Kerro hyvä joulumuisto lapsuudestasi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pandan konvehteja ja uusin Merja Jalon kirja. Meillä kaikki vetäytyi lukemaan uusia kirjojaan omiin nurkkiinsa aattona 😁

No joo, nyt kun tarkemmin mietin niin jouluna tuli paljon hyvää lastenohjelmaa. Ja oli torttua ja piparia niin, että maha tuli kipeäksi. Aloitin heti aamusta naitiskelun.

Tässäkin sain olla omassa rauhassa ja tuijottaa telkkua. 

Mahdat olla lihava.

Ei niitä ole.

Muistan vain sellaista, kun äiti makaa lattialla pää verilammikossa, kun isä hakkasi lasisella kynttilänjalalla.

Kaikki joulut päättyi siihen, että isä hakkasi äitiä ja piti perhettä pelossa.

V*tuttaa kaikki joulusta lässyttäjät. Kaikilla ei ole hyviä joulumuistoja.

Vierailija kirjoitti:

Mumma kuoli. Kerrostalolähiössä oli muutenkin tunnelmaa. 

Piti olla HYVÄ muisto, ei paha. 

Vierailija kirjoitti:

Sain Muuttuva labyrintti-pelin. Samaa peliä pelataan nyt lasten kanssa 😊

Raju peli. Hankin itsellekin laudan joululahjaksi. Sinne Afrikan Tähden kaveriksi. 👍

Isä pääsi vankilasta. Meni uuden sussunsa luokse jossain vaiheessa. 

Isä oli selvin päin 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mumma kuoli. Kerrostalolähiössä oli muutenkin tunnelmaa. 

Piti olla HYVÄ muisto, ei paha. 

MItä pahaa tuossa oli? Ei kaikkien mummot ole mukavia. 

Sain lahjaksi pienen metallisen lelutraktorin jossa oli kääntyvät eturenkaat. Vuosi taisi olla -79 tai -80. Olin silloin 4-5 vuotias, mutta muistan sen vieläkin. Se oli hieno.

Tämän PITI siis olla hyvän mielen ketju ihanista joulumuistoista.

Mutta ei, aina nämä jormattelijat ja pupat tulevat pilaamaan kaikki hyvät aloitukset.

Sä voit itse aloittaa vaikka paskajouluketjun, muttei tuoda niitä saastoja tänne.

Vaikka nythän tämä jo pilattiin monella oksettavalla "muistolla" - oli sitten totta tai ei, niin pitikö taas pilata kaikki? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puppa👴🏻🧡 ja Mumma👵🏻🧡 toi lapsille vasullisen Bandan juhlan pöytä konevehtia jouluksi! 

Miten sä kehtaat sotkea kaikki hyvätkin ketjut??

Koska se on kusipää. Se on kusipää, joka kuvittelee olevansa hauska. Tyhjä elämä, missä ainoan hauskuutensa saa trollaamalla. Voimaa se tästäkin postauksesta saa, kun tuli huomioiduksi.

Odotin jouluja aina kovasti. Yksin vahvimmista muistoista on kun sain Donkey Kong elektroniikkapelin. Se oli tosi maaginen hetki kun olin toivonut peliä kuin kuuta taivaalta, olin onneni kukkuloilla mutta äiti syyllisti siitä kuinka se oli maksanut 200 markkaa ja oli iso raha. Ei se äidin ilme unohdu koskaan, ei hymyillyt vaan katsoi pahasti. Tuntui pahalta pitää sitä peliä kädes, vaikka toive oli täyttynyt. Nytkin tuli sama tunne kun tuota muistelin, vaikka tuosta on jo yli 40 vuotta reilusti.

Muistan myös kun isä kävi pari kertaa meillä aattona (vanhemmat erosivat hyvin riitaisina) ja toisena niistä sain siltä sellaisen pienen sähköporan jota kokeiltiin isän kanssa. Se on kiva muisto.

Olimme köyhiä, joten joulut olivat usein tosi kovia pettymyksiä. Kaveriit sai joululahjaksi Commodoret, niin itse sai tyyliin jonkun halvan lasten tiedesarjan tai kirjan. 

Ne joululahjatoiveet lapsena ja joulumieli valtasi varmaan jo kuukautta-paria aiemmin kun tiesi, että ne varmaan saa. Valtaa kyllä nykyäänkin aiemmin jo.

Lapsuuden muistoja kuitenkin 80-luvun lopulta. Olin toivonut parkkitaloa lahjaksi kun olin sen lelukuvastossa nähnyt, mutta ajattelin etten varmaan saa kun sitten olikin paketissa. Pikkukuaupungissa kun asui niin lapsen logiikalla ajatteli, että vain isoissa kaupungeissa on saatavilla noin hulppeita leluja niin sanoin äidille itku kurkussa, että oot ihan Helsinkiin asti mennyt ja mulle tuommoisen ostanut.

Olikohan seuraava joulu kun toivoin elektroniikkapeliä lahjaksi ja kirjoitin oikein pukillekin kirjeitä "Rakas joulupukki, tuo minulle lahjaksi elektroniikkapeli". Tämän viestin kiinnitin aina meidän eteisen ikkunaan ja ikkuna kadulle päin, että kyllähän tontut huomaa ja vie terveiset pukille. Tiedä sitten mitähän naapurit todellisuudessa ajattelivat jos ja kun kirjoituksia ikkunassa näkivät. Pelin sai kuitenkin ja onnellisia oltiin. 

Jokajouluinen kuusenhaku aatonaattoaamuna isän kanssa. Illalla pääsi koristelemaan. Jostain syystä joulukuusi on minulle tärkein jouluperinne. Onneksi meillä on iso tontti, saan jatkaa kuusenhakuperinnettä omien lasteni kanssa. Tosin hakua on hieman aikaistettu, ei enää haeta aatonaattona vaan yleensä muutama päivä ennen joulua.

Myös minulla yksi parhaita muistoja on isän ja siskon kanssa kuusenhaku metsästä. Isä oli jo aikaisemmin metsästysreissuilla etsinyt kuusen mökkitien varrelta ja ehdotti sitä meille hakumatkan alussa. Meidän metsässä ei kasva kuuset kovin hyvännäköisiksi, joten sanottiin aina ettei kuusi ole tarpeeksi hyvä. Lunta oli isällä reisiin asti kun hän porkkasi metsän läpi kun me hiihdettiin vieressä etsimässä kuusta. Loppujen lopuksi usein isän valitsema kuusi saattoi olla paras. Koristeltiin kuusi myöhemmin ja äitin mielestä me laitettiin aina liian vähän koristeita ja äiti sitten lisäsi niitä. Isä kuoli äskettäin.

perinteiset joululaulut koulussa.sen jälkeen alkoi jouluaika.

kukaan ei itkenyt että tulee paha mieli laulun sanoman takia.

Kävimme opettajan kanssa esittämässä joululauluja mm. palvelutaloissa vanhuksille. Tänä vuonna opettaja on itse ensimmäistä kertaa enkelikuorossa laulamassa.

Ala-asteen joulujuhlassa isossa liikuntasalissa aamulla aikaisin, olin ekalla tai tokalla. Muistan ison valaistun kuusen esiintymislavan edestä. Koulun joulujuhlat yleensäkin, koristeltu kuusi ja joululaulut. Joulut mummolassa.

Äiti teki joka joulu piparimökin, jota sitten me lapset himoittiin, että päästään syömään joulun pyhinä, äiti koristeli kodin jouluiseksi, verhot,joululiinat, leipomukset. Joulukuusi, jouluvierailut sukulaisissa. Hautausmaan kynttilämeri.

Yhtenä jouluna oli kuusen koristeena pipareita jotka oli koristeltu ranskanpastilleilla. Niitä käytiin sitten napsimassa.

Eri värisissä papereissa olevat konvehdit pöydällä houkutteli lapsen silmiä aattona sukulaisissa :)