Yläkoulun opettaja: jaksatko panostaa myös niihin oppilaisiin, joita opiskelu ei voisi vähempää kiinnostaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä näkisin, että sinulla on vastuu edes yrittää. Kamalinta nuorelle on se, että jos kotona lytätätään ja ei kiinnosta, niin opettaja ilmaisee vielä saman. 

Ei se ole lyttäämistä, jos luovuttaa, kun nuori kaikin tavoin ilmaisee, ettei voisi vttuakaan kiinnostaa. Yläkoululainen ei ole enää pikkuvauva ja jotain vastuuta tulee hänen itsensäkin ottaa oppimisestaan. Edes sen verran, että yrittää. 

Oletkohan lainkaan kasvatuksen ammattilainen? Juuri yläkoululaiset etenkin pojat ovat usein käytökseltään paljon pikkuvauvamaisempia kuin alakoululaiset. Kiroillaan, uhotaan, vastustetaan auktoriteetteja kuten opettajia ja vanhempia. Jossain vaiheessa lähempänä 20v seuraa usein rauhoittuminen. Tämä kuuluu nuoren kehitykseen. Juuri yläkouluikäi

Yläkoulun opettajat eivät ole kasvatuksen ammattilaisia. He ovat OPETTAJIA. Opettajan tehtävä on opettaa, vanhempien tehtävä on kasvattaa. Jos lapsesi kaipaa vielä yläkouluiässäkin ammattikasvattajaa, vie hänet takaisin varhaiskasvatuksen piiriin oppimaan käytöstapoja

Tottakai opettaja on kasvatuksen ammattilainen yhtä lailla ja hänen etenkin nulrten kanssa toimiessaan tulee ymmärtää kuhunkin kehitysvaiheeseen kuuluvat asiat. Alla sinulle tietopaketti murrosiästä, kun nyt kuvittelet olevasi opetuksinesi niin tärkeä ihminen ja kouluttavasi ilmeisesti robotteja. Jos sinä opetuksessasi et kykene huomioimaan alaikäisen nuoren kehitysvaiheita, et ole tietoinen niistä ja käyttäydyt lyttäävästi nuoria kohtaan, olet täysin väärällä alalla. Huomio ei tulisi olla sinussa ja tärkeydessäsi opettaa vaan oppilaassa. Oppilaat ovat yksilöitä kotitaustaltaan, persoonaltaan, älyltään, oppimistyyleiltään, kehitysvaiheiltaan jne. 

Taantuminen kuuluu nuoruuteen 

Nuoren kehitys ei ole suoraviivaista vaan pysähtyy ja etenee hyppäyksittäin. Psyykkinen kehitys jopa ajoittain taantuu.

Tytöt tulevat murrosikään poikia aikaisemmin. Myös taantumavaihe tulee tytöille pari vuotta aiemmin kuin pojille. Osa taantumasta johtuu niistä valtavista muutoksista, joita nuori käy läpi murrosiän aikana. Taantumasta tulee erityisen voimakas, jos nuori joutuu liian suurten haasteiden eteen.

Taantuma on hyödyllinen: se tarjoaa tilaisuuden korjata kehityksen suuntaa.

Miten taantuminen voi näkyä? 

Suhde vanhempiin heilahtelee. Välillä kaivataan läheisyyttä, välillä etäisyyttä.

Uppiniskaisuus lisääntyy.

Huonot tavat lisääntyvät: epäsiisteys, hotkiminen, piereskely.

Kielenkäyttö köyhtyy, lauseet lyhenevät ja kirosanojen käyttö lisääntyy.

Keskittymisvaikeudet lisääntyvät.

Koulumotivaatio heikkenee.

Olen ollut yläkoulun opettajana 24 vuotta. Tänä aikana minulla on ollut yksi oppilas, jonka kanssa olen antanut periksi. Kyseessä oli narkomaaniäidin huostaanotettu lapsi. Yritin kuukausia, mutta lopulta totesin, että istukoon. Pakko keskittyä muuhun luokkaan.

Mutta tämä oli siis yksi oppilas lähes kahdesta tuhannesta. Muiden kanssa on alun sitkeys palkittu. Kun oppilas tajuaa, että en anna periksi, hän oppii jotakin tekemään. Toki se voi olla vähäistä, mutta kuitenkin.

Kokemukseni mukaan opettajan kannattaa aluksi panostaa täysillä työn teon vaatimiseen, esimerkiksi teettää tehtäviä sitten välkällä tai koulun jälkeen. Kyllä siinä lopulta alkaa hommat maistua. Ja toki hyvä suhde oppilaisiin auttaa. Kun oppilas alkaa uskoa, että välität ja tykkäät, se auttaa paljon. 

Mutta mahdottomiakin tapauksia on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä näkisin, että sinulla on vastuu edes yrittää. Kamalinta nuorelle on se, että jos kotona lytätätään ja ei kiinnosta, niin opettaja ilmaisee vielä saman. 

Ei se ole lyttäämistä, jos luovuttaa, kun nuori kaikin tavoin ilmaisee, ettei voisi vttuakaan kiinnostaa. Yläkoululainen ei ole enää pikkuvauva ja jotain vastuuta tulee hänen itsensäkin ottaa oppimisestaan. Edes sen verran, että yrittää. 

Oletkohan lainkaan kasvatuksen ammattilainen? Juuri yläkoululaiset etenkin pojat ovat usein käytökseltään paljon pikkuvauvamaisempia kuin alakoululaiset. Kiroillaan, uhotaan, vastustetaan auktoriteetteja kuten opettajia ja vanhempia. Jossain vaiheessa lähempänä 20v seuraa usein rauhoittuminen. Tämä kuuluu nuoren kehitykseen. Juuri yläkouluikäi

Ei todellakaan kuulu nuoren kehitykseen tuollainen käytös. Se, että sinun nuoresi käyttäytyy noin, on merkki kasvatuksen puuteesta. Se ei tarkoita, että kaikki muutkin nuoret ovat huonostikasvatettuja eivätkä siksi osaa edes yläkoulussa vielä alkeitakaan käytöstavoista. Ihan turhaan selität omia vanhemmuustaitojen puutteitasi jollain "vaiheella", joka kuuluu nuoten elämään. Ei kuulu. 

Kyllä vaan kuuluu. Menepä lukemaan perustietoja murrosiästä ihan vaikka google-haulla. Sinulla ei selkeästi ole hajuakaan nuorten kehitysvaiheista. Lisäksi tärkeimet ja sinulta puuttuu empatia ja huumori. Opetustyössä nuo ovat kaikkein tärkeimpiä nuorten kanssa, jotta se asiasisältö edes nuoria kiinnostaisi. Olen huomannut, että mukavien opettajien aineista myös pidetään eniten ja sitä halutaan oppia. Moni alkaa inhota oppiainetta opettajan takia. 

Ketään ei voi opettaa väkipakolla ja erityisen huonosti painostus toimii murrosikäisten kohdalla. Ainoa mitä voi tehdä, on kertoa havainnoistaan eteenpäin. Mutta lopulta se on nuoren ja jossain määrin hänen vanhempiensa ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut yläkoulun opettajana 24 vuotta. Tänä aikana minulla on ollut yksi oppilas, jonka kanssa olen antanut periksi. Kyseessä oli narkomaaniäidin huostaanotettu lapsi. Yritin kuukausia, mutta lopulta totesin, että istukoon. Pakko keskittyä muuhun luokkaan.

Mutta tämä oli siis yksi oppilas lähes kahdesta tuhannesta. Muiden kanssa on alun sitkeys palkittu. Kun oppilas tajuaa, että en anna periksi, hän oppii jotakin tekemään. Toki se voi olla vähäistä, mutta kuitenkin.

Kokemukseni mukaan opettajan kannattaa aluksi panostaa täysillä työn teon vaatimiseen, esimerkiksi teettää tehtäviä sitten välkällä tai koulun jälkeen. Kyllä siinä lopulta alkaa hommat maistua. Ja toki hyvä suhde oppilaisiin auttaa. Kun oppilas alkaa uskoa, että välität ja tykkäät, se auttaa paljon. 

Mutta mahdottomiakin tapauksia on.

Sinulla on kaikki palikat kohdallaan. Työnteko ja tykkäämisen ja välittämisen osoitus. Ei ihme, että onnistut. Hatunnosto. Lyttäämällä oppilasta ei voi koskaan onnistua. On myös sattunut kohdalle niin ilkeä opettaja, että tarkoituksella koittaa viedä oppilaan itsetunnon että koulumotivaation vaikkase alunalken on ollut huippua.

Ystäväni toimi suomenkielen opettajana maahanmuuttajille ja sanoi siinä kyllä nopeasti tuli rasistiseksi.

Iso itänaapuri ja tietty Afrikan maa, minkä maan kansslaisia löytyy paljon mm Itäkeskuksesta, valtaosalla ei ollut ikinä läksyt tehty ja etenkin itänaapurit usein puhui rumasti, arvosteli häntä jne. 

Mielenkiinto loppui viimeistään kk jälkeen, jos ei ikinä ollut tehty läksyjä. Ei sitten enää erikseen neuvonut. Ikävintä oli tasoero. Etenkin Afrikasta tulee naisia, jotka eivät osaa lukea ja sitten Vietnamista tulee mies, joka osaa 4 eri kieltä

Vierailija kirjoitti:

Se on kyllä väärin, että armosta annetaan juuri se vitonen, että pääsee läpi. Se ei ole kenelekkään eduksi.

Tämä! Mikään ei motivoisi nuorta opiskelemaan kovemmin kuin se että jäisi luokalleen tai saisi ehdot . Silloin lapsi ymmärtäisi että sillä on seurauksia, kun ei koulu kiinnosta. Lisäksi saisi ehkä tukitoimia jos on syy oppimisvaikeus. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten ennen vanhaan keskikoulussa kaikki osasivat käyttäytyä kunnolla? Saman ikäisiä siellä oltiin kuin nykyisin yläkoulussa.

92-vuotiaan äitini juttujen mukaan kaikki oppilaat eivät todellakaan käyttäytyneet hänen keskikouluaikanaan kunnolla, vaan osa keksi ties minkälaisia tempauksia. Toki erilaisia kuin nykyaikana, mutta silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä näkisin, että sinulla on vastuu edes yrittää. Kamalinta nuorelle on se, että jos kotona lytätätään ja ei kiinnosta, niin opettaja ilmaisee vielä saman. 

Ei se ole lyttäämistä, jos luovuttaa, kun nuori kaikin tavoin ilmaisee, ettei voisi vttuakaan kiinnostaa. Yläkoululainen ei ole enää pikkuvauva ja jotain vastuuta tulee hänen itsensäkin ottaa oppimisestaan. Edes sen verran, että yrittää. 

Oletkohan lainkaan kasvatuksen ammattilainen? Juuri yläkoululaiset etenkin pojat ovat usein käytökseltään paljon pikkuvauvamaisempia kuin alakoululaiset. Kiroillaan, uhotaan, vastustetaan auktoriteetteja kuten opettajia ja vanhempia. Jossain vaiheessa lähempänä 20v seuraa usein rauhoittuminen. Tämä kuuluu nuoren kehitykseen. Juuri yläkouluikäi

Miksi sitten ennen vanhaan keskikoulussa kaikki osasivat käyttäytyä kunnolla? Saman ikäisiä siellä oltiin kuin nykyisin yläkoulussa.

Ei kaikki osannut. Tunnen muutaman miehen jotka on kertomansa mukaan olleet kiinnostuneita aivan muusta kuin koulunkäynnistä keskikouluaikaan ja olleet välillä pulassakin "kolttostensa" takia, mutta sitten parikymppisenä tuli joku aikuistuminen. Akateemisella uralta jäivät sitten eläkkeelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse opetan liikuntaa ja terveystietoa yläkoulussa. Kaikille tasapuolisesti yritän aikaani antaa, mutta kun osalla oppilaista ei ole välineitä mukana, kiinnostusta koko asiaan, eikä edes alkeellisimpia käytöstapoja, niin jätän heidät rauhaan. Saavat säälistä vitosen todistukseen ja sillä hyvä. Vanhempien tehtävät eivät kuulu minulle. 

Miksi vitonen? Eihän nuori opi tekojen seurauksia, jos aina pääsee säälistä läpi tekemättä mitään. Luokalle jääminen olisi hyvä herätys. 

Nuori huomaa kyllä myöhemmin tekojensa seuraukset. En viitsi antaa liikunnasta nelosta. Systeemi toimii nykyään niin, että nämä nahjukset päästetään sillä vitosella luokaltaan, etteivät vie opettajien aikaa yhtään enempää, kuin pakolliset. Joidenkin oppilaiden kohdalla vanhemmat ovat esim. käyneet uimahallissa nuorensa kanssa ja toimittaneet siitä dokumentit minulle, koska normaalille liikuntatunnille ei näitä ole uimahalliin saatu. Aluksi itsekin yritin enemmän, mutta koska nuoriso menee koko ajan kehnommaksi, niin eipä jaksa omia paukkuja enempää käyttää näihin. Hoitakoon vanhemmat omat lapsensa. Ja kyllä, alan vaihto suunnitelmissa, ei tätä nykyistä per***lyä jaksa enää opettajatkaan katsella. Saman rahan saa helpommallakin. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut yläkoulun opettajana 24 vuotta. Tänä aikana minulla on ollut yksi oppilas, jonka kanssa olen antanut periksi. Kyseessä oli narkomaaniäidin huostaanotettu lapsi. Yritin kuukausia, mutta lopulta totesin, että istukoon. Pakko keskittyä muuhun luokkaan.

Mutta tämä oli siis yksi oppilas lähes kahdesta tuhannesta. Muiden kanssa on alun sitkeys palkittu. Kun oppilas tajuaa, että en anna periksi, hän oppii jotakin tekemään. Toki se voi olla vähäistä, mutta kuitenkin.

Kokemukseni mukaan opettajan kannattaa aluksi panostaa täysillä työn teon vaatimiseen, esimerkiksi teettää tehtäviä sitten välkällä tai koulun jälkeen. Kyllä siinä lopulta alkaa hommat maistua. Ja toki hyvä suhde oppilaisiin auttaa. Kun oppilas alkaa uskoa, että välität ja tykkäät, se auttaa paljon. 

Mutta mahdottomiakin tapauksia on.

Arvostan sinua äärettömän paljon. Itse olen myös yläkoulun opettaja ja myönnän, että voimavarani eivät riitä tuohon. En ole niin tyhmä ettenkö ymmärtäisi monien oppilaiden jo tajunneen etten jaksa heidän touhuistaan välittää ja tietenkään eivät tämänkään takia tee mitään (eivätkä välttämättä toki myöskään minua erityisemmin kunnioita). Haluaisin olla kuten sinä, mutta jaksaakseni tätä työtä minun on tehtävä se itselleni helpoimmalla tavalla.

Vanhaa koulujärjestelmää on myös siinä mielessä hieman hassua verrata nykyaikaan, että oppikoulu ei ollut pakollinen. Sinne ehkä hakeutui jo lähtökohtaisesti enemmän teoreettisesta opiskelusta kiinnostunutta porukkaa, mikäli vanhemmat olivat halukkaita ja kykeneviä maksamaan sen. Toinen vaihtoehto oli jatkaa kansakoulussa ja käydä sen jälkeen kaksivuotinen kansalaiskoulu.

Vaihda alaa.Tilallesi tarvitaan ammattitaitoisempi ja motivoituneempi opettaja, joka suhtautuu kaikkiin oppilaisiin samanarvoisesti. Ne on lapsia kuitenkin vielä ja sinun pitäisi olla aikuinen (ja ammattilainen). Pilaat elämiä asenteellasi.

up

Vierailija kirjoitti:

Vaihda alaa.Tilallesi tarvitaan ammattitaitoisempi ja motivoituneempi opettaja, joka suhtautuu kaikkiin oppilaisiin samanarvoisesti. Ne on lapsia kuitenkin vielä ja sinun pitäisi olla aikuinen (ja ammattilainen). Pilaat elämiä asenteellasi.

Kyllä ne nuoret pilaa elämänsä ihan itse. Itse en ole opettaja, mutta työskentelen koululla ja yhtään en ihmettele, että opettajat väsyy. Nykyiset teinit on asin ihan järkyttäviä. 

Enemmän erityisluokkia ja -kouluja erityistarpeisille! En ymmärrä, miksi nykyään halutaan väkisin laittaa kaikki tavisluokkiin.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän erityisluokkia ja -kouluja erityistarpeisille! En ymmärrä, miksi nykyään halutaan väkisin laittaa kaikki tavisluokkiin.

Suurin aivopieru ikinä: Inkluusio! :(

Paras apu koskaan on juoruilu, oppilaat puhuvat keskenään opettajista, tietävät mitä kukin tekee tai on tekemättä. Monesti kuulen uusilta oppilailta, että ai joo mä olen kuullut susta. Mitä enemmän vuosia tulee alle, sitä enemmän opettajan maine leviää joko hyvällä tai pahalla.

Tämäkin on vähän muuttunut viime aikoina. Omina kouluaikoina opettajilla oli jopa lempinimiä. Nykyään puolella yläkoulun luokasta ei ole käryä, mikä vaikkapa heidän ruotsin kielen opettajansa nimi on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on kyllä väärin, että armosta annetaan juuri se vitonen, että pääsee läpi. Se ei ole kenelekkään eduksi.

Tämä! Mikään ei motivoisi nuorta opiskelemaan kovemmin kuin se että jäisi luokalleen tai saisi ehdot . Silloin lapsi ymmärtäisi että sillä on seurauksia, kun ei koulu kiinnosta. Lisäksi saisi ehkä tukitoimia jos on syy oppimisvaikeus. 

Nykyisin ei voi jättää luokalle kuin huoltajan erityisestä pyynnöstä. Peruskoulun läpäiseminen on opiskelijan oikeus ja luokalle jättäminen syrjäyttää. Monessa koulussa on ylhäältä ilmoitettu että nelosia ei saa jakaa.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän erityisluokkia ja -kouluja erityistarpeisille! En ymmärrä, miksi nykyään halutaan väkisin laittaa kaikki tavisluokkiin.

Heh, peruskoulua helpotetaan vuosi vuodelta ja nyt on jo mitä, neljännes(?), peruskoululaisista eriytetty kun se matalampi osaamistasokin on aivan liian vaikeaa. 15 % ei opi peruskoulussa lukemaan siitä huolimatta, mitä ne siellä tavisluokassa tekisivät - tekisivät käsitöitä?