syytä, silloin todellakin on syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aapee, tuo nulikka tarvitsee ensin solkipäällä perseelle isänsä edessä, ja sen jälkeen teet laskun teidän perheestä samantien. Itse tekisin noin. Enkä usko todellakaan että rakastat tuollaista kammotusta.
Voi helkkari, lasun....ei laskun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Poikasi ei ole normaali. Tee lasu, poika sijoitukseen ja psykiatrille.
No eipä ole normaali ap:kaan.
miten helvetissä saat sanasta ap ap:kaan?!?!?!? Idiootti!!!
haloo ,jätä se. tehköön viranomaiset tai isänsä mitä tahtoo. nyt otat jalat alle, eroat molemmista kolleista. lapsi sairas. jos ei mene hoitoon, jätä se. kunnioita ittees ,omaa terveyttä. järkkyä. diagnoosi, jos ei hoitoon mene, lähde.
Vierailija kirjoitti:
sano ukolle että nostat kytkintä, ellei myös hän osallistu lastenkasvatukseen
sairasta ei enää auteta kasvatuksella vaan hoitoon-ohjauksella
Vierailija kirjoitti:
Tuo kuulostaa nyt kyllä todella omituiselta...Onko pojalla kaikki hyvin? Minä olin 13-15 vuotiaana aika agressiivinen sisaruksiani kohtaan, mutta se oli lähinnä sanallista. Kävin läpi tosi raskaita juttuja, joita nyt en halua tässä enempää avata mutta....
Minulle tuli nyt vaan mieleen että kaikki ei ole ihan kohdillaan. Voitko keskustella hänen kanssaan, jos hänellä onkin joitain vaikeuksia joista ei ole uskaltanut kertoa? Itse panttasin pahaa oloa ihan loputtomiin, kunnes lopulta kaikki levisi käsiin. Vaikka aina oli opetettu että vanhemmille saa puhua.
Jos ei tuota tulosta, niin voitko sanoa vaan suoraan että sinä tulet oikeasti surulliseksi tuosta hänen käytöksestä, ja pyydä selittämään että mitä hän sillä pyrkii saamaan aikaiseksi?
Lukiolaisen pitäisi kyllä jo tajuta että omat tekemiset voi satuttaa muita.
tuohon ei saakeskusteluthteyttä et sä tajuu. viekää pakkohoitoon
Vierailija kirjoitti:
Vaikea tilanne. Kuten mainitsit, kyseessä lapsi ja tunneside on voimakas. Mutta vaikka on lapsesi, sinun ei tarvitse sietää häntä tuollaisena.
rakkaat lapset jopa tappaa vanhempansa. viekää se poiis. vaikka virka-apupyyntönä hänet viedään jonnekin . oot ihan sokee lässkynnysmatto. ole aikuinen vahva ja tee ratkaisu vai kerjäät lopullista sineettiä kollilta. herääääääää.
Alue: Aihe vapaa
Minkälainen ap sinun ja miehesi parisuhde on? Onko pojalla ollut aikaisemmin poikkeavaa käyttäytymistä? Millaista?