Tunnetko ketään jota vaikeudet olisi vahvistaneet??

Eli lapsensa tapaturmaisesti menettänyt äiti on vahvempi kuin silloin ennen?

Yleensä on kyllä pirstaleina. 

Vaikeudet ovat tehneet minusta nöyremmän.

Ymmärrän etten ole yhtään parempi ihminen kuin kukaan muukaan.Olemme kaikki saman arvoisia.

Jokainen tarvitsee armoa,kukaan ei ole täydellinen.

Vaikeudet ovat myös saaneet minut  uskomaan täysin Jeesukseen.Jouduin kääntymään Jeesuksen puoleen ollessani polvillani ongelmani edessä.Häneltä sain avun.

Rakastan Jeesusta.Hän on niin...Hän on rakkaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En, koska vaikeudet eivät vahvista vaan aiheuttavat traumoja, jotka aina tavalla tai toisella vaikuttavat ihmisen toimintaan ja itsetuntoon. 

Se riippuu kyllä ihan ihmisen sisäsyntyisistä ominaisuuksista, joita resilienssiksikin kutsutaan. Kannattaa vähän katsella ympärilleen, aina on ollut ihmisiä, jotka ovat ponnistaneet todella suurista vaikeuksista.

Eihän se tarkoita että he olisivat ponnistaneet niiden vaikeuksien ansiosta.

Jossittelu ei kauheasti johda mihinkään. Jos joku vaikeista oloista lähtöisin oleva ihminen on menestynyt, on täysin mahdotonta sanoa, miten hänen elämänsä olisi mennyt, jos hän ei olisi niitä vaikeuksia kokenut. Voimme tarkastella vain lopputulosta. Mutta avainsanana tässä on resilienssi.

Vaikeudet itsessään ei kasvata resilienssiä kenellekään, vaan ne vahvistavat ja turvaavat tekijät, mitä olosuhteissa ja ihmisellä itsellään on.

Esimerkiksi koettu väkivalta tai kidutus tuskin lisää resilienssiä.

Varmaan minua. Mielipiteet ovat kirkastuneet. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä se se ap sit on jos ei vahvuutta? Itse tunnen kyllä moniakin. Mutta heillä ne vaikeudet on olleet ihan oikeita asioita: puoliso kuollut yllättäen ja hoidettaviksi on jääneet pienet lapset jne, tai oma terveys on romahtanut, onnettomuus tms. erittäin huonoista lapsuusoloista on ponnistettu koulutuksen kautta hyvään, tasapainoiseen elämään. 

Lasten ja muiden läheisten olemassaolo on ehkä ollut vahvistavaa tekijä. Koulutus on Suomessa yleensä ilmainen ja mahdollinen tavoitella kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vaikeudet ovat tehneet minusta nöyremmän.

Ymmärrän etten ole yhtään parempi ihminen kuin kukaan muukaan.Olemme kaikki saman arvoisia.

Jokainen tarvitsee armoa,kukaan ei ole täydellinen.

Vaikeudet ovat myös saaneet minut  uskomaan täysin Jeesukseen.Jouduin kääntymään Jeesuksen puoleen ollessani polvillani ongelmani edessä.Häneltä sain avun.

Rakastan Jeesusta.Hän on niin...Hän on rakkaus.

Höpö höpö. Yritä nyt jotenkin selvitä tuosta aivopesustasi.

"Vaikeudet itsessään ei kasvata resilienssiä kenellekään, vaan ne vahvistavat ja turvaavat tekijät, mitä olosuhteissa ja ihmisellä itsellään on."

Minä taas olen sitä mieltä, että ihan hyvin voivat kasvattaa. Riippuu niin paljon ihmisen persoonasta. Turvattomissakin olosuhteissa kasvanut ihminen voi olla aikuisena vahva ja tasapainoinen. Olen kuunnellut useamman podcastin, jossa haastatellaan sellaista henkilöä kuin Carob Marcelle. Hän kasvoi huumekodissa ja joutui lapsena vanhempiensa parittamaksi. Silti hänestä kasvoi vahva ja tasapainoinen ihminen. 

En. Kyllä ne vaikeudet ovat ennemminkin katkeroittaneet ja kyynistäneet.

Vierailija kirjoitti:

"Vaikeudet itsessään ei kasvata resilienssiä kenellekään, vaan ne vahvistavat ja turvaavat tekijät, mitä olosuhteissa ja ihmisellä itsellään on."

Minä taas olen sitä mieltä, että ihan hyvin voivat kasvattaa. Riippuu niin paljon ihmisen persoonasta. Turvattomissakin olosuhteissa kasvanut ihminen voi olla aikuisena vahva ja tasapainoinen. Olen kuunnellut useamman podcastin, jossa haastatellaan sellaista henkilöä kuin Carob Marcelle. Hän kasvoi huumekodissa ja joutui lapsena vanhempiensa parittamaksi. Silti hänestä kasvoi vahva ja tasapainoinen ihminen. 

Ehkäpä sijaisperheeseen pääsemisellä on ollut jotain tekemistä asian kanssa 

Viisautta ovat antaneet ja lempeyttä. Mutta syöneet voimavaroja eivätkä luoneet niitä.

Lähinnä ihmisiä, jotka ovat kovettaneet itsensä vaikeuksien seurauksena. Onhan sekin tavallaan vahvuutta, että jaksaa pitää epämukavat asiat käsivarren mitan päässä ja paahtaa läpi vaikka harmaan kiven. Ei heistä kuitenkaan emotionaaliseksi tueksi ole, koska he nimenomaan eivät kykene kohtaamaan vaikeita asioita tunteiden tasolla. Se vaatii erilaista vahvuutta tai pikemminkin uskallusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vaikeudet itsessään ei kasvata resilienssiä kenellekään, vaan ne vahvistavat ja turvaavat tekijät, mitä olosuhteissa ja ihmisellä itsellään on."

Minä taas olen sitä mieltä, että ihan hyvin voivat kasvattaa. Riippuu niin paljon ihmisen persoonasta. Turvattomissakin olosuhteissa kasvanut ihminen voi olla aikuisena vahva ja tasapainoinen. Olen kuunnellut useamman podcastin, jossa haastatellaan sellaista henkilöä kuin Carob Marcelle. Hän kasvoi huumekodissa ja joutui lapsena vanhempiensa parittamaksi. Silti hänestä kasvoi vahva ja tasapainoinen ihminen. 

Ehkäpä sijaisperheeseen pääsemisellä on ollut jotain tekemistä asian kanssa 

En kyllä muista, että hän olisi sijaisperheeseen päässyt. Ilmeisesti tunnet tarinan paremmin?

Monet käsittävät väärin resilienssin ja esim. itsetunnon. Ne eivät ole vakioita vaan vaihtelevat elämän varrella sen mukaan, missä oloissa on, millaiset turvaverkot on jne. Resilienssi on sinänsä hölmö sana, koska se kuvaa oikeastaan olosuhteita eikä ihmisen sisua.

Kyllä.

Vaikeudet ovat tehneet paljon rohkeamman ja "voimakkaamman" sekä varmasti myös itsekunnioittavamman. Myös tiedostavuus on kasvanut paljon.

Ennen olin ujo ja varautunut.

Vaikeudet pakottavat ihmisen katsomaan sisimpäänsä, etsimään perustuksensa. Niistä perustuksista se vahvuus tulee.

Vierailija kirjoitti:

Monet käsittävät väärin resilienssin ja esim. itsetunnon. Ne eivät ole vakioita vaan vaihtelevat elämän varrella sen mukaan, missä oloissa on, millaiset turvaverkot on jne. Resilienssi on sinänsä hölmö sana, koska se kuvaa oikeastaan olosuhteita eikä ihmisen sisua.

Mä en ole sitä mieltä, että kuvaa pelkästään olosuhteita. Kyseessähän on myös se, miten ihminen asioihin, olosuhteisiin ja tapahtumiin reagoi. Esim. mun isotädilläni oli aika rankka elämä, ja hän oli aina hyvin tasainen ja iloinen. Hän itsekin puhui siitä, miten hän pääsee surun akuutista vaiheesta nopeasti ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se se ap sit on jos ei vahvuutta? Itse tunnen kyllä moniakin. Mutta heillä ne vaikeudet on olleet ihan oikeita asioita: puoliso kuollut yllättäen ja hoidettaviksi on jääneet pienet lapset jne, tai oma terveys on romahtanut, onnettomuus tms. erittäin huonoista lapsuusoloista on ponnistettu koulutuksen kautta hyvään, tasapainoiseen elämään. 

Lasten ja muiden läheisten olemassaolo on ehkä ollut vahvistavaa tekijä. Koulutus on Suomessa yleensä ilmainen ja mahdollinen tavoitella kaikille.

Vaikka koulutus on sinänsä ilmainen, eläminen opiskelijana ei ole.

Minun lisäkseni varmasti moni muukin perhehelvettilapsi on ollut niin väsynyt, sairas tms, ettei ole voinut opiskella omalla täydellä potentiaalillaan.

Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.

Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.

Vierailija kirjoitti:

En. Kyllä ne vaikeudet ovat ennemminkin katkeroittaneet ja kyynistäneet.

Jep. Ovat tehneet araksi. Syy siihen, miksi en käy töissä, miksi en ole parisuhteessa. Minulta on leikattu siihen vähän joka elämän osa-alueelta. Ei niin pahasti, että olisi oikein vaikeaa. Mutta keskivaikeasti vähän joka elämän kymmeneltä osa-alueelta. Sitä voi sitten ihmetellä, miksi makaan kotona ilman elämää. 

Ihan kuin olisi joku Jumalan suunitelma tuhota mahdollisuudet korjaaviin kokemuksiin.