Mitä tapoja/käytänteitä kaipaat menneisyydestä? -peukutusketju
Yläpeukku = minäkin kaipaan tätä, alapeukku = minä en kaipaa tätä. Yksi asia per viesti, ap aloittaa:
Minä kaipaan aikaa, jolloin juhlakutsuihin vastattiin selkeästi niiden saapuessa. Joko sanottiin kutsulle kyllä tai ei. Nykyisin ihmiset sanovat ehkä ja osallistumista arvotaan ihan viime tippaan tai sitten ei kehdata sanoa ei ja siksi venytetään kieltäytymistä viimeiseen asti. Ei tajuta, miten paljon ylimääräistä vaivaa siitä tulee kutsujalle. Inhoan tätä nykymenoa, kun edes läheisten tärkeisiin juhliin ei uskalleta sitoutua.
Ap
Kommentit (46)
Ei tarvinnut pelätä, että rahat varastetaan pankista. Ja omia asioitaan sai hoidettua pankissa ilman ajanvarausta.
Vierailija kirjoitti:
Sitä, kun ei tarvinnut jatkuvasti olla tavoitettavissa. Kukaan ei olettanut, että heti olet puhelimen ääressä tai vastaat tekstiviesteihin/sähköposteihin/whatsappeihin/snappeihin ja muihin.
Ei nykyäänkään "tarvitse" olla jatkuvasti tavoitettavissa. Jotkut tosin vetävät siitä herneet niin syvälle nenäänsä, että hyvä kun ei herne tule persiistä ulos, mutta siltikään ei tarvitse olla aina tavoitettavissa.
Itse laitan kotiluurini kiinni vapaa-aikoina, jos en halua soittoja ja viestejä esim. työhön liittyen. Ja toinen luurini on tarkoitettu vain rakkaalle lähipiirilleni, ja se on aina auki, koska sen numeroa muut ei edes tiedä. Se on saanut jonkun sellaisen melkein raivon partaalle, joka tykkää häiritsemisestäni vapaa-ikoinani, mutta kun ei kerran sanomiset ole tepsineet, niin sitten pitää toimia radikaalisti. Työntekijällä on lainkin mukaan oikeus yksityisyteen ilman häirintää vapaalla ollessaan, ellei työsopimuksessa ole sovittu päivystyksestä tai muusta, joka velvoittaaa vapaallakin vastaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti on erilaisia kokemuksia, mutta oma kokemus on tämä:
Kaipaan aikaa, jolloin ihmiset jäivät sairaana kotiin. Jos esimerkiksi lapsi oli sairaana, niin hän ei silloin lähtenyt mihinkään kaverisynttäreille, vaan sairasti kotona. Nykyisin monet eivät malta jäädä kivoista jutuista pois, vaan menevät paikan päälle sairaana. Siinä sitten itse tulen kipeäksi tällaisten tapausten takia.
Minulla on päinvastainen kokemus. 90-luvulla raahattiin kipeitä lapsia ties missä, kunhan eivät oksentaneet tai olleet kovassa kuumeessa. Nykyään (onneksi) jäädään vuotavan nenänkin takia pois tapaamisista. Kiitos korona.
Älypuhelin pilasi kaiken kommunikoinnin, sosaalisuuden ym. Jos nykyään laittaa tavallisen tekstiviestin, sitä joku nuori pitää faksin veroisena vanhanaikaisena asiana.
Itse ottaisin jopa kirjeiden kirjoittamisen takaisin. Jos tulee pidempiaikainen kyberhyökkäys, kirjeen tai postikortin saakin sentään vielä lähetettyä.
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelin pilasi kaiken kommunikoinnin, sosaalisuuden ym. Jos nykyään laittaa tavallisen tekstiviestin, sitä joku nuori pitää faksin veroisena vanhanaikaisena asiana.
Itse ottaisin jopa kirjeiden kirjoittamisen takaisin. Jos tulee pidempiaikainen kyberhyökkäys, kirjeen tai postikortin saakin sentään vielä lähetettyä.
En usko että saa, veikkaanpa että postin toiminnot nojaavat aika paljon internetiin nykyään myös. Lisäksi posti keksii aina myös tekosyyn, miksi mitään ei voida tehdä.
Ja tästäpä tulikin mieleen, että kaipaan sitä, kun posti oli luotettava! Minulla myös lähin "posti" siirtyi 3 km päähän ja asun Helsingissä A-vyöhykkeellä. Uskomatonta paskaa :D siis vähänkin perus kirjekuorta isommat lähetykset voidaan kysymättä ohjata sinne, ja käsittääkseni myös jos jotain isompaa haluaa itse lähettää. Perus kirjeet sen sijaan hukkuvat ja rikkoutuvat matkoillaan vähän väliä.
Mitä v itun iloa oli luokkaretkirahojen keräämisessä, saatikka jouluvirsien laulamisessa? Kerropa yksi ihminen joka tykkäsi noista