Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ketään jota vaikeudet olisi vahvistaneet??
12.11.2024 |
Vaikka näin usein väitetään, itse en tunne. Se ei ole vahvuutta mitä heillä on.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä. Selvisin psykoosista, skitsofreniasta(hoidossa/hallinnassa), burnoutista, masennuksesta ja konkurssista. Nyt työelämässä takas.
Ja sait apua mistä? Kuka sua tuki, vai tukiko kukaan?
Mä olen vähän samassa tilanteessa ja ei ole oikein ketään, jonka puoleen kääntyä.
Loppupeleissä itse on tehtävä kaikki. Vain sinä itse tiedät, mitä tarvitset ja haluat, eikä kukaan muu sitä tuo kultalautasella. Kun pääset sanomaan, että ihan ite selvisin, voit sanoa itseäsi vahvaksi. Mun oma kertomus taitaa olla sun kommenttisi jälkeen.. missä kerron oman polun löytämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En, koska vaikeudet eivät vahvista vaan aiheuttavat traumoja, jotka aina tavalla tai toisella vaikuttavat ihmisen toimintaan ja itsetuntoon.
Jokainen ihminen tulee jossain vaiheessa kokemaan elämässään jotain haasteita ja huonoja aikoja. Helpompi näistä on selvitä, jos tietää että ennenkin on selvitty.
Yleensä vanhemmat ihmiset lohduttavat nuorempia, että kyllä se siitä. Miksi nuorena kaikki sitten tuntuu suuremmalta? Koska ei ole elämän tuomaa kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä. Selvisin psykoosista, skitsofreniasta(hoidossa/hallinnassa), burnoutista, masennuksesta ja konkurssista. Nyt työelämässä takas.
Ja sait apua mistä? Kuka sua tuki, vai tukiko kukaan?
Mä olen vähän samassa tilanteessa ja ei ole oikein ketään, jonka puoleen kääntyä.
Lääkkeistä sain isoimman avuin ja suht. säännöllisistä avohoitokontakteista julkisella. Terapiassa en ole ollut kuin 3 kuukautta. Käytännössä itse rämmin koko pa$kan läpi, kun olen oppinut tässä vuosien aikana työkalut, joilla pärjään. Itsereflektiokyky ja itseanalyysi mm.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeudet on saaneet ainakin minut vihaamaan ihmisiä entistä enemmän. Koska en ole saanut apua. Siedän enemmän, olen itsevarmempi ja sanavalmiimpi. Olen peilikuva kenen tahansa käytökselle. Se miten minua kohtelee, sen saa takaisin itse. Jos puhut minusta paskaa selän takana, teen sinulle saman.
Mutta eihän sinun käytös heijasta vahvuutta eikä itsevarmuutta lainkaan. Vahva ja itsevarma ihminen on kaikkea muuta kuin uhriutuva, muita syyttelevä ja väkivallalla uhkaava hermoraunio.
Missä sanoin uhriutuvani tai uhkailevani väkivallalla??? 😳. Syyttelen toisia vain jos he syyttelevät minua. En itse koskaan ensin.
Onko sinulla lukihäiriö? Vaikuttaa vähän siltä kun pistät suuhuni sanoja joita en ole sanonut.
Kovin uhkaava
Olen samaa mieltä. Sitten kun pystyy olkaa kohauttamalla ohittamaan toisten perseilyt, syystä etteivät ne tunnu sinusta miltään, niin sitten olet "kuivilla". Koirat haukkuu ja karavaani kulkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä. Selvisin psykoosista, skitsofreniasta(hoidossa/hallinnassa), burnoutista, masennuksesta ja konkurssista. Nyt työelämässä takas.
Ja sait apua mistä? Kuka sua tuki, vai tukiko kukaan?
Mä olen vähän samassa tilanteessa ja ei ole oikein ketään, jonka puoleen kääntyä.Sivusta vastaan että aina sitä tukea ei vain saa mistään, ainakaan sellaista jota tarvitsisi, esimerkiksi puolustamista mutta yksinkin voi pärjätä hyvin eteenpäin.
Voi, jos sulla on itseluottamusta jne. Mitä jos ei ole sitä itseluottamusta tai opiskelun kautta tulleita valmiuksia? Kykyä puolustaa itseään? Mitä jos niitä ei vain ole?
No, nyt täytyy kyllä vain sanoa että jos elämä pakottaa niin niitä löytyy. Kaikki menee eteenpäin aina jollakin tavalla kuitenkin. Osa etsii sitä voimaa itsestään hetken ajan jos sitä ei muuten tunnu löytyvän. Kyllä vahvistuu jokainen tällaisen polunkin kautta. Aina täytyy muistaa olla ylpeä itsestään kun on selviytynyt eteenpäin ja kannattaa muistaa että Jumala näkee koko ajan kaiken sen minkä olet tehnyt itsesi eteen, et ole yksin koskaan kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tässä tarkoitetaan vahvistumisella?
Minusta on tullut muista piittaamaton, kova ja kylmä ja vähän häikäilemätön että saan mitä haluan.
No sinusta on tullut se oman elämänsä "Donald Trump", jota tuossa joku vahvaksi veikkasi.
LouLou kirjoitti:
Haloo Helsingin kappaleessa lauletaan: "mikä ei tapa niin se todellakin hajottaa".
Juurikin näin. Joskus täytyy vähän tai nk. kokonaankin hajota jotta uusi rakentuu paremmin.
Jokaisella on omanlainen polku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko. Vahvuus tulee yleensä ihan muualta kuin vaikeuksista. Esimerkiksi itseäni on vahvistanut hyvä perusturvallisuus lapsuudessa, läheiset ja erilaiset mahdollisuudet elämässä sekä kannustus ja tuki.
Olen tästä eri mieltä kanssasi. Käännä oma tekstisi toisin päin, niin puhut hieman minun elämästäni. Lapsuus oli turvaton, isä väkivaltainen tuurijuoppo, mahdollisuuksina oli töihin meno välittömästi peruskoulun päätyttyä ja sitä ennen jo loma-ajat töissä, että olisi jostain saanut rahaa kustantaakseen asioita, joita lapset yleensä saavat vanhempiensa kustantamina (esimerkkeinä mieleiset, tai yleensäkin uudet vaatteet ja kengät, pyörä, karkkia, jätskiä, tivolissa käynti yms). Kannustuksena oli päivittäin, että kenelläkään ei ole noin surkeita lapsia ja se, ettei teistä tule ikinä mitään. Niihin lisättynä vielä kihlatun kuolema vakavaan sairauteen alle 20-
Kirjoitinkin vain niistä asioista, jotka ovat minua vahvistaneet. Ja kyllä, edelleen olen sitä mieltä että nuo kirjoittamani asiat ovat olleet nimenomaan niitä vahvistavia tekijöitä. Asioita, jotka jotka ovat tuoneet elämään vahvuutta, auttaneet selviämään ja luomaan hyvää elämää.
En koe, että kokemani vastoinkäymiset olisivat vahvistaneet minua. Toki vastoinkäymisten ja toisaalta vahvistavien tekijöiden kokeminen on yksilöllistä, joten muilla ihmisillä voi olla toisenlaisia kokemuksia. Mutta minulla ei ole ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Ei ihminen voi elää missään pumpulissa lasipullon sisällä, minne yksikään ongelma ei yllä. Jos pysyy koko elämän täysin terveenä ja vailla huolia, alkaa ainakin jossain vaiheessa läheisiä kuolla ympäriltä. Viimeistään silloin on surua tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka on kokenut vääryyttä jota ei ansaitse, ei lähde ensimmäisen ongelman tähden työpaikasta.
Vierailija kirjoitti:
Perus uhrikulttuuri palstalla nähtävillä aloituksesta ja alapeukuista kommenteille jotka todella saivat vahvuutta kovista ajoista. Sopii täydellisesti kaavaan.
Minä itse. Sain potkut 2v ja 6kk sitten. Työttömänä pari viikkoa ja sain tämänhetkisen työni. Kyllä ravisuttaa hereille ja karistaa heikkoutta saada potkut.
Jos tuo on "elämäsi vaikeuksia" niin joo, ehkä ihan "terveellistä", että joskus tapahtuu joku vastoinkäyminen. Itse ymmärsin aloituksen tarkoittavan vähän eri tason vaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, en tunne. Kaikki kovia kokeneet kantavat haavaa sisällään. Elävät elämäänsä kyllä. Mutta ovat hauraampia. Joku on mennyt pysyvästi rikki.
Sitä voi paikata terapialla (maljakonkin voi korjata pikaliimalla), mutta säröt jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, koska vaikeudet eivät vahvista vaan aiheuttavat traumoja, jotka aina tavalla tai toisella vaikuttavat ihmisen toimintaan ja itsetuntoon.
Se riippuu kyllä ihan ihmisen sisäsyntyisistä ominaisuuksista, joita resilienssiksikin kutsutaan. Kannattaa vähän katsella ympärilleen, aina on ollut ihmisiä, jotka ovat ponnistaneet todella suurista vaikeuksista.
Resilienssi taas liikenteessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, koska vaikeudet eivät vahvista vaan aiheuttavat traumoja, jotka aina tavalla tai toisella vaikuttavat ihmisen toimintaan ja itsetuntoon.
Se riippuu kyllä ihan ihmisen sisäsyntyisistä ominaisuuksista, joita resilienssiksikin kutsutaan. Kannattaa vähän katsella ympärilleen, aina on ollut ihmisiä, jotka ovat ponnistaneet todella suurista vaikeuksista.
Röyhkeyttä en sanoisi vahvuudeksi. Nousukkuus näkyy ihmisessä.
Minä olen sairastanut aika paljon elämässäni. Mieluiten en olisi. Mutta on tässä se etu, että osaan hieman suhteuttaa asioita. Osaan nauttia hyvin pienistä asioista ja jokaisesta terveestä päivästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perus uhrikulttuuri palstalla nähtävillä aloituksesta ja alapeukuista kommenteille jotka todella saivat vahvuutta kovista ajoista. Sopii täydellisesti kaavaan.
Minä itse. Sain potkut 2v ja 6kk sitten. Työttömänä pari viikkoa ja sain tämänhetkisen työni. Kyllä ravisuttaa hereille ja karistaa heikkoutta saada potkut.
Jos tuo on "elämäsi vaikeuksia" niin joo, ehkä ihan "terveellistä", että joskus tapahtuu joku vastoinkäyminen. Itse ymmärsin aloituksen tarkoittavan vähän eri tason vaikeuksia.
Työttömyys on tunnustetusti yksi elämän suurista kriiseistä.
Kovin uhkaava kuvahan sun tekstistä jäi. Vahva ihminen jolla on hyvä itsetunto ns. paskat nakkaa muiden huonosta käytöksestä, ei provosoidu eikä ota itseensä koska tietää oman arvonsa, eikä varsinkaan siirry kostotoiminpiteisiin kuten sinä kerrot ryhtyväsi ("saa samalla mitalla takaisin".) Tottakai nimittelyihin ja huonoon käytökseen saa ja pitääkin puuttua mutta oilea tapa ei ole kyllä kosto tai aleneminen samalle tasolle/käytökselle.