Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En saanut syömishäiriöön apua, enkä tiedä kehtaanko enää yrittää sitä saada

Vierailija
14.11.2024 |

Lyhyesti, oon käynyt psyk polilla jo jonkin aikaa. Lääkärin tapaamisia ehkä puolen vuoden välein ja hoitajan tapaamisia 2-3 viikon välein. Noin 2 vuotta sitten uskaltauduin lääkärin tapaamisella puhumaan syömiseen liittyvistä ongelmista. Olin laihtunut rajusti ja läheiset olivat huolissaan. Olin kuitenkin "vain" lievästi alipainoinen. Keskustelimme hetken näistä asioista lääkärin kanssa, ja kävin kaksi kertaa ravitsemusterapeutilla. Siellä ravitsemusterapeutti vaan kertoi, miten kuuluisi ja kannattaisi syödä. Sen kaiken tiesin jo, ja yritin sanoa että ongelma on suhteessani ruokaan. Koko aika meni vaan puhumiseen, että miten kuuluisi syödä. Tämän jälkeen koko syömisjutuista ei ole ollut puhetta hoitajan tapaamisilla tai yhtään missään. 

Huomasin omakannassa diagnoosin "laihuushäiriö". No, pian syömättömyys vaihtui herkkujen ahmimiseen ja paino nousi melko nopeasti lievään ylipainoon ja pysyi siinä jonkin aikaa. Laihuushäiriön diagnoosi vaan poistui omakannasta eikä kukaan koskaan enää ottanut puheeksi syömisongelmia. Kaikki varmaan vaan oletti että ongelma on poissa. 

No, nyt alkoi taas itseni näännyttäminen. Paino tippunut hurjaa vauhtia sieltä lievästä ylipainosta normaalin painon ja alipainon rajalle. En usko että pystyn lopettaa tätä paskaa sitten millään. Tuntuu etten kehtaa hakea tähän apua, kun viimeksi tuntui ettei ongelmaa otettu tosissaan ja lopulta sivuutettiin lihomisen myötä. Enkä edes tiedä haluanko apua, haluaisin päästä taas alipainoon, ja "parempaan" lopputulokseen kuin viimeksi. Sairasta, tiedän. 

Tuntuu että olen ihan yksin tämän mörön kanssa. Olen jaksamisen äärirajoilla. Yritän vaan sinnitellä normaalissa elämässä ja olla niin kuin ei olisi mitään. Mutta tämä mörkö syö minua sisältä, ja mieli on musta. Ruoka ja ruokailutilanteet a h d i s t a a .

Kommentit (44)

Vierailija
41/44 |
24.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oot siis lihava joka laihduttaa.? Niin tekee monet muutkin eli et ole mikään uniikki lumihiutale. 

Vierailija
42/44 |
24.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaapa ikävältä, toivon kovasti, että asiasi järjestyisivät!

Olen itsekin melkoisessa suossa tällä hetkellä. Minulla on ollut parin vuoden ajan kovasti terveysongelmia, jotka alkoivat luunmurtumaepisodista. Olin tuolloin alipainoinen, minkä ajateltiin vaikuttaneen luuston kuntoon; silloin vihjailivat aika paljon syömishäiriöstä. Painoni on noussut reippaasti, ja olen nykyään keskikokoinen. Olen kuitenkin henkisesti huonommassa kunnossa kuin koskaan, syön vain pari kertaa viikossa ja tunnen silti oloni turpeaksi ja raskaaksi. En kestä itseni kanssa enää ja antaisin mitä vain päästäkseni takaisin entiseen kehooni, vaikka se hauras olikin. Ensi viikolla olisi lääkärikäynti selkäongelmien takia, ja mietin kovasti, uskaltaisinko ottaa näitä asioita puheeksi. Pelkään joutuvani pilkan kohteeksi, koska olen nyt isompi kuin aiemmin. En itsekään usko ansaitsevani apua.

Voimia jokaiselle, joka heräsi tänäkin aamuna itseään vihate

 

Ei kannata kauheasti tukea odottaa, sinuna en sanoisi mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/44 |
25.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Munkaan kokemuksen mukaan ei hirveästi ymmärrystä löydy, ikävä kyllä...

Vierailija
44/44 |
11.12.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaapa ikävältä, toivon kovasti, että asiasi järjestyisivät!

Olen itsekin melkoisessa suossa tällä hetkellä. Minulla on ollut parin vuoden ajan kovasti terveysongelmia, jotka alkoivat luunmurtumaepisodista. Olin tuolloin alipainoinen, minkä ajateltiin vaikuttaneen luuston kuntoon; silloin vihjailivat aika paljon syömishäiriöstä. Painoni on noussut reippaasti, ja olen nykyään keskikokoinen. Olen kuitenkin henkisesti huonommassa kunnossa kuin koskaan, syön vain pari kertaa viikossa ja tunnen silti oloni turpeaksi ja raskaaksi. En kestä itseni kanssa enää ja antaisin mitä vain päästäkseni takaisin entiseen kehooni, vaikka se hauras olikin. Ensi viikolla olisi lääkärikäynti selkäongelmien takia, ja mietin kovasti, uskaltaisinko ottaa näitä asioita puheeksi. Pelkään joutuvani pilkan kohteeksi, koska olen nyt isompi kuin aiemmin. En itsekään usko ansaitsevani apua.

Voimia jokaiselle, joka heräsi tänäkin aamuna itseään vihate

 

 

Miten kävi, saitko avattua suusi?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme yhdeksän