Mitä ruokia Suomessa syötiin ennen vanhaan kun lihaa oli vain juhlapäivinä?
Tiedän että ainakin ruisleipää syötiin paljon, mutta onko kellään mitään ruokaohjeita/ideoita? Liha alkaa olla jo sen verran kallista ettei voi joka päivä sitä syödä ja mietin miten ennen vanhaan saatiin tarpeeksi proteiineja (ja jaksettiin vieläpä tehdä raskasta fyysistä työtä) kun ei silloin mitään tofuja ollut.
Kommentit (174)
Kalaa (kaupungissa silakkaa, maalla vaikka mitä), voita, kermaa, maitoa, puuroa, läskiä, perunaa ja ruisleipää. Kukin varojensa mukaan. Kesällä marjojakin herkkuna.
Tytöt tarttis kaikki laittaa emäntäkouluun. Oppisivat säilömään ruokaa, nykyään eivät osaa muuta kuin tehdä wolttitilauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herne- ja papuruokia, kaalia, perunaa ja muita juureksia.
Maaseudun miehet eivät kyllä mitään kasvisruokia syöneet. Höpö höpö.
Sitä syötiin mitä oli tarjolla. Söivät hernekeittoa, perunasoppaa, kaalipatoja, perunalaatikkoa, perunaa ja soosia jnejne. Eli kyllä ne vihanneksia söi. Ei salaatteja mutta juureksia. Lihaa tai kalaa oli kaikissa tietty jonkin verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juureksia syötiin paljon enemmän.
Löytäisitkö jonkun lähteen väitteellesi?
Tuon mukaan nykyisin syödään enemmän juureksia kuin 60-luvulla: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/64ba9726-2ab9-4eaf…
Ei, vaan vihanneksia yleensäkin - ei juureksia. Juuresten ja sienten kulutus on laskenut, mutta yleisesti vihannesten lisääntynyt.
Ihmiset söi paljon kalaa ja kalaahan saa ympäri vuoden mm. sula ja avantopaikoistakin. En tiedä missä vaiheessa, mutta jossakin vaiheessa ihminen on oppinut tekemään kuivalihaa, joten kuivia liha känttyjä on varmaan myös jonkinverran talvisin syöty.
Koska lihan hintaa nostetaan tahalaan jatkuvasti, olen jättänyt muut pois. Kaupan vihannesosaston siinä sisääntulossa olen kiertänyt jo kaksi vuotta - liian kallista, käytän rahani lihaan. Lihan lisukkeeksi syön halvinta esimerkiksi pastaa tai perunaa. Kolmen lihan paistos on lempiruokaani. Tulee makua ja proteiinina.
Vierailija kirjoitti:
Mitä aikakautta mahdat tarkoittaa sanomalla "ennen vanhaan"? Sen verran voin valaista 1950 syntyneenä, että Suomi oli tuolloin vielä agraariyhteiskunta ja pienviljelystiloja oli maaseudulla pilvin pimein, joissa kasvatettiin paljon eläimiä, lehmiä ja kanoja, hevosia ja sikoja. Silti ei lihaa syöty joka päivä, mutta noin 3x viikossa kylläkin. Lihaa säilöttiin syksyllä teurastuksen jälkeen isoihin saaveihin ja suolattiin hyvin. Tehtiin makkaroita isot kasat, savustettiin kinkkua ja saunapalvia tehtiin. Kalaakin savustettiin itse. Kasvimaalta ja puutarhasta säilöttiin kaikki mahdollinen talveksi, mehuja/hilloja, maustekurkkua. Punajuuret, porkkanat ja potut kellarissa, sipuleita jättimäärät tallin vintillä sanomalehtien päällä, että pysyivät kuivana. Herneitä ja jauhoja oli säkkikaupalla leivintuvassa. Kahvia, sokeria ja hiivaa haettiin kaupasta. Voi tuli meijeristä. Miten oli ennen 1950 ja sodan aikana, tiedän vain vanhempien ja isovanhempien kertomuksista, mutta nälkää ei meidän suvussa nähnty eikä proteiinista tiedetty yhtekäs mitään, koskaan oltu kuultukaan.
Kuvaat aika hyvin ja ihmettelinkin, että mistä aloittaja yleensä on saanut päähänsä tuon lihattomuuden, minusta lihaa ennen syötiin enemmän kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä aikakautta mahdat tarkoittaa sanomalla "ennen vanhaan"? Sen verran voin valaista 1950 syntyneenä, että Suomi oli tuolloin vielä agraariyhteiskunta ja pienviljelystiloja oli maaseudulla pilvin pimein, joissa kasvatettiin paljon eläimiä, lehmiä ja kanoja, hevosia ja sikoja. Silti ei lihaa syöty joka päivä, mutta noin 3x viikossa kylläkin. Lihaa säilöttiin syksyllä teurastuksen jälkeen isoihin saaveihin ja suolattiin hyvin. Tehtiin makkaroita isot kasat, savustettiin kinkkua ja saunapalvia tehtiin. Kalaakin savustettiin itse. Kasvimaalta ja puutarhasta säilöttiin kaikki mahdollinen talveksi, mehuja/hilloja, maustekurkkua. Punajuuret, porkkanat ja potut kellarissa, sipuleita jättimäärät tallin vintillä sanomalehtien päällä, että pysyivät kuivana. Herneitä ja jauhoja oli säkkikaupalla leivintuvassa. Kahvia, sokeria ja hiivaa haettiin kaupasta. Voi tuli meijeristä. Miten oli ennen 1950 ja sodan aikana, tiedän vain vanhempien ja isovanhempien kertomuksista, mutta nälkää ei meidän suvussa nähnty eikä proteiinista tiedetty yhtekäs mitään, koskaan oltu kuultukaan.
Kuvaat aika hyvin ja ihmettelinkin, että mistä aloittaja yleensä on saanut päähänsä tuon lihattomuuden, minusta lihaa ennen syötiin enemmän kuin nyt.
Luultavasti aikaa jolloin rahvas ihan oikeasti söi lihaa harvoin, eli 1900-luvun alkua ja aikaa ennen sitä. Ei nykyisin elossa olevat ihmiset ole mitään puutetta koskaan kokeneet, perus-elintervikkeita on aina ollut meille tarjolla.
Miksi täällä porukka selittää jostain 50-luvusta. Eiköhän ENNEN VANHAAN tarkoita omavaraista aikaa ennen moderneja koneita, kauppoja ja tuontitavaroita.
Ruokavalio perustui viljalle ja maidolle, keskiajalla myös pavuille. Syksyllä teurastettiin ne eläimet, joille ei olisi riittänyt ruokaa talveksi. Niiden lihoja syötiin suolattuna sadonkorjuuaikaan asti. Lehmät olivat ummessa talvella. Juureksia, kuten naurista viljeltiin myös. Puutarhat ovat verrattain uusi keksintö ja alkuun vain herraskaisten hupia.
Nauris ja lanttu olivat tuttua kauraa kunnes peruna syrjäytti ne. Vilja oli tietty ykkönen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä aikakautta mahdat tarkoittaa sanomalla "ennen vanhaan"? Sen verran voin valaista 1950 syntyneenä, että Suomi oli tuolloin vielä agraariyhteiskunta ja pienviljelystiloja oli maaseudulla pilvin pimein, joissa kasvatettiin paljon eläimiä, lehmiä ja kanoja, hevosia ja sikoja. Silti ei lihaa syöty joka päivä, mutta noin 3x viikossa kylläkin. Lihaa säilöttiin syksyllä teurastuksen jälkeen isoihin saaveihin ja suolattiin hyvin. Tehtiin makkaroita isot kasat, savustettiin kinkkua ja saunapalvia tehtiin. Kalaakin savustettiin itse. Kasvimaalta ja puutarhasta säilöttiin kaikki mahdollinen talveksi, mehuja/hilloja, maustekurkkua. Punajuuret, porkkanat ja potut kellarissa, sipuleita jättimäärät tallin vintillä sanomalehtien päällä, että pysyivät kuivana. Herneitä ja jauhoja oli säkkikaupalla leivintuvassa. Kahvia, sokeria ja hiivaa haettiin kaupasta. Voi tuli meijeristä. Miten oli ennen 1950 ja sodan aikana, tiedän vain vanhempien ja isovanhempien kertomuksista, mutta nälkää ei meidän suvussa nähnty eikä proteiinista tiedetty yhtekäs mitään, koskaan oltu kuultukaan.
Äitini kotona kalaisan järven rannalla syötiin paljon kalaa. Lihan tapaan muikkua säilöttiin isoja määriä tynnyriin suolaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä porukka selittää jostain 50-luvusta. Eiköhän ENNEN VANHAAN tarkoita omavaraista aikaa ennen moderneja koneita, kauppoja ja tuontitavaroita.
Ruokavalio perustui viljalle ja maidolle, keskiajalla myös pavuille. Syksyllä teurastettiin ne eläimet, joille ei olisi riittänyt ruokaa talveksi. Niiden lihoja syötiin suolattuna sadonkorjuuaikaan asti. Lehmät olivat ummessa talvella. Juureksia, kuten naurista viljeltiin myös. Puutarhat ovat verrattain uusi keksintö ja alkuun vain herraskaisten hupia.
1950-luku ja vielä 1960-lukukin on maaseudulla ollut aika laajasti omavaraistaloutta. Kaupungit on erikseen, kaupungithan ei 1800-luvullakaan pärjänneet ilman maalaisten torikauppaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset söi paljon kalaa ja kalaahan saa ympäri vuoden mm. sula ja avantopaikoistakin. En tiedä missä vaiheessa, mutta jossakin vaiheessa ihminen on oppinut tekemään kuivalihaa, joten kuivia liha känttyjä on varmaan myös jonkinverran talvisin syöty.
Kalaa on myös kuivattu kautta vuosisatojen eri maissa. On säilötty suolatynnyreihin jne. ennen jääkaappeja ja pakastimia.
Meillä oli poron sijaan hirvipaistia juhlapäivinä. Poroja täällä ei ole, paljon metsää sekä Iijoki, Oulujoki ja Perämeri kylläkin.