Evoluutio biologi: Masennuslääkkeet vievät kyvyn ihastua
Tuossa artikkelissa evoluutiobiologi Markus J. Rantala väittää, että masennuslääkkeet vaikuttavat aivoissa siten, että ei kykene tuntemaan ihastumisen tunteita.
Oletteko te huomanneet saman?
Itse en ole koskaan käyttänyt masennuslääkkeitä, mutta kerran tapailin pari kuukautta miestä, joka käytti masennuslääkettä. Hän oli tosi kiva ja ihan huipputyyppi ja komea ja pitkä, siksi mietin, että miksi ihmeessä en tunne ihastumisen tunteita häntä kohtaan, kunnes tajusin, että se johtuu juuri nimenomaan niistä masennuslääkkeistä. Mä olen vaan herkistynyt vaistoamaan ihmisistä tuollaisia asioita. Ja ehkä biologian kannalta myös nainen karttaa miehiä, jotka ovat mieleltään "sairaita", koska heillä ei olisi täyttä kykyä huolehtia poikasista/perheestä ...
Kommentit (24)
Minulle tuli otsikkoon nolo kirjoitusvirhe.
Ap
No jos ihastuminen on sama kuin seksuaalinen virittäytyneisyys niin olen samaa mieltä.
Ainakin olen tosi paljon herkempi ilman lääkkeitä. Päivittäin alan itkemään jos mitäkin asiaa. Joskus tv:tä katsoessa tai uutisia katsoessa maailma tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Siedän myös vähemmän ärsykkeitä, kuten melua. Kyllästyn helpommin. Pidän ihmisistä enemmän. Olen aktiivisempi, haluan kävellä enemmän.
Aikansa kutakin.
Ennemmin kylläkin masennus vie kyvyn ihastua ja muunkin elämänilon vähättelemättä lääkkeiden haittavaikutuksia.
Lääkkeillä on oma tarpeensa. Kun sitä ei ole enää, lääkkeet voi lopettaa.
Itkuherkkyys on tullut kyllä puskista.
Vierailija kirjoitti:
Ennemmin kylläkin masennus vie kyvyn ihastua ja muunkin elämänilon vähättelemättä lääkkeiden haittavaikutuksia.
Se on totta. Asiat vyöryvät yli. On kokoaikainen huono olo. Lääkkeiden avulla sietää paremmin asioita. Ihan kuin joku kone, jonka suoritustehoa on viritetty.
LouLou kirjoitti:
Minulle tuli otsikkoon nolo kirjoitusvirhe.
Ap
!
>Itse en ole koskaan käyttänyt masennuslääkkeitä, mutta kerran tapailin pari kuukautta miestä, joka käytti masennuslääkettä. Hän oli tosi kiva ja ihan huipputyyppi ja komea ja pitkä, siksi mietin, että miksi ihmeessä en tunne ihastumisen tunteita häntä kohtaan, kunnes tajusin, että se johtuu juuri nimenomaan niistä masennuslääkkeistä.
😁 ne masennuslääkkeet vaikuttaa siinä käyttäjässä ei sinussa, kun lääkkeiden ideahan on leikata mielialojen huiput pois.
Vika on kyllä sinussa itsessäsi, kun ensin sanot, että henkilö olo tosi ja huopputyyppi ja silti sanot, ettet tuntenut tunteita häntä kohtaan
Söin joskus mirtatzapiinia. Se ainakin vei terän pois kaikilta tunteilta. Lievitti kyllä masennusta, mutta toisaalta loivensi myös positiivisia tunteita. Pidän ihan uskottavana, että vaikuttaa myös ihastumiseen laimentamista.Panetti kylläkin entiseen malliin.
Vierailija kirjoitti:
>Itse en ole koskaan käyttänyt masennuslääkkeitä, mutta kerran tapailin pari kuukautta miestä, joka käytti masennuslääkettä. Hän oli tosi kiva ja ihan huipputyyppi ja komea ja pitkä, siksi mietin, että miksi ihmeessä en tunne ihastumisen tunteita häntä kohtaan, kunnes tajusin, että se johtuu juuri nimenomaan niistä masennuslääkkeistä.
😁 ne masennuslääkkeet vaikuttaa siinä käyttäjässä ei sinussa, kun lääkkeiden ideahan on leikata mielialojen huiput pois.
Vika on kyllä sinussa itsessäsi, kun ensin sanot, että henkilö olo tosi ja huopputyyppi ja silti sanot, ettet tuntenut tunteita häntä kohtaan
Minä ymmärsin tuon niin että kirjoittaja vaistosi miehessä "laimeat tunteet" mikä taas vaikutti häneen. Onhan silloin paljon helpompi ihastua jos toinenkin on ihastunut.
Eli miehen käyttämät masennuslääkkeet veivät sinulta kyvyn ihastua?
Silloin kun käytin SNRI-lääkitystä, en tuntenut ihastumista, mutta siinä vaiheessa olisin tuskin tuntenut sellaista ilman lääkitystäkään.
Jääneekö ihastumiskyky pysyvästi pois, vaikka lopettaisi käytön? Iän karttuessa taitaa huveta tuo kyky joka tapauksessa.
Artikkelissa sanotaan masennuslääkkeiden estävän ihastumista siinä henkilössä joka niitä lääkkeitä syö, ei vastapuolessa. APn tilanteeseen liittyen kuitenkin kommentoin, että MASENNUS (ei välttämättä lääkkeet) vaikuttaa ihmisen ominaishajuun. Oma veljeni haisi masentuneena tosi pahalle ja tämä siitä huolimatta vaikka oli sairaalloisen tarkka hygieniastaan eli ei johtunut siitä etteikö olisi käynyt suihkussa. Hevosistakin on sellainen vanha kansanviisaus että työskentelyn seurauksena vapautuva hiki tuoksuu hyvältä mutta stressaantuneen hevosen hiki haisee pahalta.
SSRI lääkkeetkin voi mahdollisesti vaikuttaa henkilön ominaishajuun mutta veljeni ainakin haisi pitkään senkin jälkeen kun tiedettävästi nuo lopetti. Kun toipui monen vuoden päästä masennuksestaan täysin ja sai miehisyytensä takaisin, hän tuoksuu ihan erilaiselta eikä kasvot enää ole sellaiset roikkuvat. Uskon kyllä siihen että stressi sekä sukupuoli hormonit tuoksuvat hiessä.
"Mieleltään sairas" on hieman rumasti sanottu, mutta saat sen anteeksi ja vastaan sinulle ihan asiallisesti. Nuorempana, tarkoitan noin 30-vuotiaana, minulla oli masennuslääkitys. Helpottihan se masennusta, mutta vei kyllä myös positiivisten tunteiden kokemukset pois. Tehokas robottimainen työntekijä minusta niillä lääkkeillä kuoriutui, suorittaja, kunnes tajusin lääkkeiden myös nostavan painoani ja pikkuhiljaa heikentämään fyysistä jaksamistani. Tuolloin lopetin lääkkeet siihen paikkaan. Eli enemmän lääkkeestä oli haittaa kuin hyötyä. Olen ilman lääkettä paljolti katastrofiajattelija, varaudun aina asioiden kaikkein pahimpaan vaihtoehtoon, joka toki rajoittaa uskallusta aloittaa isoja, uusia projekteja. Koetan kuitenkin pärjätä tuon ahdistavan ajattelumallin kanssa ilman lääkkeitä, ja ajatella niin, että se on osa persoonaani. Ainakin noin ajatellen elämän yllätykset ovat enimmäkseen olleet positiivisia, kun se katastrofiseuraus ei tapahtunutkaan. Ilman lääkettä koen myös nuo ajoittaiset positiiviset tunteet! Ankara lapsuuden ajan syyllistämiskasvatus on masennukseni taustalla, ja toisaalta myös sen taustalla, että yritän olla muille mieliksi unohtean, mikä itselleni on hyväksi tai haitaksi.
Nuo latistavat kaikkea tunne-elämää. Lakatkaa käyttämästä lääketeollisia palveluja. Oikeasti
Vierailija kirjoitti:
Eli miehen käyttämät masennuslääkkeet veivät sinulta kyvyn ihastua?
Silloin kun käytin SNRI-lääkitystä, en tuntenut ihastumista, mutta siinä vaiheessa olisin tuskin tuntenut sellaista ilman lääkitystäkään.
Jääneekö ihastumiskyky pysyvästi pois, vaikka lopettaisi käytön? Iän karttuessa taitaa huveta tuo kyky joka tapauksessa.
Kyllä tunteellisuus ja herkkyys tasaantuu vanhetessa. Vauva itkee hyvin pienestä, viisikymppinen ei oikein mistään
Ymmärtääkseni ainakin ssri-lääkkeet tekevät ihan robotiksi. Jos niitä käyttää pitkään, vaikutus saattaa olla pysyväkin. Vaikka biologia palautuisi, psykologinen ehdollistuma on tasaisempi
Vierailija kirjoitti:
Ainakin olen tosi paljon herkempi ilman lääkkeitä. Päivittäin alan itkemään jos mitäkin asiaa. Joskus tv:tä katsoessa tai uutisia katsoessa maailma tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Siedän myös vähemmän ärsykkeitä, kuten melua. Kyllästyn helpommin. Pidän ihmisistä enemmän. Olen aktiivisempi, haluan kävellä enemmän.
Aikansa kutakin.No eihän herkkyydessä ole mitään pahaa. Nuo lääkkeet ovat s*tanasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli miehen käyttämät masennuslääkkeet veivät sinulta kyvyn ihastua?
Silloin kun käytin SNRI-lääkitystä, en tuntenut ihastumista, mutta siinä vaiheessa olisin tuskin tuntenut sellaista ilman lääkitystäkään.
Jääneekö ihastumiskyky pysyvästi pois, vaikka lopettaisi käytön? Iän karttuessa taitaa huveta tuo kyky joka tapauksessa.
Kyllä tunteellisuus ja herkkyys tasaantuu vanhetessa. Vauva itkee hyvin pienestä, viisikymppinen ei oikein mistään
Ymmärtääkseni ainakin ssri-lääkkeet tekevät ihan robotiksi. Jos niitä käyttää pitkään, vaikutus saattaa olla pysyväkin. Vaikka biologia palautuisi, psykologinen ehdollistuma on tasaisempi
Okei, itse kyllä olen huomannut olevani herkempi mitä vanhemmaksi tulen :/
En osaa sanoa, mutta mitä väliä vaikka veisikin kun ei siihen ihastukseen tulisi vastakaikua kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Nuo latistavat kaikkea tunne-elämää. Lakatkaa käyttämästä lääketeollisia palveluja. Oikeasti
No mikä vaihtoehdoksi kun ainoa apu mitä saa on lääkkeet kun terapiaa ei saa tai se on huonoa.
Kommentteja?