Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä ruokia Suomessa syötiin ennen vanhaan kun lihaa oli vain juhlapäivinä?

Vierailija
09.11.2024 |

Tiedän että ainakin ruisleipää syötiin paljon, mutta onko kellään mitään ruokaohjeita/ideoita? Liha alkaa olla jo sen verran kallista ettei voi joka päivä sitä syödä ja mietin miten ennen vanhaan saatiin tarpeeksi proteiineja (ja jaksettiin vieläpä tehdä raskasta fyysistä työtä) kun ei silloin mitään tofuja ollut.

Kommentit (174)

Vierailija
161/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No minun suvussani on kyllä syöty lihaa ja kalaa kaksi kertaa päivässä köyhissäkin oloissa. Molemmat suvut tulevat maalta, läheltä Lapin rajaa, Pohjois-Pohjanmaalta. Miehethän metsästivät itse, viikonloput, vaikka kävivät päivätöissä. Lisäksi toinen pappani oli kova kalamies, kalasti Perämereltä.
Aina oli lapsille proteiinia kasvuun; itsesuolattua graavilohta, savustettua kalaa, jänispaistia, lintupaistia jne. 
Lisäksi oma maa, josta perunat ja marjat hilloon, jota nautittu kalan kanssa (säilyi talven yli ilman jääkaappia).
Sitten lisäksi puuroja, kiisseleitä, pullaa ja leipää, jotka kaikki tehty tietenkin itse.

Lapissa lohen ja poron syönti on ollut arkiruokaa porotalouksissa. 

Meillä oli poron sijaan hirvipaistia juhlapäivinä. Poroja täällä ei ole, paljon metsää sekä Iijoki, Oulujoki ja Perämeri kylläkin.

Vierailija
162/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kalaa (kaupungissa silakkaa, maalla vaikka mitä), voita, kermaa, maitoa, puuroa, läskiä, perunaa ja ruisleipää. Kukin varojensa mukaan. Kesällä marjojakin herkkuna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tytöt tarttis kaikki laittaa emäntäkouluun. Oppisivat säilömään ruokaa, nykyään eivät osaa muuta kuin tehdä wolttitilauksia. 

Vierailija
164/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herne- ja papuruokia, kaalia, perunaa ja muita juureksia.

Maaseudun miehet eivät kyllä mitään kasvisruokia syöneet. Höpö höpö.

Sitä syötiin mitä oli tarjolla. Söivät hernekeittoa, perunasoppaa, kaalipatoja, perunalaatikkoa, perunaa ja soosia jnejne. Eli kyllä ne vihanneksia söi. Ei salaatteja mutta juureksia. Lihaa tai kalaa oli kaikissa tietty jonkin verran.

Vierailija
165/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juureksia syötiin paljon enemmän. 

Löytäisitkö jonkun lähteen väitteellesi?



Tuon mukaan nykyisin syödään enemmän juureksia kuin 60-luvulla: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/64ba9726-2ab9-4eaf…

Ei, vaan vihanneksia yleensäkin - ei juureksia. Juuresten ja sienten kulutus on laskenut, mutta yleisesti vihannesten lisääntynyt.

Vierailija
166/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmiset söi paljon kalaa ja kalaahan saa ympäri vuoden mm. sula ja avantopaikoistakin. En tiedä missä vaiheessa, mutta jossakin vaiheessa ihminen on oppinut tekemään kuivalihaa, joten kuivia liha känttyjä on varmaan myös jonkinverran talvisin syöty. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska lihan hintaa nostetaan tahalaan jatkuvasti, olen jättänyt muut pois. Kaupan vihannesosaston siinä sisääntulossa olen kiertänyt jo kaksi vuotta - liian kallista, käytän rahani lihaan. Lihan lisukkeeksi syön halvinta esimerkiksi pastaa tai perunaa. Kolmen lihan paistos on lempiruokaani. Tulee makua ja proteiinina.

Vierailija
168/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä aikakautta mahdat tarkoittaa sanomalla "ennen vanhaan"? Sen verran voin valaista 1950 syntyneenä, että Suomi oli tuolloin vielä agraariyhteiskunta ja pienviljelystiloja oli maaseudulla pilvin pimein, joissa kasvatettiin paljon eläimiä, lehmiä ja kanoja, hevosia ja sikoja. Silti ei lihaa syöty joka päivä, mutta noin 3x viikossa kylläkin. Lihaa säilöttiin syksyllä teurastuksen jälkeen isoihin saaveihin ja suolattiin hyvin. Tehtiin makkaroita isot kasat, savustettiin kinkkua ja saunapalvia tehtiin. Kalaakin savustettiin itse. Kasvimaalta ja puutarhasta säilöttiin kaikki mahdollinen talveksi, mehuja/hilloja, maustekurkkua. Punajuuret, porkkanat ja potut kellarissa, sipuleita jättimäärät tallin vintillä sanomalehtien päällä, että pysyivät kuivana. Herneitä ja jauhoja oli säkkikaupalla leivintuvassa. Kahvia, sokeria ja hiivaa haettiin kaupasta. Voi tuli meijeristä. Miten oli ennen 1950 ja sodan aikana, tiedän vain vanhempien ja isovanhempien kertomuksista, mutta nälkää ei meidän suvussa nähnty eikä proteiinista tiedetty yhtekäs mitään, koskaan oltu kuultukaan. 

Kuvaat aika hyvin ja ihmettelinkin, että mistä aloittaja yleensä on saanut päähänsä tuon lihattomuuden, minusta lihaa ennen syötiin enemmän kuin nyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä aikakautta mahdat tarkoittaa sanomalla "ennen vanhaan"? Sen verran voin valaista 1950 syntyneenä, että Suomi oli tuolloin vielä agraariyhteiskunta ja pienviljelystiloja oli maaseudulla pilvin pimein, joissa kasvatettiin paljon eläimiä, lehmiä ja kanoja, hevosia ja sikoja. Silti ei lihaa syöty joka päivä, mutta noin 3x viikossa kylläkin. Lihaa säilöttiin syksyllä teurastuksen jälkeen isoihin saaveihin ja suolattiin hyvin. Tehtiin makkaroita isot kasat, savustettiin kinkkua ja saunapalvia tehtiin. Kalaakin savustettiin itse. Kasvimaalta ja puutarhasta säilöttiin kaikki mahdollinen talveksi, mehuja/hilloja, maustekurkkua. Punajuuret, porkkanat ja potut kellarissa, sipuleita jättimäärät tallin vintillä sanomalehtien päällä, että pysyivät kuivana. Herneitä ja jauhoja oli säkkikaupalla leivintuvassa. Kahvia, sokeria ja hiivaa haettiin kaupasta. Voi tuli meijeristä. Miten oli ennen 1950 ja sodan aikana, tiedän vain vanhempien ja isovanhempien kertomuksista, mutta nälkää ei meidän suvussa nähnty eikä proteiinista tiedetty yhtekäs mitään, koskaan oltu kuultukaan. 

Kuvaat aika hyvin ja ihmettelinkin, että mistä aloittaja yleensä on saanut päähänsä tuon lihattomuuden, minusta lihaa ennen syötiin enemmän kuin nyt.

Luultavasti aikaa jolloin rahvas ihan oikeasti söi lihaa harvoin, eli 1900-luvun alkua ja aikaa ennen sitä. Ei nykyisin elossa olevat ihmiset ole mitään puutetta koskaan kokeneet, perus-elintervikkeita on aina ollut meille tarjolla.

Vierailija
170/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi täällä porukka selittää jostain 50-luvusta. Eiköhän ENNEN VANHAAN tarkoita omavaraista aikaa ennen moderneja koneita, kauppoja ja tuontitavaroita.

Ruokavalio perustui viljalle ja maidolle, keskiajalla myös pavuille. Syksyllä teurastettiin ne eläimet, joille ei olisi riittänyt ruokaa talveksi. Niiden lihoja syötiin suolattuna sadonkorjuuaikaan asti. Lehmät olivat ummessa talvella. Juureksia, kuten naurista viljeltiin myös. Puutarhat ovat verrattain uusi keksintö ja alkuun vain herraskaisten hupia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nauris ja lanttu olivat tuttua kauraa kunnes peruna syrjäytti ne. Vilja oli tietty ykkönen.

Vierailija
172/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä aikakautta mahdat tarkoittaa sanomalla "ennen vanhaan"? Sen verran voin valaista 1950 syntyneenä, että Suomi oli tuolloin vielä agraariyhteiskunta ja pienviljelystiloja oli maaseudulla pilvin pimein, joissa kasvatettiin paljon eläimiä, lehmiä ja kanoja, hevosia ja sikoja. Silti ei lihaa syöty joka päivä, mutta noin 3x viikossa kylläkin. Lihaa säilöttiin syksyllä teurastuksen jälkeen isoihin saaveihin ja suolattiin hyvin. Tehtiin makkaroita isot kasat, savustettiin kinkkua ja saunapalvia tehtiin. Kalaakin savustettiin itse. Kasvimaalta ja puutarhasta säilöttiin kaikki mahdollinen talveksi, mehuja/hilloja, maustekurkkua. Punajuuret, porkkanat ja potut kellarissa, sipuleita jättimäärät tallin vintillä sanomalehtien päällä, että pysyivät kuivana. Herneitä ja jauhoja oli säkkikaupalla leivintuvassa. Kahvia, sokeria ja hiivaa haettiin kaupasta. Voi tuli meijeristä. Miten oli ennen 1950 ja sodan aikana, tiedän vain vanhempien ja isovanhempien kertomuksista, mutta nälkää ei meidän suvussa nähnty eikä proteiinista tiedetty yhtekäs mitään, koskaan oltu kuultukaan. 

Äitini kotona kalaisan järven rannalla syötiin paljon kalaa. Lihan tapaan muikkua säilöttiin isoja määriä tynnyriin suolaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä porukka selittää jostain 50-luvusta. Eiköhän ENNEN VANHAAN tarkoita omavaraista aikaa ennen moderneja koneita, kauppoja ja tuontitavaroita.

Ruokavalio perustui viljalle ja maidolle, keskiajalla myös pavuille. Syksyllä teurastettiin ne eläimet, joille ei olisi riittänyt ruokaa talveksi. Niiden lihoja syötiin suolattuna sadonkorjuuaikaan asti. Lehmät olivat ummessa talvella. Juureksia, kuten naurista viljeltiin myös. Puutarhat ovat verrattain uusi keksintö ja alkuun vain herraskaisten hupia.

1950-luku ja vielä 1960-lukukin on maaseudulla ollut aika laajasti omavaraistaloutta. Kaupungit on erikseen, kaupungithan ei 1800-luvullakaan pärjänneet ilman maalaisten torikauppaa.

Vierailija
174/174 |
24.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset söi paljon kalaa ja kalaahan saa ympäri vuoden mm. sula ja avantopaikoistakin. En tiedä missä vaiheessa, mutta jossakin vaiheessa ihminen on oppinut tekemään kuivalihaa, joten kuivia liha känttyjä on varmaan myös jonkinverran talvisin syöty. 

Kalaa on myös kuivattu kautta vuosisatojen eri maissa. On säilötty suolatynnyreihin jne. ennen jääkaappeja ja pakastimia. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kolme yhdeksän