Lihava = näkymätön?
Aina puhutaan, että lihavat on näkymättömiä omasta kokemuksestaan. Millä tavalla?
Ja esim kun olen kertonut että olen ollut lihava ja laiha, niin on ihmetelty että eikö olekin ihmeellistä miten erilailla ihmiset käyttäytyy. Itse en eroa juuri huomannut??
Kertokaa konkreettisesti, joilla omaa kokemusta että millälailla lihavuus tekee näkymättömäksi ihmisille (molemmille sukupuolille)?
En itse ymmärrä tätä..
Kommentit (8)
No ei lihavuus ainakaan mua ole näkymättömäksi tehnyt. Niin paljon saa kiloista huomauttelua ihan tuntemattomilta ja sukulaisilta.
Se näkyy ja tuntuu usein porukassa. Opiskelija porukassa kokenut. Ei katsota puhuessa ollenkaan lihavaan vaan muihin ja jätetään ulkopuoliseksi.
Vierailija kirjoitti:
No ei lihavuus ainakaan mua ole näkymättömäksi tehnyt. Niin paljon saa kiloista huomauttelua ihan tuntemattomilta ja sukulaisilta.
No se on sitä vielä pahempaa. Se loppuu kun alat huomauttelemaan heidän vioistaan. Kukaan ei halua kuulla omista vioistaan.
Varmaan samalla tavalla kuin vaikkapa pyörätuoli tai hyvin näkyvä vamma kasvoissa.
-Miten pystyt edes vertailemaan näitä kahta asiaa?? Nyt en puhu pelkästään 400 kiloisista vaan ihan alle 100 kg.
Lihavuus ei ole vamma, vaan ihmisten kehot pyrkivät lihavuuteen monesti. Raskaana ollessa nainen ei ole vammainen jne. Eri kulttuureissa erilaisia ulkomuotoja arvostetaan ym.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan samalla tavalla kuin vaikkapa pyörätuoli tai hyvin näkyvä vamma kasvoissa. Ihmiset eivät oikein tiedä miten suhtautua ja mihin katsoa, joten helposti valitsevat olla kuin eivät huomaisikaan. Tavallaan eivät näe ihmistä ylipainon takaa.
Enemmän se on henkilön habituksesta kiinni. Jos pukeutuu värikkäästi ja hymyilee, on aktiivinen ja suulas, jne. niin tulee katsotuksi enemmän. Usein nämä pyörätuolihenkilöt pyrkivät itsekin sulautumaan seinään ja silloin on vaan kohteliasta olla kiinnittämättä sen enempää huomiota
Isokokoisten kanssa en ymmärrä, miksi he ovat niin aggressiivisia. Harrastuksissa ja asiakaspalvelurooleissa, sekä myös isoimmat peruskoulussa, olivat lähtökohtaisesti vihaisia. Jotkut näistä leppyvät jos heille on ystävällinen, mutta se että suhtautuu maailmaan lähtökohtaisesti vihalla on kyllä todella luotaantyöntävää koosta riippumatta
Se näkyy ja tuntuu usein porukassa. Opiskelija porukassa kokenut. Ei katsota puhuessa ollenkaan lihavaan vaan muihin ja jätetään ulkopuoliseksi.
Mutta noin käy monille, monilla samoja kokemuksia riippumatta onko lihava ihminen vai ei. Enemmän kiinno muista asioista kun lihavuudesta väittäisin.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan samalla tavalla kuin vaikkapa pyörätuoli tai hyvin näkyvä vamma kasvoissa.
-Miten pystyt edes vertailemaan näitä kahta asiaa?? Nyt en puhu pelkästään 400 kiloisista vaan ihan alle 100 kg.
Lihavuus ei ole vamma, vaan ihmisten kehot pyrkivät lihavuuteen monesti. Raskaana ollessa nainen ei ole vammainen jne. Eri kulttuureissa erilaisia ulkomuotoja arvostetaan ym.
Silti lihavuuden tulkitsee alitajuisesti sairauden merkkinä, kuten nyt vaikka pahat iho-ongelmatkin. Tietty sen ominaisuuden ohitse alkaa nähdä sitten kun ihmiseen tutustuu.
Varmaan samalla tavalla kuin vaikkapa pyörätuoli tai hyvin näkyvä vamma kasvoissa. Ihmiset eivät oikein tiedä miten suhtautua ja mihin katsoa, joten helposti valitsevat olla kuin eivät huomaisikaan. Tavallaan eivät näe ihmistä ylipainon takaa.