Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen tyrmää vuoroviikkovanhemmuiden ja pitää sitä itsekkäänä tapana

Jos ajatellaan lasta, niin yksi pysyvä koti on lapselle turvallisin ja varmasti mieleisin. Ei ihme, että lapset ovat levottomia, kun kotia pitää vaihtaa vuoroviikoin. Sääliksi käy nämä lapset. 

!

Vierailija kirjoitti:

Jos ajatellaan lasta, niin yksi pysyvä koti on lapselle turvallisin ja varmasti mieleisin. Ei ihme, että lapset ovat levottomia, kun kotia pitää vaihtaa vuoroviikoin. Sääliksi käy nämä lapset. 

Monesti taustalla perheen tahallista rikkomista kun oma pääkoppa hoitamatta. 

Jutussa oletus on se, että lapsi elää ns. matkalaukun kanssa. Itse uskoisin, että vuoroviikkotapauksissa lapsella olisi täyssetti kaikkea kummassakin kodissa. Toki koulureppu kulkee mukana, mutta niin se kulkee koulun ja kodin väliä ihan kaikilla lapsilla muutenkin.

Yleensähän vuoroviikkovanhemmuudessa ei välttämättä maksella elaria ollenkaan, eli kumpikin vanhempi hommaa ns. kaiken lapselle omaan kotiinsa.

Ei sillä, meillä on kyllä juuri noin kuin Sinkkonen esittää, että on yksi koti ja etävanhempi hoitaa mm. harrastuskuskauksia arkena ja joskus pitkiä viikonloppuja etävanhemmalla. Mutta esim. miesystävälläni on omien lastensa kanssa siten, että vaihtavat kotia useinkin (ei siis viikko-viikko, vaan 2 viikonpäivää toisella vanhemmalla, 2 toisella ja viikonloput joka toinen), mutta ei heidän lapsillaan mitään laukkuja mukana kulje, vaan kaikkea löytyy kummastakin kodista.

No mietipä itse jos ei olisi yhtä selkeää kotia, vaan jatkuvaa reissaamista kahden kodin välillä.. olen eroperheen lapsi, jossa viikonloppuna, yhtenä arkipäivänä yön yli ja lomalla tapasin toista vanhempaa. Sekin oli helpotus, kun loppui jatkuva pakkaaminen.. oli sentään oikea koti olemassa eikä kahta melkein kotia.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei ole lapsia, joten ei ole tätä ongelmaa, mutta luulisin, ettei tuollainen ole suurimmalle osalle realismia rahan takia. Yleensähän kumpikin vanhempi hankkii itselleen ja lapsilleen asunnon eli tällöin on kaksi asuntoa. Tuossa systeemissä on kolme: molempien "poikamiesboksi" ja yhteinen asunto lapsille: tämä ei liene taloudellista realismia suurimmalle osalle eroperheistä..

Kannattaa miettiä mitä aiheuttaa heppoisin syin eroilemalla lapsilleen.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei ole lapsia, joten ei ole tätä ongelmaa, mutta luulisin, ettei tuollainen ole suurimmalle osalle realismia rahan takia. Yleensähän kumpikin vanhempi hankkii itselleen ja lapsilleen asunnon eli tällöin on kaksi asuntoa. Tuossa systeemissä on kolme: molempien "poikamiesboksi" ja yhteinen asunto lapsille: tämä ei liene taloudellista realismia suurimmalle osalle eroperheistä..

Tunnen perheen jossa eronneilla vanhemmilla oli yhteinen pieni asunto jossa asuivat vuoroviikoin ja sitten oli se perheasunto, jossa lapset asuivat pysyvästi ja vanhemmat sitten vuorotellen. Toimi muutaman vuoden, ja sitten vanhemmat alkoivat kaivat molemmat omaa uutta kotia, taisi olla siinä kohtaa kun tuli uusia kumppaneita mukaan kuvioon. Eli lapset joutuivat sitten muuttamaan asunnosta toiseen, että vanhempien ei enää tarvinnut. Pidetään itsestään selvänä että lapset jaksaa edestakaisin muuttamista, mitä aikuisetkaan ei pitkällä aikavälillä jaksa. 

Osa lapsista on joustavia ja mukautuvia, mutta onhan se varmasti ainakin osalle tosi stressaavaa jos pitäisi muuttaa joka viikko. Kuinka moni aikuinenkaan siihen pystyisi? 

Jari on oikeassa. Se on itsekästä ja epätervettä, ei kukaan halua vaihtaa kotia joka toinen viikko, se luo stressiä lapselle. Oikea vaihtoehto olisi lapsille pysyvä koti ja aikuiset asuisi siellä vuorotellen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei ole lapsia, joten ei ole tätä ongelmaa, mutta luulisin, ettei tuollainen ole suurimmalle osalle realismia rahan takia. Yleensähän kumpikin vanhempi hankkii itselleen ja lapsilleen asunnon eli tällöin on kaksi asuntoa. Tuossa systeemissä on kolme: molempien "poikamiesboksi" ja yhteinen asunto lapsille: tämä ei liene taloudellista realismia suurimmalle osalle eroperheistä..

Tunnen perheen jossa eronneilla vanhemmilla oli yhteinen pieni asunto jossa asuivat vuoroviikoin ja sitten oli se perheasunto, jossa lapset asuivat pysyvästi ja vanhemmat sitten vuorotellen. Toimi muutaman vuoden, ja sitten vanhemmat alkoivat kaivat molemmat omaa uutta kotia, taisi olla siinä kohtaa kun tuli uusia kumppaneita mukaan kuvioon. Eli lapset joutuivat sitten muuttamaan asunnosta toiseen, että vanhempien ei enää tarvinnut. Pidetään itsestään selvänä että lapset jaksaa edestakaisin muuttamista,

Lapsi pistetään kärsimään koko lapsuutensa. Hyvin nämä eroilevat vetää homman.

Tuskin kukaan rakastava ja välittävä vanhempi vaatii lastaan vuoroviikko systeemiin, kyllä se on aikuisten julmaa itsekyyttä. Oikein odotetaan, että on taas viikkovapaa lapsista?

Lapsi haluaa kodin, sopen kodissa jossa on oma rauha ja omat jutut. Kaveripiiri, koulu, tuttu ja turvallinen kotipiha, isovanhemmat ja muut läheiset.

Hirveintä varmasti systeemi jossa isi ja äiti vaihtaa kotia.

Tulos on nähtävissä, sitä saa mitä tilaa. Uhreina ovat lapset!

Kiitos Jari Sinkkonen.   Pienistä pojista kunnon miehiä on hyvä kirja :)

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kukaan rakastava ja välittävä vanhempi vaatii lastaan vuoroviikko systeemiin, kyllä se on aikuisten julmaa itsekyyttä. Oikein odotetaan, että on taas viikkovapaa lapsista?

Lapsi haluaa kodin, sopen kodissa jossa on oma rauha ja omat jutut. Kaveripiiri, koulu, tuttu ja turvallinen kotipiha, isovanhemmat ja muut läheiset.

Hirveintä varmasti systeemi jossa isi ja äiti vaihtaa kotia.

Tulos on nähtävissä, sitä saa mitä tilaa. Uhreina ovat lapset!

Kiitos Jari Sinkkonen.   Pienistä pojista kunnon miehiä on hyvä kirja :)

Vuoroviikkosysteemin kovimmat kannattajat eivät rakasta lapsiaan.

LouLou kirjoitti:

Harmittaa sanoa, mutta se on ihan totta. En ikinä itse haluaisi asua vuoroviikoin eri asunnoissa. Voihan lapsella olla yksi vakituinen koti ja tavata etävanhempaa lähes jokainen viikonloppu ja koulujen loma-aikoina enemmänkin, niin siitä tulee melkein 50/50.

Suosittelen lämpimästi että etä on lastensa ARJESSA mukana eikä vain lähin viikonloppunanny. Eli 1. Viikon vkl 3. Viikolla ma-ke 5. Viikko vkl jne. Lomat puoliksi, sinne kun ne rahatkin menee kuitenkin. Tiedän useita äitejä jotka hoidattavat lapset koko kesän exällä js tämän sukulaisilla, ja itse vedetään joka kuu kuitenkin reilu 500€ omaan taskuun.

Vierailija kirjoitti:

LouLou kirjoitti:

Harmittaa sanoa, mutta se on ihan totta. En ikinä itse haluaisi asua vuoroviikoin eri asunnoissa. Voihan lapsella olla yksi vakituinen koti ja tavata etävanhempaa lähes jokainen viikonloppu ja koulujen loma-aikoina enemmänkin, niin siitä tulee melkein 50/50.

Suosittelen lämpimästi että etä on lastensa ARJESSA mukana eikä vain lähin viikonloppunanny. Eli 1. Viikon vkl 3. Viikolla ma-ke 5. Viikko vkl jne. Lomat puoliksi, sinne kun ne rahatkin menee kuitenkin. Tiedän useita äitejä jotka hoidattavat lapset koko kesän exällä js tämän sukulaisilla, ja itse vedetään joka kuu kuitenkin reilu 500€ omaan taskuun.

Surullista. Ja kertoo heidän vanhemmuudestaan kaiken tarpeellisen.

Olen samaa mieltä Sinkkosen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Jutussa oletus on se, että lapsi elää ns. matkalaukun kanssa. Itse uskoisin, että vuoroviikkotapauksissa lapsella olisi täyssetti kaikkea kummassakin kodissa. Toki koulureppu kulkee mukana, mutta niin se kulkee koulun ja kodin väliä ihan kaikilla lapsilla muutenkin.

Joo teoriassa voi olla ns täyssetti molemmissa, mutta ei se käytännössä kuitenkaan ole niin. Noi koulujutut, puhelin, voi olla kaverien kanssa yhteisiä juttuja vaikka päiväkirja jne, harrastuskamat? no ne voi ostaa molempiin. Jos on lempparivaatteita niin ostetaanko ne kahteen kertaan? 

Jos ostaa jotain kivoja juttuja niin ei sitä saa samalla sekunnilla sinne toiseenkin paikkaan jne. Kyllä siinä tulee sitä matkalaukkuelmää väkisin mukaan. Jokainen voi miettiä omalle kohdalle. 

Hyvä ketju. Pitkästä aikaa puhutaan vanhemmuudesta. Tämä on sitä pitä palsta alunperin olikin.

Ymmärrän Sinkkosta. Mutta en tätä jeesustelua, en todellakaan. Vuoroviikkosysteemiin ei todella haluta aina vanhempien hedonismin takia, tilanteita ja lapsia on erilaisia. Meillä lapset, kyllä lapset, halusivat sitä. Hyvin toimi, ja ovat aikuisenakin sanoneet olleensa tyytyväisiä. En koskaan ajatellut vapaaviikkoja minään lomana, olin silloinkin läsnä lasteni elämässä.

Älkää aikuiset viitsikö jeesustella näin, eroja tulee, ja tilanteet ovat tosiaan kovien erilaisia.

Itsekin olen erolapsi, näin isääni harvoin. Se oli taas kovin traumaattista itselleni

Vierailija kirjoitti:

No mietipä itse jos ei olisi yhtä selkeää kotia, vaan jatkuvaa reissaamista kahden kodin välillä.. olen eroperheen lapsi, jossa viikonloppuna, yhtenä arkipäivänä yön yli ja lomalla tapasin toista vanhempaa. Sekin oli helpotus, kun loppui jatkuva pakkaaminen.. oli sentään oikea koti olemassa eikä kahta melkein kotia.

Mietin. Elin moista elämää 12 vuotta. Ei ongelmia.

Meillä teinit ovat itse halunneet vuoroviikkosysteemiin, kun olivat jo vuosia asuneet enemmän toisen luona. Kyllä se voi olla joskus niinkin.