Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita joilla jäi nuoruus "elämättä"?
09.11.2024 |
Tapasin elämäni rakkauden yläasteella ja sille tielle jäin.
Yhteistä elämää takana 34 vuotta.
Mitä olen mielestänne menettänyt, rehellisesti?
Kommentit (120)
No varmasti olen kokematon joissakin asioissa. En ole ikinä asunut yksin, eronnut tai asunut toisella paikkakunnalla. Jäimme miehen kanssa tänne tuttuun ympäristöön. Viihdymme täällä.
Mutta ei se musta silti mitään typerystä tee. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos vasta nyt murehdit jotain mitä olisi voinut olla menneisyydessä, kuulostaa siltä, että olet kenties pikemminkin tyytymätön nykyhetkeen etkä menneisyyteen.
No sitähän mä tässä juuri kerron, että oliko mun elämän käänteet tässä, edessä pelkästään samaa ja lopulta hauta. Ap
Kun naiset ovat että hyi, seksi on inhottavaa, ja sitten pitäisi samaisella olla nuoruuden kaatoluku vähintään 100, niin...?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mulla joku kriisi alkamassa vai mitä nyt tapahtuu, mutta elämässä ei juuri jännitystä ole. Miehen kanssa viihdytään ja on edelleen "pelit ja vehkeet toiminnassa" viikottain. Ap
Ja mikäs sitten sulle ois sitä "jännitystä"?
Vierailija kirjoitti:
Jos vasta nyt murehdit jotain mitä olisi voinut olla menneisyydessä, kuulostaa siltä, että olet kenties pikemminkin tyytymätön nykyhetkeen etkä menneisyyteen.
Tää on 100% totta. Muutos tehdään nykyhetkessä, ja suunnitelmat kohdennetaan tulevaisuuten, eikä jäädä menneisyyteen märehtimään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mulla joku kriisi alkamassa vai mitä nyt tapahtuu, mutta elämässä ei juuri jännitystä ole. Miehen kanssa viihdytään ja on edelleen "pelit ja vehkeet toiminnassa" viikottain. Ap
Ja mikäs sitten sulle ois sitä "jännitystä"?
En osaa sanoa. Kaipaan tunne-elämyksiä. Jotain hauskaa ja viihdyttävää, että jaksan nousta ylös aamulla. Työelämä ei miellytä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei keneltäkään jää mikään aikakausi elämättä, ellei sitten makaa koomassa.
Ei jääkään mutta ne voi mennä nopeasti ohi eikä niistä kerry mitään muistoja tai kokemusta. Ne vaan "eli" mitä ei voi sanoa että olisi elänyt.
Kuuluuko elämästä jäädä muistoja/kokemuksia?
Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisin itseäni aika onnekkaana, jos olisin edelleen viidenkymmenen vuoden jälkeen, teininä aloittamassani suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei keneltäkään jää mikään aikakausi elämättä, ellei sitten makaa koomassa.
Noinhan te kaiket päivät sukkaa kutovat vanhatpiiat itsellenne uskottelette 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sitten olisi jonkin muutoksen aika, ap? Nykyään kaikenikäiset opiskelee uusia ammatteja itselleen, voisiko esim. se olla sinun juttusi? Tai muuten vaan työpaikan vaihto? Tai jos työllisenä oleminen kyllästyttää niin oman firman perustaminen? Olen n. kymmenen vuotta nuorempi kuin sinä ja minuakin työelämä tympii. Muuten emme kyllä ole samanlaisia. Nuoruudessa ei ollut seurustelujuttuja mutta muuten ihan mukavaa kyllä ja elämässäni on riittänyt käänteitä ennen kuin vakiinnuin, lapsia ei tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mulla joku kriisi alkamassa vai mitä nyt tapahtuu, mutta elämässä ei juuri jännitystä ole. Miehen kanssa viihdytään ja on edelleen "pelit ja vehkeet toiminnassa" viikottain. Ap
Ja mikäs sitten sulle ois sitä "jännitystä"?
Palstatädeille matka Tukholmaan on huisin jännää ulkomailla oloa ekaa kertaa elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mulla joku kriisi alkamassa vai mitä nyt tapahtuu, mutta elämässä ei juuri jännitystä ole. Miehen kanssa viihdytään ja on edelleen "pelit ja vehkeet toiminnassa" viikottain. Ap
Ja mikäs sitten sulle ois sitä "jännitystä"?
En osaa sanoa. Kaipaan tunne-elämyksiä. Jotain hauskaa ja viihdyttävää, että jaksan nousta ylös aamulla. Työelämä ei miellytä. Ap
Nonni, eli taas tällänen "aita on toisella puolella vihreämpää" syndrooma. Et itsekkään tiedä mitä haluat, mutta et osaa pysähtyä ymmärtämään mitä kaikkea sulla jo on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vasta nyt murehdit jotain mitä olisi voinut olla menneisyydessä, kuulostaa siltä, että olet kenties pikemminkin tyytymätön nykyhetkeen etkä menneisyyteen.
Tää on 100% totta. Muutos tehdään nykyhetkessä, ja suunnitelmat kohdennetaan tulevaisuuten, eikä jäädä menneisyyteen märehtimään
No mä mielestäni kuvailin nykyhetkeäni ja haaveilen lapsenlapsista. Nykyhetkeäni en osaa muuttaa siihen suuntaan, että voisin tehdä kaikkea jännittävää ja viihdyttävää jäämällä pois työelämästä. Mies on hyvä eikä häntä ole syytä vaihtaa. Lapset elävät omaa elämäänsä ja tuen missä pystyn heitä.
Mutta missä se elämän yllätyksellisyys ja ne tunnekuohut?
Mietin uskaltaako tässä iässä vielä opiskella uuden ammatin, ehkä aloittaa jonkin uuden harrastuksen joka olisi hieman extreme. Pelkään kestääkö selkä, mulla hieman selkävaivoja.
Osallistuisinko johonkin esiintyvään ryhmään tai ohjelmaan? Näitä pohdiskelen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulta on jäänyt se kavereiden kanssa kulkeminen väliin. Sen päätarkoitus on löytää puoliso.
Et jäänyt mistään paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vasta nyt murehdit jotain mitä olisi voinut olla menneisyydessä, kuulostaa siltä, että olet kenties pikemminkin tyytymätön nykyhetkeen etkä menneisyyteen.
Tää on 100% totta. Muutos tehdään nykyhetkessä, ja suunnitelmat kohdennetaan tulevaisuuten, eikä jäädä menneisyyteen märehtimään
No mä mielestäni kuvailin nykyhetkeäni ja haaveilen lapsenlapsista. Nykyhetkeäni en osaa muuttaa siihen suuntaan, että voisin tehdä kaikkea jännittävää ja viihdyttävää jäämällä pois työelämästä. Mies on hyvä eikä häntä ole syytä vaihtaa. Lapset elävät omaa elämäänsä ja tuen missä pystyn heitä.
Mutta missä se elämän yllätyksellisyys ja ne tunnekuohut?
Mietin uskaltaako tässä iässä vielä opiskella uuden ammatin, ehkä aloittaa jonkin uuden harrastuksen joka olisi h
Ennen kun lähet mitään "extremeä" suunnittelemaan, niin kokeileppas miettiä, mistä tämä jännityksen ja tunteiden kaipuu johtuu, tällä hetkellä et täysin itsekkään tiedä mitä haluat
Vierailija kirjoitti:
Sulta on jäänyt se kavereiden kanssa kulkeminen väliin. Sen päätarkoitus on löytää puoliso.
Et jäänyt mistään paitsi.
Tämä on totta. Päin vastoin oot onnekas, kun sulta jäi tää vaihe väliin. Kun vähän ikää kertyy, niin usea tuskin edes sietäisi niitä ihmisiä, joita aikoinaan kutsui "kavereiksi"
Vierailija kirjoitti:
Sinulla oli sentään elämän rakkaus. Et ollut sosiaalisesti kyvytön ja hylkiö muiden silmissä. Et viettänyt yksin iltoja alkunuoruutta. Myöhemmin ei tarvinnut harjoitella perusasioita ja tuntenut itseäsi täysin ulkopuoliseksi yrittäessäsi tehdä tuttavuutta muiden kanssa. Kumppanin tai yhdenillan seuran etsiminen olisi ollut toivotonta koska läpi paistaa miten kokematon ja kehittymätön ihmissuhteissa ja muussakin elämänkokemuksessa olet.
Elämätöntä nuoruutta on tosiaan monenlaista. Toinen ei ole elänyt vaan ollut elossa ja toisella elämätön nuoruus on sitä ettei se mennyt täysin myöhemmin tulleiden toiveiden pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vasta nyt murehdit jotain mitä olisi voinut olla menneisyydessä, kuulostaa siltä, että olet kenties pikemminkin tyytymätön nykyhetkeen etkä menneisyyteen.
Tää on 100% totta. Muutos tehdään nykyhetkessä, ja suunnitelmat kohdennetaan tulevaisuuten, eikä jäädä menneisyyteen märehtimään
No mä mielestäni kuvailin nykyhetkeäni ja haaveilen lapsenlapsista. Nykyhetkeäni en osaa muuttaa siihen suuntaan, että voisin tehdä kaikkea jännittävää ja viihdyttävää jäämällä pois työelämästä. Mies on hyvä eikä häntä ole syytä vaihtaa. Lapset elävät omaa elämäänsä ja tuen missä pystyn heitä.
Mutta missä se elämän yllätyksellisyys ja ne tunnekuohut?
Mietin uskaltaako tässä iässä vielä opiskella uuden ammatin, e
No sitähän mä tässä juuri kuvailin, että elämässäni ei ole ollut juurikaan jännitystä koska ne "jännittävät" nuoruusvuodet jäi väliin. Ja se on menetettyä aikaa siltä osin. Ap
Ap on onnekas. Rakkaan kanssa täyttä elämää.
Minä irrottauduin nuorena hitaasti lestadiolaisesta yhteisöstä, enkä niinä vuosina kuulunut mihinkään ryhmään. Olin siis lähes yksin ikävuodet 20-25. Se oli niin harmaata aikaa. Oma vika tietysti, kun en tehnyt nopempia muutoksia elämääni.
Alue: Aihe vapaa
Jos vasta nyt murehdit jotain mitä olisi voinut olla menneisyydessä, kuulostaa siltä, että olet kenties pikemminkin tyytymätön nykyhetkeen etkä menneisyyteen.