Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia etäsuhteesta, kun puoliso muuttaa ulkomaille töihin?
14.11.2024 |
Suhdetta takana reilu 10 vuotta, siitä osa naimisissa. Ei lapsia. Kyseessä on useamman vuoden pesti, eikä oma ammattini ole sellainen, että voisin työllistyä kyseisessä maassa. Eli en olisi lähdössä mukaan, mutta vähän ahdistaa ajatus, että seuraavat x vuotta nähtäisiin vain lomilla ja jokusen viikonlopun ajan.
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on se ero, että jos toinen on sairaalassa kuukausia niin kyse on kriisistä ja pakkotilanteesta. Silloin monet haluavat olla kumppaninsa tukena.
Jos taas toinen päättää muuttaa ulkomaille koska se on kivaa ja tuli mahdollisuus, se kertoo ainakin itselleni kaiken tarvittavan siitä, miten tärkeänä hän pitää suhdettamme.
Okei, ehkä tässä tulee sitten se, että ihmiset ajattelevat kovin eri tavoin. Itse en koe, että kumppanin urakehitys, hänen ammatilliset tavoitteensa ja unelmansa, eivät ole suhteen kanssa vastakkaisia. Ajattelen, että elämässä voi ja saa tehdä ja kokea erilaisia asioita, ja että suhteen lisäksi moni muukin asia voi olla tärkeää, merkityksellistä tai sitten vaan kiinnostavaa. Oma kumppani ja perhe voi silti olla sinänsä tärkeämpi asia, mutta ei se tarkoita sitä, että elämässä kaikkien valintojen täytyy a
Tuosta olen tasan samaa mieltä, ettei hyvässä suhteessa ihmistä pidä laittaa tekemään tuollaista valintaa. Pidän itsestäänselvyytenä että mieheni jäisi kanssani Suomeen eikä muuttaisi ulkomaille. Oletan että hän ajattelee samoin minusta.
Parisuhteessa ollessa elämänvalinnat tehdään sen mukaan että suhde säilyy ja voi hyvin, jos siis se suhde on elämässä tärkeä asia. Jos ei, niin ei muuta kuin merten taakse huinimaan ja kohti uusia seikkailuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä kokemuksia. Mies lähti edeltä, minä muutin vuoden kuluttua kyseiseen maahan. Työllistyin, hieman omaa alaani vastaavaan työhön. Muutimme vielä toiseen maahan, siellä en saanut töitä mutta odotin ensimmäistä lastamme. Asuimme ulkomailla yhteensä noin viisi vuotta. Ihanat muistot, tärkeitä vuosia. En kadu.
"Kerran kk on paljon kun puhutaan ulkomaat etäsuhteesta. Todellisuus on monilla 3-5* vuosi. Siinä tulee parin -3 kk taukoja seksistä. Eikä mikään teams korvaa sitä läheisyyttä, arjesta kertomista tai mitään muutakaan.
Pettäminen riippuu ihan hitosti ihmisestä. Seksuaalisen halun määrästä. Siitä onko seksiä tyrkyllä. Tuleeko tilaisuus tekee varmaan tilanteita. Käyttääkö puoliso päihteitä. Millaisena teidän suhde säilyy ymym.
Mä rakastan mun naista enemmän kuin elämää. 3kk selibaatissa pettäisin varmasti.
Tosin en kyllä lähtisi etätöihin mistään hinnasta. Mikäli nainen ei tulis mukaan."
Olen tuo, jolle vastasit, ja en ole ap enkä vastaavassa tilanteessa. Itselläni tekee seksiä mieli suunnilleen joka päivä, mutta en silti ole koskaan pettänyt, vaikka oltaisiin oltu joskus pitempiäkin aikoja kumppanin kanssa erillään. Mutta olet oikeassa, että moni asia vaikuttaa siihen, miten etäsuhde tulisi toimimaan. Ja tietysti totta sekin, että asiaan vaikuttaa, mikä se toinen maa olisi - helpompi nähdä vaikka joka viikko, jos toinen on saksassa kuin jos hän on Australiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, mutta ei niitä pääse kokemaan jos toinen on tuhansien kilometrien päässä. Mitä tekee seksuaalisella vetovoimalla ja kumppanuudella jos toista ei näe kuin aniharvoin?
Kyllähän se kumppanuus mahdollistaa ajatusten jakamisen vaikka sitten etänäkin. Ja mieluummin minä olisin etäsuhteessa ihmisen kanssa, johon tunnen oikeasti vetoa, kuin sinkku tai suhteessa jonkun kanssa, johon tunnen vähemmän vetoa. Mieluummin harrastan seksiä kerran kuukaudessa ihmisen kanssa, joka oikeasti sytyttää minut ja johon olen rakastunut, kuin jätän hänet ja ryhdyn sinkuksi ja joko harrastan yhdentekeviä yhden illan juttuja tai alan etsiä uutta kumppania tietämättä, löytyykö ketään, johon edes ihastuisin. Joku toinen toki voi ajatella toisin ja sekin on tietysti ihan ok. Niin, ja moni sinkkuhan ei edes saa seksiä - tai löydä ketään, kenen kanssa sitä haluaisi harrastaa, et
Minä taas olisin mieluummin sinkku kuin etäsuhteessa. Olisin ihan tyytyväinen elämääni yksinkin, mutta suhteesta saan niin paljon iloa elämääni että valitsen olla siinä. Ne ilot ovat juuri sitä arjen yhdessäoloa; keskustelua, haleja, sylityksin olemista, seksiä, yhdessä tekemistä (vapaa-ajan jutut ja kotityöt) ja reissailua. Jos nuo viedään pois, en näe mitään syytä sitoutua toiseen ihmiseen. Voin jutella puhelimessa vaikka ystävieni kanssa jos puhelimessa puhumista kaipaan.
Eikö tätä kannattaisi kysyä ennemmin rohkeasti siltä mieheltä, kun palstalta saadut vastaukset eivät selvästikään miellytä? Koska jos miehellä on minkäänlaista järkeä ja ennakointikykyä niin kai hän nyt on muodostanut asiasta jonkinlaisen näkemyksen? Eri asia sitten toki, onko rehellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista!
Kuten sanoin, en missään nimessä vaadi, että puolisoni ei lähtisi, ihan päinvastoin. Lähtisin itsekin hänen sijassaan ja minä olen oikeastaan jopa yllyttänyt ottamaan työn vastaan, koska tiedän, että hän haluaa niin tehdä.
Ollaan tietysti puhuttu tästä paljon jo useita kuukausia, kun nuo työsuunnitelmat alkoivat hahmottua.
Kivointa tietysti olisi, jos haluttaisiin työskennellä samassa maassa, mutta se ei taida kaikilla (kun alat ovat aivan eri) olla mahdollista. En silti missään tapauksessa aio "varalta" erota etukäteen, koko ajatus kuulostaa käsittämättömältä. Mutta niinhän ihmiset näkevät samat asiat eri tavalla.
Ap
Ai niin, joku kysyi, että onko yli 2 vuotta. On yli 2 vuotta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on useammasta vuodesta kyse niin ei mitään järkeä. Miksi jäädä roikkumaan suhteeseen, joka todellisuudessa lakkaa olemasta, ja viimeistään vuoden jälkeen toteatte sen itsekin? Ainahan voitte sopia, että jos sen x vuoden jälkeen vielä todella kiinnostaa niin palaatte yhteen.
Mäkään en oikein ymmärrä tätä että jos ollaan valmiita elämään käytännössä täysin erillään usean vuoden ajan niin miksi sitä suhdetta ei voi pistää rehellisesti edes tauolle? Kun jos se usko yhteiseen tulevaisuuteen on niin valtavan vahva niin eikö se kestä sitten sen parin vuoden aikalisänkin? Ai ei? Miksi ei?
Miksi pitäisi ottaa aikalisä, jos kumpikaan ei sitä tahdo vaan haluavat jatkaa suhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapariskunnalla avioero tuli reilussa vuodessa tuossa tilanteessa. Mies lähti ulkomaille töihin ja kävi täällä kerran kuukaudessa. Kyllähän sen nyt jokainen tajuaa, että väistämätön on tuossa edessä monestakin syystä.
Ja suuri riski, jos varta vasten odottelee ja odottlee sen 3-4 vuotta vai mitä onkaan ja toinen ilmoittaa takas tullessan, että se on morjens tai ilmoittaa ettei tulekaan, uusi elämä täällä "ainiin yksi lapsikin pyörähti tuossa, aattelin nyt mainita kun sun kanssa niitä ei siunaantunut".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapariskunnalla avioero tuli reilussa vuodessa tuossa tilanteessa. Mies lähti ulkomaille töihin ja kävi täällä kerran kuukaudessa. Kyllähän sen nyt jokainen tajuaa, että väistämätön on tuossa edessä monestakin syystä.
Eli kaikki reissutöissä olevien parisuhteet kaatuu? Reissutyöläisen ei siis kannata edes yrittää parisuhteeseen kun ei voi nyhjätä kotona toisen kainalossa 247. Aika hyvä väite.
No ne reissusuhteet ei ole yleensä sellaisia, että ollaan vaikka 3 vuotta yhtäjaksoisesti poissa, vaan työmatkoilla silloin tällöin, viikko-pari kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vuotta asuttiin eri maissa ja oikein hyvin meni.
Ja sitten kun erotaan, niin siinä vaiheessa kerrotaan montako salasuhdetta reissussa oli, aina sama juttu, nähty ja kuultu sata kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapariskunnalla avioero tuli reilussa vuodessa tuossa tilanteessa. Mies lähti ulkomaille töihin ja kävi täällä kerran kuukaudessa. Kyllähän sen nyt jokainen tajuaa, että väistämätön on tuossa edessä monestakin syystä.
Eli kaikki reissutöissä olevien parisuhteet kaatuu? Reissutyöläisen ei siis kannata edes yrittää parisuhteeseen kun ei voi nyhjätä kotona toisen kainalossa 247. Aika hyvä väite.
No ne reissusuhteet ei ole yleensä sellaisia, että ollaan vaikka 3 vuotta yhtäjaksoisesti poissa, vaan työmatkoilla silloin tällöin, viikko-pari kerrallaan.
Harvemmin ulkomaillakaan ollaan 3 vuotta putkeen käymättä kertaakaan Suomessa. Aphan sanoi, että lomat viettäisivät yhdessä eli siitä voi jo tulla kuukausi pelkästään kesällä, maasta riippuen, ja muutenkin voivat nähdä lomien ulkopuolella.
Me ollaan eletty viimeiset 2 vuotta osan aikaa vuodesta etäsuhteessa, kun vaimo on yhteensä n. 8-9 kk vuodesta töissä toisessa maassa. Käy tietysti siinä välissä useita kertoja kotona eikä matka ole kovin pitkä (Euroopan maa) ja välillä minä teen hänen luonaan etätöitä esim. oman lomani päätteeksi. Kaikkia töitäni en silti voi etänä hoitaa, eli useampi kk ollaan vuodesta erossa. Soitellaan ja viestitellään päivittäin, nykyään se onnistuu helposti ilman suuria puhelinlaskujakin. On tietysti ikävä eikä tämä kovin mustasukkaiselle luonteelle sopisi, mutta hyvin on silti sujunut.
N40+
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapariskunnalla avioero tuli reilussa vuodessa tuossa tilanteessa. Mies lähti ulkomaille töihin ja kävi täällä kerran kuukaudessa. Kyllähän sen nyt jokainen tajuaa, että väistämätön on tuossa edessä monestakin syystä.
Älä puhu paskaa, jos mielipiteesi perustuu yhden ainoan tuttavapariskuntasi kokemukseen.
Tämä palsta kuhisee jäkkiintyneitä mummoja, sairaita kontrollifriikkejä ja läheisriippuvaisia jotka eivät hyväksy edes sitä että puolisonsa menisi lomalle ulkomaille yksin, saati sitten asumaan töiden vuoksi eri maahan. 😂
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi tuohon kuin ihan korkeintaan vuodeksi. En näe mitään järkeä suhteessa jossa nähdään silloin tällöin. Yhteinen arki on parasta rakkaan ihmisen kanssa.
Toki, mutta jotkut ajattelee myös tulevaisuutta. Usein pelissä on paremmat tienestit, paremmat etenemismahdollisuudet (vaikka kun tulee takaisin Suomeen), ja siten myös parempi eläke. Mukavampi elää sitä arkea sitten myöhemmin yhdessä, kun ei tarvitse elää kädestä suuhun.
Toki jos tienaa mukavasti jo muutenkin, niin ehkä ei sitten ole järkeä.
No ethän sä sitä naista rakasta ollenkaan, jos olisit 3 kk:ssa valmis pettämään. Haloo nyt!
Sä rakastat seksiä, et sitä naista. Siinä on iso ero.
On kokemusta. Siihen se kaatui.
Mieheni muutti Osloon. Sai yt.ssä kenkää, oli töissä keskijohdossa. Meni jonkin aikaa ja pääsi samaan firmaan töihin Osloon. Aloitti ihan pohjalta ja on ylennyt, mutta ei voi yletä korkeammalle, kun ei ole paikallista yliopistokoulutusta.
Oslo on niin paljon parempi paikka asua, kuin Helsinki. Ei halua muuttaa Suomeen enää.
Esikoinen asuu isän luona ja 3 nuorempaa kotona Helsingissä. Toiveena olisi kaikki asuttaisiin Oslossa, mutta onnistuu vain jos lapset muuttavat Osloon. Vielä ei nuorempia kiinnosta
Kerran kk on paljon kun puhutaan ulkomaat etäsuhteesta. Todellisuus on monilla 3-5* vuosi. Siinä tulee parin -3 kk taukoja seksistä. Eikä mikään teams korvaa sitä läheisyyttä, arjesta kertomista tai mitään muutakaan.
Pettäminen riippuu ihan hitosti ihmisestä. Seksuaalisen halun määrästä. Siitä onko seksiä tyrkyllä. Tuleeko tilaisuus tekee varmaan tilanteita. Käyttääkö puoliso päihteitä. Millaisena teidän suhde säilyy ymym.
Mä rakastan mun naista enemmän kuin elämää. 3kk selibaatissa pettäisin varmasti.
Tosin en kyllä lähtisi etätöihin mistään hinnasta. Mikäli nainen ei tulis mukaan.