Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Työpaikka kiusaaminen. En jaksa enää.
10.11.2024 |
Olen 25-vuotias nainen ja ollut nykyisessä työpaikassani vuoden verran. Alkuun tykkäsin tosi paljon ja työkaverit jne oli mukavia mutta viime kuukausien aikana olen huomannut miten mua vastaan on jostain syystä käännytty. Eli mulle ei puhuta mitään, kaikkia mun tekemiä minimaalisia virheitä kritisoidaan ja kenenkään muun samaisia virheitä ei koskaan oteta puheeksi eli olen täysin silmätikku.
Pari työkaveria myös vastaa mulle tiuskimalla jos en ole osannut jotain asiaa tehdä ja pyydän siihen apua. Tuntuu että itsekään ei uskalla varsinkaan parille työkaverille puhua mitään kun pelkään että sieltä saa taas vaan karjuntaa vastaukseksi.
En vaan käsitä mitä olen tehnyt että mua vihataan näin paljon. Mä en ole ikinä töykeä kenellekään ja oon tosi sydämellinen ja tunnollinen tyyppi. Jostain syystä oon nyt saanut vaan kaikki vihaamaan mua. Tuntuu tosi raskaalta enkä tiedä enää mitä tehdä. :(
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on ikäänkuin joku pakonomainen sisäänrakennettu tarve muodostaa yhteisöissään eräänlainen naistenvälinen 'ulkonäköhierarkia'.
Miesten silmissä haluttava/kysytty top priima n saa sitten tuta kylmää kyytiä kollegoiltaan - tämän korkeamman haluttavuustasonsa johdosta.
Miehet tuntuvat kohdentavan ja kanavoivan vastaavaa internal kilpailuviettiään terveemmin/laajemmalla skaalalla; mm. 'jahtaan liikkuvaa pyöreää kohdetta' - lajeihin työpäivän jälkeen penkkiurheilun muodossa.
Naistenkin ehkä pitäisi.. 🤔
Moi E, onko sun teksti? Hyvin kirjoitettu. 👍
.
Moi - kyllä sE mä olin [Og - E].
.
Kivat chillit illat +
tuloksekasta uutta vkoa.
.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet hyvä töissäsi ja ne kusipäät on sulle kateellisia.
Ja yleensä liittyy suorittavan sektorin työpaikkoihin. Yleensä äänestävät dem a rei ta.
Päivitystä tänne jos joku vielä lukee tätä.
Ensi viikolle sovittu työhaastattelu uuteen työpaikkaan😊
Vierailija kirjoitti:
Päivitystä tänne jos joku vielä lukee tätä.
Ensi viikolle sovittu työhaastattelu uuteen työpaikkaan😊
Hienoa 👏
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen erään kerran raivonnut takaisin eräälle tiuskijalle. "Mikä hemmetti nyt on vikana taas. Saa.. na, kun ei voi edes kysyä mitään, kun heti aletaan raivoo. Kykenetkö nyt vastaa asiallisesti asialliseen kysymykseen?". Sitten kävelin pois. Seuraavalla kerralka kysyin jotain, katsoin tiukasti silmiin. Ei äyskinyt sen koommin. Joskus vaan on rävähdettävä takaisin.
Muut ovat kyllästuneet paikkailemaansinun huonoa tai tekemätöntä työtä. Tee työsi hyvin niin loppuu kritiikki.
Ja se ei ole kiusaamista että kaikki ei toimi sinun ja sinun tunteiden ehdoilla vaikka nuorena naisena niin vaaditkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avoimesti vihamielisiä kestää aina. Ongelmia tuo vaikeasti määriteltävät viholliset, joiden epämääräinen käytös on syytä kyseenalaistaa vaan siitä ei ota tolkkua. Kasvotusten hymyillään maireasti, vaan selän takana teroitetaan puukkoja ja lässytetään ties mitä. Vihollista voi kohdella vihollisena, vaan miten kohdella vihollista, joka esittää ystävää? Sitä ei kenenkään psyyke pidemmän päälle kestä.
Mielenkiintoinen pointti noussut esiin mitattaessa poliisien työhyvinvointia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työmailla sama juttu, itse en viitsi enää puhua mitään kysipäille. Turha nähdä vaivaa. Naama norsulla töihin, van on raskasta joo.
Ei jaksa itsekkään yrittää enää. Paikan saat kuitenkin...
Oksettavaa porukkaa.
Jos haluat että homma loppuu lähde pois!
📢 AVOIN KIRJE: Johtajuuden pimeä puoli Kymmenen vuotta kiusaamista ja vaikenemista
Haluan tuoda julkisuuteen kokemukseni siitä, millaista on työskennellä ympäristössä, jossa kiusaaminen on järjestelmällistä ja johto katsoo sitä sivusta. Tämä ei ole vain tarina menneisyydestä, vaan muistutus siitä, miksi vastuu ja luottamus ovat johtamisessa ensisijaisia.
Välinpitämättömyys huipulla
Vuonna 2009 Kauppakeskus Sellon toimitusjohtaja ENTINEN sai jatkuvasti tietoa kiinteistöhuollossa tapahtuvasta lainvastaisesta työpaikkakiusaamisesta. Hän ei puuttunut asiaan kertaakaan. ENTINEN toimitusjohtaja oma käytös oli myös ala-arvoista: todistin, kuinka hän huusi julkisesti kauppakeskuksen asiakkaalle ja pelotti tilan vuokranneita ihmisiä aggressiivisella esiintymisellään.
Systeemaattinen häirintä ja valvonta
Kiinteistöpalveluista vastasi Lassila & Tikanoja (nykyisin LuoTea). Työnjohdossa yksi henkilö ja päällikkö yksi henkilö loivat pelon ilmapiirin.
Työntekijöitä kytättiin valvontakameroista jatkuvasti.
Irtisanomisella uhkailu oli arkipäivää.
Sairaita työntekijöitä ahdisteltiin puhelimitse kotiin asti: jopa 40 asteen kuumeessa olevaa kuulusteltiin ja uhattiin potkuilla.
Rikosilmoitus ja oikeustaju
Tein näistä esimiehistä rikosilmoituksen Helsingin poliisilaitokselle, ja asiasta käynnistettiin rikostutkinta. Tästä huolimatta sama toimintakulttuuri ja kiusaaminen jatkuivat yrityksessä aina vuoteen 2018 asti.
Kriisinhallinta ja vastuu
Olin paikalla myös vuoden 2009 Sellon ampumavälikohtauksessa. Kun ihmiset pakenivat kauhuissaan, minä hoidin tehtäväni, ohjasin ihmisiä turvaan ja noudatin työnjohdon ohjeita estää sisäänpääsy. Samaan aikaan kun me työntekijät kannamme vastuun vaikeimmilla hetkillä, johto käytti energiansa työntekijöiden murtamiseen.
Loppupäätelmä
Katson, että henkilöt kuten Matti Karlsson, Liljeblad ja Antero Kemppainen ovat toiminnallaan osoittaneet, etteivät he sovellu luottamustehtäviin. Johtajan tehtävä on suojella ja tukea työntekijöitään, ei kiusata heitä.
Toivon, että tämä kirjoitus herättää keskustelua siitä, miten pitkään kiusaamisen annetaan jatkua suurissa organisaatioissa ennen kuin siihen todella puututaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moi ap. Olen ollut samassa tilanteeessa. Se että olet kiva ei auta asiaa. Jos aattelet, että olet vielå kivempi niin kyllä ne muuttaa käytöstä niin ei auta. Sitä kutsutaan work politics- englanniksi eli jos et itse osallistu niin joudut kohteeksi. Eli sun ainut keino on löytää joku liittolainen työkaveri kenelle avaudut, että onpa toi "Marja" ollut kiukkunen tänään. Lisäksi sun täytyy joku kerta ärähtää takasin tai vastata yhtä v-mäisesti. Nämäkään keinot ei aina auta, mutta kilttinä oleminen on se huonoin vaihtoehto.
T. Saman kokenut 38 v.
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut jo vuoden töissä etkä siltikään osaa kaikkea? Kyllä kellä tahansa alkaa raastamaan hermoja kun pitää oman työn ohella kaitsella toista.
Mulla ainakin on semmonen erikoisalal, että oppiminen kestää useimmista kuukausista useampaan vuoteen.
Viittumaisia ämmiä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa lakata olemasta niin pahuksen sydämellinen kaikille ja ottaa sen sijaan neutraali asenne niihin, jotka eivät suhtaudu suopeasti. Joku psykologi sanoi, että ihmiset lakkaavat lopulta kunnioittamasta sellaista henkilöä, joka on aina positiivinen, hyväksyvä, suostuvainen yms., vaikka häntä itseään kohdeltaisiin miten tahansa.
Jos käyttäytyy kuin olisi kynnysmatto, sitten on sitä kohta ihan kirjaimellisesti.
Myös itsensä puolustaminen, selitysten pyytäminen, miksi muut eivät hyväksy yms. ei auta mitään, vaan voi jopa pahentaa asioita. On vain opittava arvostamaan itseään, vaikka muut eivät arvostaisi ja keskittymään itseensä ja omiin tekemisiinsä silloin, kun vastapelurina on henkilöitä, jotka eivät osoita kunnioitusta. Silloin pitää antaa omien tekojen puhua puolestaan.
Alue: Aihe vapaa
Tuntuu niin tutulle kuvauksesi. Ikävä tilanne. Stressaavaa tehdä töitä jos on silmätikkuna. Jos ei ketään luottamuksen arvoista löydy jolle purkaa tilanne, lähde sairaslomalle. Ei kannata jäädä pitkäksi aikaa sairaaseen työyhteisöön. Muuten stressitilan jäädessä päälle voi käydä niin et traumatisoituu ja asiat jää kehoon ja mieleen vaivaamaan pitkäksi aikaa. Minulla kävi niin et menetin työkyvyn lopullisesti. Ei siis kerrottavana menestystarinaa. Takaumia tulee väliin. Kärsin post-traumaattisesta stressihäiriöstä ( itse itseni diagnosoinut ).